Työelämäosallisuus
Jokaisella on oikeus työhön. Työ on olennainen osa ihmisen identiteettiä, hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa.
Työelämäosallisuuden edistämisellä tarkoitetaan yksilön työllistymisvalmiuksien edistämistä, kuntoutumista työmarkkinoille ja osallisuuteen sekä työmarkkinoiden toimintaan vaikuttamista.
Yleisenä tavoitteena on edistää ja tukea työllistymistä, työhön paluuta ja työssä jatkamista.
Työelämäosallisuuteen liittyvät haasteet koskevat esimerkiksi osatyötyökykyisiä, vammaisia, maahanmuuttajia ja nuoria, jotka ovat syrjäytymisvaarassa sekä pitkäaikaistyöttömiä.
Osallistava työllisyyspolitiikka nostaa työllisyysastetta
Työelämäosallisuus-käsite on osa osallistavia työmarkkinoita, joiden yleisenä tavoitteena on työllisyysasteen nosto. Tämä tarkoittaa työpaikkojen luomista myös nykyisten työmarkkinoiden ulkopuolella oleville ryhmille. Keinona tässä on osallistava työllisyyspolitiikka.
Osallistavat työmarkkinat avaavat työttömyyden ja työelämän käytänteiden kysymykset kaikkien työmarkkinatoimijoiden yhteisiksi ongelmiksi. Työmarkkinoiden ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan yhteisvastuuta valtion, työnantajien ja työntekijöiden kesken.
Työmarkkinoiden toimintaan voidaan vaikuttaa palvelujärjestelmää kehittämällä, työmarkkinoiden sääntelyllä sekä toimilla, jotka lisäävät työvoiman kysyntää.
Yhtenä työvoiman kysyntää lisäävänä keinona voidaan käyttää työllistämisehtoja tai sosiaalisia kriteereitä julkisissa hankinnoissa. Näin pystytään luomaan uusia työmahdollisuuksia, joista hyötyvät sekä työntekijä, palkkaava työnantaja että julkinen toimija, kuten kunta, hyvinvointialue, kaupunki tai valtio.
Yksilön työllistymisvalmiuksia lisätään
Työelämäosallisuutta voidaan edistää vahvistamalla yksilöllisiä työllistymisvalmiuksia. Valmiuksia voidaan lisätä esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan avulla. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään pitkäaikaistyöttömille kuntien toimesta.
THL:n toiminnassa tämä on tarkoittanut esimerkiksi palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittämistä osana laajempia kehittämisohjelmia (Työkykyohjelma ja Kestävän kasvun ohjelma) sekä useita yksittäisiä hankkeita (SOSKU, Green Care, Askel, Koppi).
Sosiaalinen kuntoutus tukee työelämäosallisuutta
Reitti työmarkkinoille voi edellyttää myös kuntouttavia elementtejä. Tällöin työelämäosallisuudella tarkoitetaan toimintakyvyn ylläpitämistä, syrjäytymisen ehkäisyä ja erilaisiin palveluihin tai toimenpiteisiin osallistumista.
Sosiaalinen kuntoutus tukee työllistymisvalmiuksia esimerkiksi yksilö- tai ryhmävalmennuksen keinoin. Sosiaalisessa kuntoutuksessa painottuu sosiaalinen toimintakyky ja osallisuuden tukeminen.
Sosiaalinen kuntoutus on määritelty sosiaalihuoltolaissa:
Finlex: Sosiaalihuoltolaki §17 1301/2014
Työkykyohjelman laajentaminen (2023-2024)
IPS-kehittämishankkeen laajennus (2023-2024)
IPS - Sijoita ja valmenna! -kehittämisohjelma (2020-2023)
Päättyneitä hankkeita
Työkykyohjelma (2020-2023)
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke, Sokra (2014-2023)
TOSI - Taidetta, osallisuutta ja sosiaalisia innovaatioita (2020-2023)
Asko-hanke (2019-2022)
Iisisti töihin -hanke (2019-2022)
Ilona-hanke (2018-2021)
Tule töihin (2019-2020)
Sosiaalisia innovaatioita ja työtä julkisilla hankinnoilla, SIEPP (2017-2020)
Osatyökykyisille tie työelämään OTE (2016-2018)
Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke SOSKU (2015-2018)
Hankinnoista duunia (2015-2017)
Tuetun työllistymisen menetelmät osana sosiaalihuollon palvelupolun vahvistamista - Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus ja alihankintamalli, työpaperi 2023
IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamallin soveltamisen mahdollisuudet Suomessa, työpaperi 2019
Työtä Kaikille -työllistämiskokeilun pitkän aikavälin vaikutukset, loppuraportti 2019
Suositus työikäisten sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisen laatukriteereiksi, 2018
Osallistavan työllisyyspolitiikan elementtejä - yhdenvertaisuutta vai aktivointia?, työpaperi 2014