Aktivointisuunnitelma

Kenelle aktivointisuunnitelma tehdään?

Aktivointisuunnitelma tehdään henkilöille, jotka ovat olleet pitkään työttöminä. Asiakas, työ- ja elinkeinotoimisto sekä hyvinvointialue tekevät yhdessä aktivointisuunnitelman.

Aktivointisuunnitelma täytyy tehdä työttömälle alle 25-vuotiaalle asiakkaalle, jolle on laadittu työllistymissuunnitelma ja 

•    joka on saanut työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä viimeisen 12 kalenterikuukauden aikana tai
•    joka on saanut enimmäisajan työttömyyspäivärahaa tai
•    jolle on tehty työnhakijan haastattelu ja jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen neljän kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen.

Aktivointisuunnitelma täytyy tehdä työttömälle 25 vuotta täyttäneelle asiakkaalle, jolle on laadittu työllistymissuunnitelma ja

•    joka on saanut työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä tai
•    joka on työttömyyspäivärahan enimmäismaksuajan jälkeen saanut työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä tai
•    jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen 12 kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen.

Jos asiakas saa työttömyysetuutta, TE-toimisto aloittaa suunnittelun. Jos asiakas saa toimeentulotukea, hyvinvointialue käynnistää suunnittelun.

Jos asiakas saa toimeentulotuen lisäksi työttömyysetuutta, työttömyysetuus on ensisijainen. Silloin TE-toimisto aloittaa aktivointisuunnitelman tekemisen.
 

Kuka voi toimia tukihenkilönä?

Asiakas voi ottaa tukihenkilön mukaan aktivointisuunnitelman tekemiseen. Tukihenkilö voi olla esimerkiksi lähiomainen, työttömien yhdistyksen tukihenkilö tai päihde- tai mielenterveysyksikön työntekijä.

Myös kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja voi osallistua suunnitelman tekemiseen. Siihen tarvitaan asiakkaan suostumus.
 

Mitä aktivointisuunnitelma sisältää?

Kuntouttavaan työtoimintaan ohjaudutaan aina aktivointisuunnitelman tai monialaisen työllistymissuunnitelman kautta.

Aluksi arvioidaan asiakkaan työ- ja toimintakyky sekä palvelutarve. Ne ohjaavat aktivointisuunnitelman tekemistä. Arvion tekemiseen voi pyytää apua esimerkiksi terveyskeskuksesta.

Jos asiakkaan työ- ja toimintakyky eivät riitä TE-toimiston palveluihin, hänet ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan tai muuhun toimintakykyä edistävään toimintaan.

Arviointivälineitä ovat esimerkiksi Avain-mittari, Kykyviisari, SOSKU-tutka, Kompassi ja 3X10D.

Ensin arvioidaan mahdollisuus osallistua työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) palveluihin. Ne ovat ensisijaisia, jos asiakas kykenee osallistumaan niihin. Jos asiakkaan työ- ja toimintakyky eivät riitä TE-toimiston palveluihin, hänet ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan tai muuhun toimintakykyä edistävään toimintaan tai tarpeen mukaan esimerkiksi terveydenhuollon palveluihin.

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on auttaa työtoiminnan asiakasta pääsemään työhön, koulutukseen tai työvoimapalveluihin parantamalla asiakkaan elämänhallintaa ja toimintakykyä. 

Laissa kuntouttavasta työtoiminnasta on määritelty aktivointisuunnitelmaan kirjattavat asiat. Kuntouttavasta työtoiminnasta on kirjattava aktivointisuunnitelmaan ainakin seuraavat asiat:

1.    Kuntouttavan työtoiminnan kuvaus ja toiminnan järjestämispaikka
2.    Kuntouttavan työtoiminnan päivittäinen ja viikoittainen kesto
3.    Kuntouttavan työtoiminnan jakson alkamisajankohta ja pituus
4.    Asiakkaalle annettava tuki ja ohjaus kuntouttavan työtoiminnan aikana
5.    Toiminnan tavoite
6.    Henkilölle kuntouttavan työtoiminnan ohella tarjottavat muut sosiaalipalvelut sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalvelut
7.    Ajankohta, jolloin viimeistään arvioidaan kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksia henkilön työllistymismahdollisuuksille ja päätetään jatkotoimista sekä suunnitelman uudistamisesta

Asiakas voi saada työtoiminnan lisäksi muita sosiaali- ja terveyspalveluja, koulutusta tai kuntoutusta.

Kuntouttavaan työtoimintaan sovelletaan sosiaalihuoltolain säännöksiä. Sosiaalihuoltolain mukaan kuntouttavasta työtoiminnasta on huolehdittava sosiaalipalveluna. Sosiaalihuoltolaissa on myös säädetty palvelutarpeen arvioinnissa ja palvelujen toteuttamisessa tarvittavasta monialaisesta yhteistyöstä sekä omatyöntekijästä.

Asiakkaalle tulee tehdä aktivointisuunnitelman laatimisen yhteydessä asiakkaan tilannetta kartoittava palvelutarpeen arvio, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arviointi tehdään tarvittavan laajuisena asiakkaan yksilöllinen tilanne huomioiden. Palvelutarpeen arvion perusteella määritellään sosiaalihuollon asiakkuuden edellytykset sekä asiakkaan tuen tarvetta vastaavat sosiaalipalvelut sekä omatyöntekijän tarve. Mikäli aktivointisuunnitelmassa päädytään sosiaalihuollon palveluihin, kuten kuntouttavaan työtoimintaan, on samassa yhteydessä syytä sopia omatyöntekijän nimeämisestä asiakkuuden ajaksi. Omatyöntekijää ei kuitenkaan tarvitse nimetä, jos asiakkaalle on jo nimetty muu palveluista vastaava työntekijä tai nimeäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Mikäli henkilö ei ole sosiaalihuollon palveluiden tarpeessa, ei lainsäädäntö edellytä omatyöntekijän nimeämistä.

Omatyöntekijälle kuuluu vastuu asiakkaan aktivointisuunnitelmassa sovittujen sosiaalipalveluiden toteutumisen seurannasta.  On myös luontevaa, että omatyöntekijä vastaa asiakkaan tilanteen tarpeenmukaisesta arvioinnista, jos mahdollista. Omatyöntekijän työ sisältää julkisen vallan käyttöön liittyviä elementtejä ja on siksi viranomaisen tehtävää. Omatyöntekijänä on lähtökohtaisesti oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 3 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö. Myös henkilön yksilöllisen palvelutarpeen arviointi on aina viranomaistehtävä, joka kuuluu sosiaalihuollolle.

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla (TYP) tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa TE-toimisto, hyvinvointialue ja Kansaneläkelaitos toimivat yhdessä vastaten työttömien palvelutarpeiden ja palvelukokonaisuuksien suunnittelusta sekä työllistymisprosessin etenemisestä.

Monialaisen yhteispalvelun asiakkaan kanssa laaditaan monialainen työllistymissuunnitelma. Monialainen työllistymissuunnitelma korvaa aktivointisuunnitelman.

Verrattuna kuntouttavasta työtoiminnasta säädetyn lain soveltamisalaan, monialaisen yhteispalveluun ohjaudutaan osassa tapauksia hieman aikaisemmin. Kaikille monialaisen yhteispalvelun asiakkaille kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoituksenmukainen palvelu. Tärkeintä on löytää asiakkaalle oikea palvelu riippumatta työttömyyden kestosta.
 

Miten aktivointisuunnitelma tarkistetaan?

Aktivointisuunnitelma laaditaan tietyksi ajaksi. Asiakas, TE-toimisto ja hyvinvointialue sopivat suunnitelman kestosta. 

Jos asiakkaan palvelutarve muuttuu, aktivointisuunnitelma täytyy tarkastaa. 

Jos aktivointisuunnitelmaan kuuluu kuntouttava työtoiminta, vastuu aktivointisuunnitelman tekemisestä on sosiaalitoimella. Suunnitelma täytyy päivittää 3-24 kuukauden välein. Jos työtoiminnan kesto tai sisältö muuttuu paljon, aktivointisuunnitelma täytyy uudistaa.
 

Milloin aktivointisuunnitelma keskeytyy?

Kun asiakas saa töitä tai aloittaa päätoimiset opinnot, aktivointisuunnitelma keskeytyy. 

TE-toimisto tai hyvinvointialue päättää, onko suunnitelma keskeytynyt. Asiakasta täytyy kuulla ennen keskeytyspäätöstä. Keskeytymisestä pitää antaa kirjallinen päätös, jos asiakas niin haluaa.

Jos työt tai opinnot loppuvat ennen kuin asiakas on työllistynyt vakiintuneesti, keskeytynyt aktivointisuunnitelma jatkuu. Suunnitelmaa voidaan silloin muuttaa. Jatkamisesta sovitaan, kun asiakas ilmoittautuu työttömäksi tai hakee toimeentulotukea.
 

Miten asiakastietoja käsitellään?

Henkilöillä, jotka osallistuvat aktivointisuunnitelman laatimiseen, on oikeus saada ja luovuttaa asiakasta koskevat välttämättömät tiedot. Tämä koskee myös heitä, jotka toimivat asiantuntijoina, kun suunnitelmaa laaditaan.

Välttämättömät tiedot ovat niitä tietoja ja arvioita, jotka vaikuttavat asiakkaan työ- ja toimintakykyyn, elämäntilanteeseen ja työllistymispolkuun.

Sosiaali- ja terveystoimella saattaa olla sellaista arkaluonteista tietoa, jota ei tarvita aktivointisuunnitelman laatimisessa. Hyvinvointialue ei saa luovuttaa tällaista tietoa TE-toimistolle ilman asiakkaan lupaa.
Myös TE-toimistolla voi olla tietoa, joka ei ole tarpeellista aktivointisuunnitelman laatimisessa. TE-toimisto ei saa luovuttaa tietoja ilman asiakkaan suostumusta.

Tarpeellisia tietoja voidaan saada ja luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla, jos tietojen luovuttamisen edellytykset täyttyvät. Tietojen saajan pitää myös esittää selvitys siitä, että henkilötietolakia noudatetaan.
Asiakas saa yhden kappaleen aktivointisuunnitelmasta. Aktivointisuunnitelma tallennetaan myös sosiaalihuollon henkilörekisteriin sekä työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojärjestelmään.
 

Päivitetty: