Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen ja hankinta

Kuka vastaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä?

Hyvinvointialueet vastaavat kuntouttavan  työtoiminnan järjestämisestä. Se on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu.

Kuka voi järjestää kuntouttavaa työtoimintaa?

Hyvinvointialue voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse, yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa tai hankkia sitä sopimukseen perustuen muilta palveluntuottajilta. Kunta, valtio, säätiö, yhdistys tai uskonnollinen yhteisö voi tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa.

Mistä kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia?

Hyvinvointialue voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muilta palvelujen tuottajilta.

Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Tämä rajoitus ei kuitenkaan koske kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle henkilölle annettavaa tukea ja ohjausta.

Yrityksiltä hankkimista koskevan rajoituksen taustalla on se, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanoksen ei tulisi korvata työsuhteista työtä.

Millaisia rajoituksia kuntouttavan työtoiminnan järjestämisessä on?

Työtoiminta pitää järjestää asiakkaan työssäkäyntialueella. Työtoiminta voidaan järjestää myös muualla, jos asiakas suostuu siihen.

Kuntouttava työtoiminta ei saa korvata muita asiakkaan tarvitsemia lakisääteisiä palveluita. 

Työtoiminta ei saa korvata virka- tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakas ei siis voi korvata tai sijaistaa toimipaikan työntekijää. Toimipaikka ei myöskään saa olla riippuvainen asiakkaan työpanoksesta. 

Mitä hyvinvointialueen pitää ottaa huomioon, kun se ostaa kuntouttavaa työtoimintaa?

Kuntouttavan työtoiminnan hankkiminen on julkinen hankinta. Siihen sovelletaan hankintalakia. Palveluita hankittaessa hyvinvointialue laatii hankintakriteerit ja huolehtii palveluiden hankkimisesta. Lisäksi hyvinvointialue vastaa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden palveluprosessista ja muista palveluun liittyvistä viranomaistehtävistä.

Hyvinvointialueen pitää varmistaa kuntouttavan työtoiminnan laatu. Kun työtoimintaa ostetaan ulkopuolelta, sen laadun täytyy olla samanlaista kuin hyvinvointialueen omassa työtoiminnassa.

Kuntouttavan työtoiminnan palvelukokonaisuuteen tulee kuulua henkilön elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä edistäviä palveluita. Lisäksi palveluun tulee sisältyä aina henkilön tarvitsema tuki ja ohjaus. Tuki ja ohjauspalvelua voi hankkia myös yritykseltä, mutta muita kuntouttavan työtoiminnan palveluita tai kuntouttavan työtoiminnan palvelukokonaisuutta ei voi hankkia yritykseltä. Kolmannen sektorin toimijat voivat toimia kuntouttavan työtoiminnan palvelun tuottajana kaikissa toiminnan sisällöissä. Niihin sovelletaan myös hankintalakia.

Kun hyvinvointialue hankkii kuntouttavaa työtoimintaa, se voi vaikuttaa laatuun jo alkuvaiheessa. Tarjouspyyntöön pitää määritellä tärkeysjärjestyksessä ne perusteet, joilla hankinta tehdään. Siihen kannattaa myös kirjata, hankitaanko tarkasti sovittu määrä palveluita vai tehdäänkö puitesopimus.

Ostosopimuksessa määritellään ehdot, jotka sitovat hyvinvointialuetta ja palveluntuottajaa. Näitä ehtoja ovat muun muassa sopimusaika, sopimuksen irtisanomisperusteet, palvelun sisältö ja hinta.

Sopimusehdot koskevat koko sopimuskautta. Sopimuskauden aikana voi täydentää palveluntuottajien verkostoa, mutta se pitää kirjata sopimukseen. Täydennyshankinnoissakin täytyy noudattaa hankintalakia.

Järjestäjä vastaa  viime kädessä siitä, että kuntouttava työtoiminta järjestetään lakien ja säädösten mukaan riippumatta sen tuottamistavasta.  Tämän vuoksi ostopalvelusopimuksessa pitäisi muun muassa:

  • huolehtia, ettei työtoiminta korvaa työsuhteista työtä tai johda irtisanomisiin, lomauttamisiin tai työolosuhteiden heikennyksiin
  • varmistaa, että palveluntuottaja ilmoittaa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaasta pääluottamusmiehelle
  • taata, että palveluntuottaja huolehtii työturvallisuudesta
  • määritellä, kumpi osapuoli huolehtii tapaturmavakuutuksesta

Julkisiin hankintoihin voi saada tukea Kuntaliiton ja työ- ja elinkeinoministeriön julkisten hankintojen neuvontayksiköstä.

Julkisten hankintojen neuvontayksikkö 

Hyvinvointialueen täytyy valvoa sopimuskauden aikana, että sopimuksen ehtoja ja vaatimustasoa noudatetaan molemmin puolin.

Kuntouttavan työtoiminnan uusi sisältöä koskeva säännös (13 a §) toi muutoksia ulkopuoliselta hankitun palvelun sisällön määrittelyyn. Palvelujen hankintaa koskevat sopimukset on muutettava uusien säännösten mukaisiksi viimeistään 31.12.2021. Vanhan sopimuksen perusteella tehtävää uutta palveluhankintaa tai lisätilausta tehtäessä tulee huomioida myös uudet muuttuneet säännökset.

Mitä ilmoituksia hyvinvointialueen pitää tehdä?

Hyvinvointialueen pitää ilmoittaa kaikista kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista TE-toimistolle. TE-toimisto tarvitsee yksilöidyt aloitustiedot, jotta se voi antaa työvoimapoliittisia lausuntoja ja maksaa valtion korvauksia.

Myös ostopalvelusopimuksesta täytyy ilmoittaa TE-toimistolle.

Millaisia vaatimuksia kuntouttava työtoiminta aiheuttaa henkilöstölle?

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu. Siksi hyvinvointialueen sosiaalityöntekijällä on kokonaisvastuu kuntouttavan työtoiminnan palveluprosessista. Lisäksi toimipaikkojen ammattilaiset voivat opastaa kuntouttavan työtoiminnan asiakasta.

Asiakkaalla on oikeus saada hyvää sosiaalihuoltoa. Jotta se toteutuisi, tarvitaan riittävästi henkilöstöä. Henkilöstöllä pitää myös lain mukaan olla tarvittava koulutus ja perehtyneisyys.

Usein kuntouttavassa työtoiminnassa tarvitaan moniammatillista tiimiä. Sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja työllisyyspalvelujen ammattilaisten yhteistyö edistää parhaiten asiakkaan kuntoutumista ja elämänhallintaa.

Päivitetty: