Kuntouttavan työtoiminnan sisältö

Mitä kuntouttavassa työtoiminnassa tehdään?

Kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lain mukaan kuntouttavan työtoiminnan palvelukokonaisuuteen kuuluu henkilön elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä edistäviä sisältöjä. Palveluun voi kuulua yksilö- ja ryhmämuotoista toimintaa, jota voidaan toteuttaa erilaisissa toimintaympäristöissä. Palveluun tulee sisältyä aina henkilön tarvitsema tuki ja ohjaus, jota annetaan henkilökohtaisesti tai ryhmässä toteuttaen.

Kuntouttava työtoiminta on sovitettava yhteen henkilön mahdollisesti tarvitsemien muiden sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen, julkisten työvoimapalvelujen sekä muiden palvelujen ja tukitoimien kanssa.
 

Miten pitkä kuntouttavan työtoiminnan jakso on?

Jakson täytyy olla vähintään kolme kuukautta ja enintään 24 kuukautta pitkä.  Asiakas voi olla peräkkäin monilla kuntouttavan työtoiminnan jaksoilla.

Kun kuntouttavaa työtoimintaa on kestänyt 3-24 kuukautta, asiakas, TE-toimisto ja hyvinvointialue voivat tarpeen mukaan sopia uudesta jaksosta. Uusien jaksojen minimipituus on myös kolme kuukautta.

Kun asiakas on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa 24 kuukautta, täytyy aktivointisuunnitelma tarkistaa. Jos kuntouttavan työtoiminnan kesto muuttuu merkittävästi, aktivointisuunnitelma pitää uudistaa. 
 

Kuinka pitkiä kuntouttavan työtoiminnan päivät ovat?

Kuntouttavan työtoiminnan päivä on vähintään neljän ja enintään kahdeksan tunnin mittainen. Matkat eivät kuulu tähän aikaan.

Työtoimintaa pitää olla vähintään yhtenä ja enintään neljänä päivänä viikossa. Viikossa kuntouttavan työtoiminnan tunteja saa olla enintään 32.

Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalla on oikeus pitää taukoja samalla lailla kuin työsuhteisilla työntekijöillä.

Päivittäinen ja viikoittainen kesto voi vaihdella kuntouttavan työtoiminnan jakson aikana. Alkuvaiheessa työtoiminnan päiviä voi olla vähemmän ja muita palveluita enemmän. Kun asiakkaan valmiudet paranevat, työtoiminnan päiviä voidaan lisätä.
 

Mitä pitää kertoa pääluottamusmiehelle?

Ennen kuin asiakas aloittaa kuntouttavassa työtoiminnassa, siitä pitää ilmoittaa pääluottamusmiehelle, joka edustaa asiakkaan kanssa työskenteleviä työntekijöitä. 

Pääluottamusmies seuraa työtoimintaa ja varmistaa, ettei sillä korvata virka- tai työsuhteista työtä.

Pääluottamusmiehelle annetaan vain toiminnan seuraamisen kannalta tarvittavat tiedot:

  • asiakkaan nimi
  • toiminnan sisältö
  • järjestämispaikka
  • päivittäinen ja viikoittainen kesto
  • aloittamisajankohta 
  • jakson pituus

Miten kuntouttavaa työtoimintaa seurataan?

Kun kuntouttavan työtoiminnan jakso on loppumassa, aktivointisuunnitelman laatijat kokoontuvat arvioimaan, ovatko tavoitteet toteutuneet. Samalla päätetään, miten jatketaan eteenpäin. Arviointi kannattaa tehdä jo ennen jakson päättymistä.

Tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa hyödynnetään asiakkaan työ- ja toimintakyvyn muutoksista saatua tietoa. Työ- ja toimintakykyarvioinnit tehdään jakson alussa, väliarvioinneissa ja lopussa. Arviointivälineitä ovat esimerkiksi Avain-mittari, Kykyviisari, SOSKU-tutka, Kompassi ja 3X10D.

Jos jakso on yli kolmen kuukauden mittainen, loppuarvioinnin lisäksi on hyvä tehdä väliarviointeja noin kolmen kuukauden välein. Väliarvioinneissa voidaan muuttaa tavoitteita, kestoa tai aktivointisuunnitelmaa.

Jos asiakkaalla on ongelmia kuntouttavassa työtoiminnassa, täytyy pitää arviointipalaveri, jossa päivitetään aktivointisuunnitelma. Asiakas voidaan ohjata palveluihin, jotka sopivat paremmin hänen tilanteeseensa.

Arvioinnin yhteydessä voidaan myös päättää kuntouttava työtoiminta. Työtoiminnan päättyminen voi johtua esimerkiksi siitä, että asiakas saa työkokeilu-, työ- tai opiskelupaikan. Työtoiminta voi päättyä myös, jos katsotaan, että se on asiakkaan kannalta paras ratkaisu. 
 

Päivitetty: