Luonto ja osallisuus
Esittelemme tällä sivulla, miten luontoympäristöt ja luontolähtöiset toiminnot voivat lisätä erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
Erilaisia luontolähtöisiä toimintatapoja ja -malleja voidaan hyödyntää kuntien ja alueiden hyvinvointisuunnittelussa, sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluissa sekä koulujen ja päiväkotien opetuksessa.
Sivun sisältö
- Johdanto
- Esimerkkejä osallisuutta lisäävistä luontolähtöisistä menetelmistä ja toiminnoista
- Luontolähtöisten menetelmien hyödyt kansainvälisten tutkimusten perusteella
- Tämä tietopaketti perustuu tutkimukseen ja kehittämistyön tuloksiin
Johdanto
Ihmisten arkiympäristö vaikuttaa hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemuksiin. Luonto on olemassaolomme elinehto ja osa kulttuurista identiteettiä. Esimerkiksi luonto- tai viheraluilla oleskelu ja liikkuminen, eläinten kanssa toimiminen sekä luonnonsuojelu ylläpitävät tätä yhteyttä.
Kaikilla tulee olla pääsy luonnon hyvinvointia lisäävien vaikutusten pariin. Luonnon hyvinvointivaikutuksia voidaan hyödyntää myös osallisuutta tukevissa palveluissa ja toiminnoissa.
Esimerkiksi:
- Asunalueiden lähellä olevat, helposti saavutettavat ja esteettömät viheralueet tarjoavat kaikille mahdollisuuksia elpymiseen, virkistäytymiseen ja yhdessäoloon sekä stressistä palautumiseen.
- Lasten kasvuympäristönä luonto- tai viheralueet kannustavat liikkumaan ja viettämään aikaa yhdessä.
- Luonto- ja viherympäristöissä ihmiset pääsevät kosketuksiin terveyttä edistävien mikrobien kanssa, jolloin esimerkiksi riski allergioihin voi pienentyä.
- Alueiden asukkaiden ja eri sidosryhmien osallistaminen viheralueiden suunnitteluun vahvistaa asukkaiden suhdetta omaan lähiluontoonsa ja mahdollistaa paremmin sen, että alueet hyödyttävät tasapuolisemmin kaikkia asukkaita. Näin yhä useampi voi nauttia lähiluonnosta. Ihmisiä voidaan osallistaa kohentamaan elinympäristöään esimerkiksi osallistavan budjetoinnin kautta.
- Sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluissa voidaan hyödyntää esimerkiksi seinättömiä luontopajoja.
- Luontoa voidaan myös tuoda ihmisten luo, kuten tuomalla luonnonmateriaaleja sisätiloihin. Luonnon hyvinvointivaikutuksia voidaan tuottaa myös lisätyn todellisuuden tai virtuaalisuuden avulla.
- Ihmisen henkilökohtainen luontosuhde on jatkuvassa muutoksessa. Muuttaminen maalta kaupunkiin, kaupungista maalle tai kokonaan uuteen maahan voi synnyttää tarpeen uudenlaisen luontosuhteen muodostamiseen.
Luontoympäristöt virittävät meitä myönteiseen tunnetilaan. Luonto tarjoaa erinomaiset puitteet esimerkiksi rauhoittumiselle, itsetutkiskelulle ja itseymmärryksen lisääntymiselle, mutta toisaalta myös yhdessä tekemiselle ja kohtaamisille.
Luonnossa oleillessa voimme havainnoida ja oppia siitä, miten olemme yhteydessä toisiin ihmisiin, muihin olentoihin ja ympäristöömme. Yhteyden tunne voi lisätä yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kokemuksia, mikä näkyy parhaimmillaan eri väestöryhmien lisääntyneenä vuorovaikutuksena ja haluna parantaa yhteisen elinympäristön laatua.
Osallisuuden ja osattomuuden teemat kietoutuvat vahvasti myös ilmastokriisiin, luontokatoon ja niiden torjuntaan. Näiden haasteiden edessä korostuu ihmisten hyvinvoinnin ja luonnon vahva yhteys. Lisäksi on arvioitava ympäristötoimien vaikutuksia ihmisten osallisuuteen.
Esimerkkejä osallisuutta lisäävistä luontolähtöisistä menetelmistä ja toiminnoista
Esittelemme seuraavaksi erilaisia osallisuutta lisääviä luontolähtöisiä menetelmiä. Luontolähtöisiä menetelmiä kutsutaan myös luontopohjaisiksi tai luontoperustaisiksi menetelmiksi.
Luontolähtöistä toimintaa voidaan toteuttaa erilaisten ammattilaisten, kuten sote-ammattilaisten ja luontoyrittäjien yhteistyönä. Toimintaa voidaan toteuttaa pysyvänä yhteistyönä, hankkeena tai ostopalveluna. Aloitteen tai ehdotuksen luontoperustaisen toiminnan käynnistämiseen voi tehdä asukas, joukko asukkaita, järjestö, paikallinen yritys, kunnanvaltuutettu tai kunnan työntekijä. Toimintaan liittyviä vastuita voidaan jakaa kunnan, järjestöjen, yritysten ja asukkaiden kesken.
Yleisesti ottaen on tärkeää, että luontolähtöiseen toimintaan osallistuvat kokevat tulevansa kohdatuksi kunnioittaen ja heitä innostetaan vuorovaikutukseen. Osallistujat tulee nähdä toimijoina, jotka voivat osallistua myös toiminnan suunnitteluun. Toimintaan osallistuville tulee etsiä heille sopivia luontolähtöisiä ratkaisuja, kuten luonnonhoitotöitä tai eläinavusteista toimintaa. Kaikki eivät välttämättä koe luonnossa toimimista omakseen, joten heille voidaan tarjota muunlaista toimintaa (kuten taidelähtöinen toiminta).
Luontopohjaisten toimintojen tulisi perustua yhteiskehittämiseen ja siihen, millaisia tarpeita osallistujilla on. Toiminnoissa voidaan lisäksi etsiä keinoja, joilla osallistujat voivat vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin laajemmin elinympäristössään.
Rakentamaton luonto tarjoaa tasa-arvoisen areenan kohtaamisille, koska se ei muistuta yhteiskunnan odotuksista. ja luontoelämyksiä voi jakaa yhdessä muiden kanssa. Toiminnallisuus luonnossa poistaa jännitteitä vuorovaikutustilanteista ja voi nopeuttaa ammattilaisen ja asiakkaan välisen luottamussuhteen syntymistä.
Luonnosta voidaan nauttia myös kaupunki- ja laitosympäristöissä sekä digitaalisesti. Tiloihin voidaan tuoda esimerkiksi kasveja, puita, vesielementtejä ja koulutettuja terapiaeläimiä. Luonnon elementtejä voidaan tuoda näihin ympäristöihin myös taiteen, käsitöiden, digitaalisten välineiden ja lisätyn todellisuuden avulla. Sosiaalisen median kautta voidaan jakaa omia luontokokemuksia esimerkiksi kuvien ja videoiden kautta. Kaukaisiin luontokohteisiin voidaan tutustua verkon välityksellä. Esimerkiksi Suomeen muuttaneet voivat siten esitellä entisen kotimaansa ympäristöä muille.
Luontoympäristöön liittyvissä päätöksissä ja toimissa on syytä noudattaa osallisuutta edistävän hallinnon periaatteita
Kun kunnissa, maakunnissa ja alueilla tehdään ihmisten elinympäristöön ja alueen luontoympäristöihin vaikuttavia valmisteluita, suunnitelmia ja toteutuksia, on tärkeää, että asukkaat ja paikalliset toimijat voivat osallistua ennakoivaan keskusteluun, suunnitteluun, toteutusvaiheeseen ja arviointiin. Heillä tulee myös olla mahdollisuus tehdä aloitteita ja ehdotuksia ja olla neuvottelemassa siitä, mitä kunnassa ylipäänsä lähdetään tekemään ja mitä tavoitellaan. Tämä edellyttää julkisten toimijoiden, järjestöjen, yritysten ja kansalaisten välistä kumppanuutta, sekä yhteistuotannon ja yhteisluomisen mahdollistavat rakenteet, käytännöt ja kulttuurin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää heikommassa asemassa olevien mahdollisuuksiin osallistua prosessin eri vaiheissa.
Osallisuutta edistävä hallintomalli
Luontoseteli
Luontosetelillä voidaan hankkia luontolähtöisten menetelmien ammattilaisten asiantuntijuutta. Tätä varten tarvitaan tietoa paikallisista asiantuntijoista, jotka voivat tarjota luontoympäristössä tapahtuvaa ohjattua toimintaa asiakkaalle ja hänen kanssaan työskentelevälle työntekijälle. Setelillä voidaan hankkia esimerkiksi eläinavusteista toimintaa tai luontolähtöinen tuokio. Luontoseteliä voivat hyödyntää esimerkiksi kuraattori, opettaja, nuoriso-ohjaaja tai nuorisotyönohjaaja, joka pohtii kuinka päästä alkuun tai eteenpäin tapaamansa nuoren kanssa. Tavoitteena voi olla esimerkiksi se, että asiakkaina olevien tunne- ja vuorovaikutustaidot lisääntyvät, he sitoutuvat ennaltaehkäisevien palvelujen käyttöön paremmin motivoivilla menetelmillä, ja heidän tarvitseman korjaavan työn tarve vähenee heidän saadessaan tukea jo varhaisessa vaiheessa.
Luontoseteli mielenterveyden edistämisen tukena (Innokyla.fi)
Keski-Pohjanmaalla on jo useiden vuosien ajan järjestetty maatiloille sijoittuvaa Green Care- päivä- ja työtoimintaa kehitysvammaisille palvelusetelien avulla. Centria-ammattikorkeakoulun opas esittelee toiminnasta saatuja kokemuksia.
Osallisuutta luonnosta! Green Care -toiminta kehitysvammaistyössä (Issuu.com)
Luontolähtöinen osallisuusverkosto
Paikallinen osallisuusverkosto voi tukea luontolähtöisten menetelmien juurtumista alueen ja kunnan toimintaan. Ideana on että erilaiset hyvinvointia ja osallisuutta edistävät ammattilaiset ja heidän asiakkaansa sekä paikalliset luontotoimijat muodostavat osallisuusverkoston, joka toteuttaa luontolähtöisen toiminnon tai tapahtuman, joka lisää ihmisten osallisuutta ja hyvinvointia. Myös itse verkostoon osallistuminen lisää asiakkaiden ja ammattilaisten osallisuutta.
Taide-, kulttuuri- tai luontolähtöinen osallisuusverkosto (Innokyla.fi)
Luontokohteiden kunnostaminen ja ennallistaminen
Luontokohteiden kunnostamista ja ennallistamista voidaan tehdä vapaaehtoisvoimin talkootyönä tai osana kuntoutusta tai työpajatoimintaa. Työstä tulee maksaa palkka tai palkkio, ja toimintaan osallistuville voidaan tarjota erilaisia etuja. Kunnostaminen voidaan suunnitella osana osallistuvaa budjetointia.
Kunnostaminen voi tuottaa pysyviä hyviä vaikutuksia, kun esimerkiksi luontokohteisiin tulee kunnostamisen myötä uusia kävijöitä. Luontokohteiden kunnostamisella, kuten luontopolkujen opastetaulujen tekemisellä tai linnunpönttöjen rakentamisella, voidaan osallistaa osaajia ja antaa heille tilaisuuksia toteuttaa itseään sekä saada osaamisensa näkyviin.
Luontokohteiden kunnostamisessa ja ennallistamisessa yhteys omaan elinympäristöön vahvistuu. Työn tuloksia voi käydä havainnoimassa pitkään ja nähdä, miten muut ihmiset nauttivat niistä ja saavat niistä hyvinvointivaikutuksia. Samalla vuodenkiertoon liittyvät ilmiöt ja asiat tulevat eri tavalla havainnoitua. Tällä on merkitystä myös jatkuvuuden tunteen vahvistumiselle.
Kunnostus- tai ylläpitotöissä mukana olleet voivat esitellä kunnostettua ympäristöä sekä osana toimintaa että oma-aloitteisesti vapaa-ajallaan, ja voivat siten saada kiitosta ja arvostusta myös viiteryhmänsä ulkopuolelta. Näin myös ympäristötietoisuus ja luonnon hyvinvointivaikutukset kertautuvat sekä osallistujalle itselleen että alueella vierailevalle. Tämä voi entisestään aktivoida yhteisöä huolehtimaan ympäristöstä yhdessä. Yhteistyötä voidaan tehdä myös paikallisten yritysten ja yhteisöjen kanssa.
Lue esimerkiksi:
Luonnonhoitotöissä voi tehdä hyvää luonnolle ja muille ihmisille (Innokyla.fi)
Luontoympäristöjen kunnostamisen kautta työllistäminen
Luontoympäristöjen kunnostamisen kautta työllistäminen voi vakiintua pysyväksi osaksi kunnan toimintaa, kuten Iin kunnan toimintamallissa on tehty. Välityömarkkinat luodaan kunnan kyläverkostoon ja uusia työtehtäviä etsitään eri puolilta kuntaa. Kunta tekee kylissä toimivien yhdistysten kanssa luontokohteiden kunnostus- ja ylläpitosopimuksia, joissa sovitaan pitkään työttöminä olleiden työllistämisestä.
Työtä luonnosta Iissä -hankkeen mallin kuvaus ryhmätyöllistämisen toimintamallin lopussa (Innokyla.fi)
Työpajatoiminta seinättömällä luontopajalla
Seinätön luontopaja -toimintamallissa luontoon tukeutuvia menetelmiä hyödynnetään työpajatoiminnassa. Tavoitteena on toimintakyvyn ja osallisuuden vahvistuminen. Toimintaa voidaan toteuttaa erilaisissa luontoympäristöissä, maatilalla tai eläintilalla. Toimintaa voivat olla esimerkiksi metsätyöt, joilla edistetään metsän virkistyskäyttöä, koiratarhalla siivoaminen ja eläinten hoito, tai työskentely hevostallilla. Luontoa hoitaessa voi myös saada oman osaaminensa näkyville ja tuottaa paikallista hyvää.
Seinätön luontopaja (Innokyla.fi)
Osallistuva budjetointi
Osallistuvalla budjetoinnilla voidaan kehittää paikallisia luonto- ja viheralueita. Alueella järjestetään asukkaiden kokous, jossa päätetään kunnan varaaman määrärahan käytöstä ja kehittämiskohteesta. Keskeistä on saada määrärahalla aikaan jokin myönteinen, asukkaiden arjessa näkyvä muutos. Muutoksella voidaan pyrkiä lisäämään esimerkiksi viheralueen viihtyisyyttä tai turvallisuutta.
Kehittämisidean suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä yhdistää alueen asukkaita. Toiminta antaa asukkaille uskoa vaikuttamismahdollisuuksiin sekä tasavertaisia mahdollisuuksia toimia hyödyllisinä yhteisön jäseninä, olla mukana tuottamassa yhteistä hyvää ja olla myös nauttimassa siitä.
Osallistuva budjetointi – inklusiivisella toiminnalla osallisuutta lähiöön (Innokyla.fi)
Yhteiskehittäminen luonnossa
Toiminnan kehittäminen luonnossa ja luontolähtöisin menetelmin näyttäisi olevan hyödyllistä. Yhteiskehittäminen perustuu pysähtymiselle asioiden äärelle, kuulemiseen ja kuuntelemiseen. Luonnossa ihmisten on helpompi ottaa vaikeita asioita ikään kuin ohimennen puheeksi, ja luontotoiminnan keskellä mieleen tulee erilaisia ajatuksia. Luontoympäristö näyttäisi myös helpottavan epämiellyttävien ja vaikeiden tunteiden esiintuomista ja sietämistä yhteisöissä.
Luontolähtöinen kuntoutus
Luontolähtöinen kuntoutus on pitkäkestoista ja säännöllisesti toistuvaa toimintaa, joka tapahtuu luontoympäristössä. Toiminta sisältää arkisia työtehtäviä, jotka voivat ympäristön ja vuodenajan mukaan liittyä esimerkiksi puutarhan- ja ympäristönhoitoon, eläintenhoitoon, kalastukseen, kädentaitoihin, patikointiin tai retkikohteiden huoltoon. Luontoympäristössä ja eläinten parissa toimiminen kuntouttaa toisaalta rauhoittamalla ja toisaalta aktivoimalla toimintaan.
Luontolähtöinen kuntoutus (Innokyla.fi)
Eläinavusteinen toiminta
Eläinavusteisessa toiminnassa on mahdollisuus harjoitella vuorovaikutustilanteita ja kokeilla erilaisia rooleja turvallisesti. Eläinten kanssa voi heittäytyä turvallisesti vuorovaikutukseen, koska kohtaamisessa saa välittömän ja aidon palautteen sekä hyväksynnän ja läsnäolon tuntemuksia. Arat henkilöt voivat rohkaistua ja rohkeat voivat rauhoittua, ilman suoriutumispaineita tai pelkoa arvostelusta. Myös sanaton vuorovaikutus on luontevaa.
Eläimet ovat läsnä hetkessä eikä niillä ole ennakkoluuloja, joista pitäisi olla huolissaan. Koska jokainen kohtaaminen on ainutkertainen, uusiutuu myös luottamus yhä uudestaan. Turvallisuutta lisää myös se, että eläinten kanssa rohkaistuu harjoittelemaan samaa asiaa useita kertoja ilman epäonnistumisen pelkoa. Näitä elementtejä voidaan käyttää hyödyksi myös ympäristökasvatuksessa.
Eläinten kanssa toimiessa kasvaa myös ymmärrys siitä, että ihminen, muut eläimet ja ympäristö ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa, ja ihmisenkin terveys ja hyvinvointi ovat kytköksissä koko ekosysteemin tasapainoon. Näin osallisuus omaan elinympäristöön ja laajemmin koko ympäröivään maailmaan vahvistuu, ja voidaan havahtua myös tekemään tekoja luonnon hyväksi sekä vaikuttamaan monimuotoisuuden säilymiseen sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen.
Tukikoirakkotoiminta (Mielenterveysseurat.fi)
Ressu-toiminta - Koira-avusteinen lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta (Ressutoiminta.fi)
Eläinavusteinen psykososiaalinen kuntoutus (Duodecim 2021)
Koira auttaa ja ilahduttaa (Duodecim 2017)
Eläinavusteinen terapia. Katsaus tutkimuskirjallisuuteen ja toimintaan Suomessa (Kela 2018)
Mäki, Jenni M ym. (2021) Associations between dog keeping and indoor dust microbiota. Scientific Reports
Opaskortit luontotoiminnan järjestämiseen
Osallisuutta vahvistavan luontotoiminnan järjestämiseen on tehty opaskortit. Opaskorteissa kuvatussa toiminnassa voidaan esimerkiksi retkeillä, kunnostaa luonto- tai lähiympäristöjä, niittää niittyjä, hoivata eläimiä tai tarkkailla luontoa. Osallistuja voi kokeilla näin erilaisia rooleja. Tavoitteena on olla korostamatta rooliodotuksia. Kokemusten ja onnistumisten myötä osaaminen ja rohkeus lisääntyvät. Toimintaa voidaan toteuttaa liittämällä se osaksi jo olemassa olevaa toimintaa, kuten kuntouttavaa toimintaa tai työpajatoimintaa. Lisäksi toiminta tuo vaihtelua arkeen ja mielekästä tekemistä vaikka koko perheelle. Toiminnalla tuetaan myös omaehtoista luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämistä. Opaskortit on kehitetty kotoutumispalvelujen puitteissa.
Opaskortit kotouttavaan luontotoimintaan (Innokyla.fi)
Luontokummi
Luontokummit voivat johdatella turvallisesti kokemaan luonnon hyvinvointivaikutuksia. Luontokummit ovat vapaaehtoisia, joilla on monipuolista luonto-osaamista. Luontokummin kohderyhmää voivat olla esimerkiksi haasteellisessa tilanteissa tai sosioekonomisesti heikossa asemassa olevien perheet. Yksi esimerkki on Suomeen muuttaneiden ihmisten tutustuttaminen paikalliseen luontoon ja sen käyttötapoihin ja sitä myötä rohkaista käyttämään oman asuinympäristön lähiluontoalueita. Tämä lisää hallinnan tunnetta ja sujuvoittaa kotoutumista. Luontokummi-toimintaa on kehitetty muun muassa Luontoa toimintaan -hankkeessa (ESR 2018–2020) ja Päijät-Hämeen mielenterveystyön tuki Miete -yhdistyksessä.
Luontoa toimintaan – yhteistyömalleja osallisuuteen -hanke (ESR 2018–2020)
Kaikille avoimet luontoympäristöt laajentavat elämänpiiriä ja lisäävät osallisuutta yhteiseen hyvään
Lähiseudun luontoympäristöt mahdollistavat toisten ihmisten tapaamisen lisäten sosiaalisia siteitä ja yhteisöllisyyttä. Tämä tukee myös eri väestöryhmien kohtaamisia. Esimerkiksi kävelyyn soveltuvat lähiympäristön alueet vaikuttavat ihmisten luottavaisuuteen ja sosiaaliseen osallistumiseen sekä siihen, että naapurit tuntevat toisensa paremmin. Luontoympäristöt tukevat positiivisia ja spontaaneja kohtaamisia, jos liikkumista ei ole rajoitettu.
Luontoympäristöissä ja luontolähtöisessä toiminnassa ihmiset voivat osallistua myös yhteisen hyvän tuottamiseen. Yhteistä hyvää tuottaessa voi kokea tekemisensä merkityksellisiksi ja saada arvostusta ja kiitosta muilta. Esimerkiksi viheralueita lisäämällä ja kunnostamalla voidaan lisätä alueen viihtyvyyttä, yhteisöllisyyttä ja tukea muiden asukkaiden mielen hyvinvointia. Asukkaat, järjestöt ja yritykset voivat tietyin ehdoin järjestää viher- ja luontoympäristöissä omaa toimintaa ja tapahtumia. Kaikki tämä lisää alueen elinvoimaa ja voi tuottaa jopa taloudellista arvoa.
Luonto on myös itsessään yhteistä hyvää. Osallisuuden kannalta on oleellista, että ihmiset pääsevät osalliseksi yhteisestä hyvästä ja nauttimaan siitä. Suomalainen ”jokamiehenoikeus” saa tässä kontekstissa uuden merkityksen. Luonto on meille kaikille oikeus, ja siten myös oikeus hyvinvointiin ja osallisuuteen.
Ihmisten yhdenvertaista pääsyä luontoon ja siellä tapahtuvan yhteisen tekemisen äärelle voidaan edistää eri tavoin. Voidaan esimerkiksi luoda esteettömiä luontopolkuja ja uimarantoja, tai markkinoida toimintoja monikielisesti ja tehdä monikielisiä opasteita. Maksuttomat toiminnot tai ilmaisliput, ulkoiluvälineiden lainaus kirjastoista, perheiden ryhmätoiminta ja tuettu lomatoiminta mahdollistavat luonnosta nauttimisen eri tavoin. On myös tärkeää, että ympäristöt koetaan turvallisiksi ja turvallisuuteen panostetaan.
Erityistarpeita omaavien ihmisten pääsy luontoon voidaan taata erityisillä toimilla. Samalla on kuitenkin syytä pyrkiä siihen, että mahdollisimman moni pääsisi osallistumaan jo olemassa olevaan yleiseen toimintaan (kuten luonnossa järjestettävät tapahtumat, leirit, retket, lomailu tai vaikkapa metsästysporukat).
Lue lisää hyvin toimivista avoimista tiloista ja niiden osallisuutta lisäävistä vaikutuksista
Luontolähtöinen työpajatoiminta (Innokyla.fi)
Perheiden luontolähtöinen ryhmätoiminta (Innokyla.fi)
Tilat yhdenvertaisuuden kokemuksen lähteenä: Tuettu lomatoiminta (Innokyla.fi)
Esteettömyys luontokohteilla (Luontoon.fi)
Yleisimpiä näkövammaisten kohtaamia ongelmia rakennetussa ympäristössä (Näkövammaisten liitto)
Jyväskylän Luontopysäkit-kartta joukkoliikenteellä saavutettavista luontokohteista
Luontolähtöisten menetelmien käytöllä voi olla myös muita osallisuutta tukevia kerrannaisvaikutuksia
Luontolähtöisten menetelmien käytöllä on myös muita osallisuutta ja kestävää kehitystä tukevia kerrannaisvaikutuksia, jotka voivat tukea ja vakiinnuttaa osallisuuden edistämistyötä alueella. Luonnonvarakeskus Luken tutkimuksen tulokset viittaavat esimerkiksi siihen, että Green Care -toiminnan harjoittamisen myötä yrittäjien paikkasuhde muuttuu ja he vaalivat toiminnassaan kestäviä ja paikkaperustaisia ratkaisuja. He etsivät ja toteuttavat sellaisia (liike)toimintamalleja, taloudellisia ratkaisuja ja kumppanuuksia, joiden keskiössä ovat ihmiset ja sosiaalisen arvon luominen vastakohtana liikevoiton kartuttamiselle.
Luontolähtöisten menetelmien hyödyt kansainvälisten tutkimusten perusteella
Tällä verkkosivulla esitellyn kokonaisuuden tieteellinen pohja rakentuu osallisuuden teoreettiseen viitekehykseen (THL 2017), biofilia-hypoteesiin, psykofysiologisen stressin vähenemisen teoriaan (Stress Reduction Theory, SRT), tarkkaavaisuuden elpymisen teoriaan (Attention Restoration Theory, ART) ja ympäristöpsykologiaan. Lähteet on koottu sivun loppuun.
Suurin osa tutkimuksista on toteutettu muualla kuin Suomessa ja moni niistä koskettaa kaupungeissa asuvia ihmisiä. Useimmissa tutkimuksissa kaupungit ovat isompia kuin suomalaiset kaupungit, mutta niiden tulokset antavat osviittaa luontoympäristöjen vaikutuksista myös Suomessa.
Luonto tukee osallisuutta omassa elämässä
Ihminen voi kokea osallisuutta luontokappaleiden ja luontopaikkojen kautta. Luontoympäristössä koettujen aistimusten ja elämysten avulla voi palautua, elpyä, virkistyä ja säädellä tunteitaan. Tämä edistää suoriutumista eri tehtävissä ja vähentää stressiä sekä masentuneisuutta.
Luonnon elvyttävien vaikutusten kannalta on tärkeää, että lähellä asutusta on riittävän isoja ja esteettisesti viehättäviä luontoalueita. Ulkoilukäynnit vähenevät sitä enemmän, mitä pidempi matka ulkoilualueille on. Välittömään elpymiseen riittää myös pienempi viheralue, jossa kasvillisuus erottaa tilan rakennetusta kaupunkiympäristöstä. Isommat ja pidempään oleskeluun sopivat viheralueet tuottavat suuremman hyvinvointivaikutuksen.
Luonnossa oleskelu herättää erilaisia mielikuvia, tuntemuksia ja muistoja sekä saa mielikuvituksen liikkeelle. Luonnossa oleskelevan ajatukset vaeltavat tavallista positiivisemmin ja ihminen alkaa irtautua arkisista asioista. Luontokokemukset aktivoivat hermostoa eri tavalla kuin rakennetun ympäristön keskellä oleminen. Luonnon ilmiöiden tarkkailu auttaa keskittymään läsnäoloon, joka voi olla tietoista tai tiedostamatonta. On oletettavaa, että myös työpäivän aikana saadut luontokokemukset vähentävät koettua stressiä ja koettuja terveysongelmia.
Se, että luonnossa kiinnitämme huomiota myönteisiin asioihin ja ilmiöihin, tukee positiivisesti minäkuvaamme, joka muokkautuu jatkuvasti. Koska ihmisen luontosuhde elää ja muokkautuu, on siihen mahdollista vaikuttaa. Minäkuva määrittyy osin ihmisen tekojen kautta, mutta siihen vaikuttavat myös ympäristössä ja luonnossa tapahtuvat muutokset, joita havainnoimme.
Ihminen hakeutuu – sekä tiedostamattomien tarpeiden ohjaamana että tietoisesti – itselleen esteettisesti mieluisaan luontopaikkaan, jossa voi kokea levollisuuden tunteita sekä vapautumista eriarvoisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksista ja suorituksia vaativasta yhteiskunnasta. Mielipaikoista haetaan hiljentymistä, rentoutumista, palautumista ja elpymistä kuluttavista ja kuormittavista tapahtumista Virkistyneenä ja sosiaalisista paineista vapautuneena jaksaa paremmin kohdata ja käsitellä erilaisia vaatimuksia ja huolia.
Terveytensä huonommaksi kokevat henkilöt, joilla on enemmän raha- tai työhuolia ja jotka elävät kriisiaikoja, hyötyvät emotionaalisesti eniten luonnon mielipaikkakäynneistä. Tutkimus toteutettiin pääkaupunkiseudulla.
Ohjatuilla luontokokemuksilla voi olla merkitystä siihen, miten kokonaisvaltaisesti luontokokemuksia koetaan. Ohjauksella voidaan muun muassa vähentää luontokokemuksiin liittyvää kielteisyyttä, jolloin ristiriitaisesti luontoa kokevat saavat myös mahdollisuuden luonnon hyvinvointivaikutuksiin.
Luonto tukee yhteisöllisyyttä, vaikuttamista ja osallistumista sekä vahvistaa yhteistä hyvää
Sen lisäksi, että lähiseudun viher- ja luontoympäristöissä on mahdollista tavata muita ihmisiä, ne lisäävät myös sosiaalisia siteitä ja yhteisöllisyyttä. Asuinympäristön koetun vihreyden yhteys psyykkiseen terveyteen osoittautui Australiassa tehdyssä tutkimuksessa selittyvän osittain sosiaalisella yhtenäisyydellä. Myös irlantilainen tutkimus osoitti, että lähiympäristön kävelyyn soveltuvat alueet ja puistot vaikuttivat politiikkaan osallistumiseen, ihmisten luottavaisuuteen ja sosiaaliseen osallistumiseen sekä siihen, että naapurit tunsivat toisensa paremmin.
Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että kaupunkilaiset, joiden asuinalueella oli luontoympäristöä, pystyivät paremmin kohtaamaan ja käsittelemään merkittäviä elämän ongelmia, perheen sisäistä vihamielisyyttä ja henkistä väsymystä. Tutkimuksessa tarkasteltiin julkisomisteisissa asuntoja ja niissä asuvia ihmisiä. Toisessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, jossa tutkittiin tietyn alueen julkisomisteisia taloja, havaittiin, että mitä enemmän talon läheisyydessä oli viheraluetta, sitä vähemmän asukkaat kokivat pelkoa ja kohtasivat vihamielistä ja väkivaltaista käytöstä.
Eri puolilla maailmaa tehtyjen tutkimusten havaintoja viher- ja luontoympäristöjen osallisuutta tukevista ilmiöistä
Esittelemme alla olevassa listassa pääasiassa kansainvälisiä tutkimustuloksia viher- ja luontoympäristöjen hyvinvointivaikutuksista. Tulokset on luokiteltu eri osallisuuden osa-alueiden mukaan.
Lue lisää osallisuuden osa-alueista
1. Luonnon vaikutus osallisuuteen omassa elämässä
-
Parantaa palautumista ja unen laatua.
-
Auttaa kohtaamaan ja käsittelemään elämän ongelmia.
-
Luonnossa oleilu ja luonnon näkeminen lieventävät kivun tunteita.
-
Mikrobit suojaavat allergia- ja autoimmuunisairauksilta.
-
Elvyttää tarkkaavaisuutta, laskee verenpainetta, sykettä ja hengitystiheyttä sekä stressihormonien määrää ja lihasjännitystä.
-
Lisää myönteisiä tunteita, rauhoittaa mieltä ja vähentää ahdistusta.
2. Luonnon vaikutus osallisuuteen yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
-
Helposti saavutettavat luontoympäristöt voivat lisätä sosiaalista pääomaa, yhteisöllisyyttä ja voimaantumista.
-
Luonnossa liikkuvat näyttävät suhtautuvan myönteisemmin muihin ihmisiin.
-
Erilaisten ryhmien välinen kanssakäyminen vaikuttaisi olevan luontoympäristössä helpompaa.
-
Aktivoi liikkumaan.
-
Lisää sosiaalisia siteitä ja yhteisöllisyyttä.
-
Naapurit tuntevat toisensa paremmin.
3. Luonnon vaikutus osallisuuteen yhteisestä hyvästä
-
Eri väestöryhmien kuolleisuuserot ovat pienempiä alueilla, joissa on enemmän luontoa.
-
Näyttää hyödyttävän heikoimmassa asemassa olevia enemmän.
-
Mitä vihreämpi asuintalon ympäristö on, sitä vähemmän ilmoitettiin rikoksia.
-
Lähellä olevat viheralueet vaikuttavat politiikkaan osallistumiseen suotuisasti.
Lisää tutkimusta tarvitaan muun muassa eri luontolähtöisten menetelmien vaikutusmekanismeista. Luontoympäristöjä ja menetelmiä hyödynnettäessä on myös aina muistettava tilannesidonnaisuus sekä ihmisten yksilölliset tarpeet ja esteet, kuten pelot ja allergiat.
Tietopaketti perustuu tutkimukseen ja kehittämistyön tuloksiin
Tälle sivulle kootut ratkaisuehdotukset on koottu yhteistyössä Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran ja Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5:n hankkeiden kanssa. Tutkimustulokset on koonnut Sokra-hanke.
Osa toimintamalleista on arvoitu Sokra-hankkeen toimesta osana Osallisuuden palaset -kehittämistyötä, jossa kootaan ja arvioidaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta lisääviä malleja ja toimintatapoja.
Lue lisää: Osallisuuden edistämisen mallit
Lue lisää
Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023)
Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (THL, 2017)
Vertaisarvioidut lähteet
Rojas-Rueda, David ym. (2019) Green spaces and mortality: a systematic review and meta-analysis of cohort studies
Gianfredi, Vincenza ym. (2021) Association between Urban Greenspace and Health: A Systematic Review of Literature
Mäntymaa, Erkki, ym. (2021) Providing ecological, cultural and commercial services in an urban park: A travel cost–contingent behavior application in Finland
Pritchard, Alison ym. (2020) The Relationship Between Nature Connectedness and Eudaimonic Well-Being: A Meta-analysis
Bijnens, Esmée M. ym. (2020) Residential green space and child intelligence and behavior across urban, suburban, and rural areas in Belgium: A longitudinal birth cohort study of twins
Rigolon, Alessandro (2021) Green Space and Health Equity: A Systematic Review on the Potential of Green Space to Reduce Health Disparities
Heikkilä, Kristiina & Wiens, Varpu (2020) Hoitotyön tutkimussäätiön näyttövinkki 1/2020: Luontoon liittyvillä menetelmillä voidaan vaikuttaa mielenterveyteen ja verenpaineeseen
Nurminen, Noora ym. (2021) Land Cover of Early Life Environment Modulates the Risk of Type 1 Diabetes
Wiens, Varpu ym. (2021) Enhancing Adolescent Girls’ Well-Being in the Arctic – Finding What Motivates Spending Time in Nature
Dobson, Julian ym. (2021) The magic of the mundane: The vulnerable web of connections between urban nature and wellbeing
Simkin, Jenni, Ojala, Ann & Tyrväinen, Liisa (2021) The Perceived Restorativeness of Differently Managed Forests and Its Association with Forest Qualities and Individual Variables: A Field Experiment
Vehmasto, Elina & Lipponen, Maija (2021) Eläinavusteinen psykososiaalinen kuntoutus
Isola, Anna-Maria, Virrankari, Lotta & Hiilamo, Heikki (2021) On social and psychological consequences of prolonged poverty – A narrative longitudinal study from Finland
Annerstedt, Matilda & Währborg, Peter (2011) Nature-assisted therapy: systematic review of controlled and observational studies
Salonen, Kirsi (2020) Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena
Hammoud, Ryan ym. (2021) Lonely in a crowd: investigating the association between overcrowding and loneliness using smartphone technologies
Methorst, Joel ym. (2021) Species richness is positively related to mental health – A study for Germany
Selvitykset
Metsähallituksen Luonto ja terveys -verkkosivu (Metsa.fi)
Sosiaalipedagoginen hevostoiminta (Luonnonvarakeskus 2019)
Savolainen, Anu & Spännäri, Jasmiina (2021) Luonto kuntouttavana ympäristönä: integroiva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. Turun Ammattikorkeakoulu
Eläinavusteinen terapia. Katsaus tutkimuskirjallisuuteen ja toimintaan Suomessa (Kela 2018)
YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 (Ykliitto.fi)
Oppaat
Kaupunkivihreä: opas toimintaan (Vyl.fi)
Viherympäristöliitto on julkaissut suomeksi Maailman terveysjärjestö WHO:n päättäjille suunnatun oppaan, jossa perustellaan, miksi viheralueet ovat hyvin tärkeitä rakennetussa ympäristössä.
Uudista asiakastyötä luovasti ja leikkisästi
Hyvinvointipalveluiden vaikuttavuusvalmennus: sähköinen työkirja (Luonnonvarakeskus 2020)
Jokinen, Mari, Jäntti, Jaana & Roiha, Tinna. ”Kimpassa oli hyvä tehdä” - Green Care perehdytysopas yhteiskehittämällä. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu 2020
Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan laatu ja vaikuttavuus. Käsikirja (Luonnonvarakeskus 2021)
Ideoita ja vinkkejä luontolähtöiseen toimintaan vanhustyössä (Vahvike.fi)
Omaishoitajien ryhmätoimintaan suunniteltu Nautitaan luonnosta! -toimintamalli (Miinasillanpaa.fi)
Leppänen, Marko & Pajunen, Adele. Terveysmetsä. Tunnista ja koe elävä luonto (Gummerus 2017)
Arvonen, Sirpa: Metsämieli: luonnollinen menetelmä mielentaitoihin (Metsäkustannus 2014)
Yhteystiedot
Varpu Wiens
Tutkija, asiantuntija
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra
Diakonia-ammattikorkeakoulu
p. 050 505 3622
[email protected]
Minna Kukkonen
Tutkija
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
p. 029 524 7738
[email protected]
- Luonnonhoitotöissä voi tehdä hyvää luonnolle ja muille ihmisille
- Luontolähtöinen kuntoutus
- Luontolähtöinen työpajatoiminta
- Luontoseteli mielenterveyden edistämisen tukena
- Opaskortit kotouttavaan luontotoimintaan
- Osallistuva budjetointi – inklusiivisella toiminnalla osallisuutta lähiöön
- Perheiden luontolähtöinen ryhmätoiminta
- Seinätön luontopaja
- Taide-, kulttuuri- tai luontolähtöinen osallisuusverkosto
- Tilat yhdenvertaisuuden kokemuksen lähteenä: Tuettu lomatoiminta