Kuka saa rokottaa?

Tällä sivulla kerrotaan, mitä lainsäädäntö määrää muun muassa rokotustoimintaan liittyvistä oikeuksista ja vastuista. Lisäksi sivulla on lainsäädäntöön perustuvia, THL:n tekemiä tarkempia kansallisia ohjeistuksia rokotusosaamisesta ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksesta. 

THL:n tekemät ohjeistukset eivät ole juridisesti velvoittavia, mutta niiden avulla pyritään varmistamaan, että rokotustoiminta järjestetään asianmukaisesti ja turvallisesti.

Kuka saa rokottaa ja millä edellytyksillä?

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa rokotuksista (149/2017, jäljempänä ”rokotusasetus”) säädetään rokotustoiminnasta ja siitä, kuka saa antaa rokotuksia pistoksena ja millä edellytyksillä. 

Asetuksen pykälää 6 koskeva uusin muutos astui voimaan 1.5.2024. Myös koronarokotuksia koskevan valtioneuvoston asetuksen (1105/2020) 3. pykälää muutettiin niin, että sen sisältö on samanlainen kuin rokotusasetuksessa. 

  1. STM:n rokotusasetuksen mukaan kaikkia rokotuksia pistoksena saavat antaa
    • lääkäri
    • hammaslääkäri
    • asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut terveydenhoitaja, sairaanhoitaja ja kätilö. 
  2. Lisäksi täysi-ikäiselle rokotuksen saa antaa yllä mainittujen laillistettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden johdon ja valvonnan alaisena
    • asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut farmaseutti ja proviisori
    • riittävän lääkehoidon osaamisen ja asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut 
      • laboratoriohoitaja (bioanalyytikko AMK)
      • lähihoitaja, joka on suorittanut sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
      • perushoitaja, joka on suorittanut lähihoitajan tutkintoa edeltäneen koulutuksen.

Saavatko opiskelijat antaa rokotuksia?

Kohdassa 1. mainittujen laillistettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden johdon ja valvonnan alaisena rokotuksen saa antaa myös terveydenhoitajaksi, sairaanhoitajaksi, kätilöksi, lääkäriksi tai hammaslääkäriksi opiskeleva, jos hän

  • on saanut asianmukaisen rokotuskoulutuksen ja
  • täyttää edellytykset, jotka koskevat tilapäisesti omaa tutkintoa vastaavan terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävässä toimimista. Näistä edellytyksistä säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöstä annetun asetuksen (564/1994) pykälissä 3, 3 a, 3 b tai 3 d"
    Lue lisää: Terveydenhuollon opiskelijana työskentely (Valvira.fi)

Työnantaja varmistaa, että rokotusasetuksessa mainitulla opiskelijalla on oikeus toimia tilapäisesti terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä ja että hänellä on riittävä rokotusosaaminen ennen kuin opiskelija antaa rokotuksia. 

Lisäkoulutus on suositeltavaa kaikille rokotuksia antaville  

Asianmukaisella rokotuskoulutuksella varmistetaan riittävä rokotusosaaminen ja potilasturvallisuus. THL:n arvion mukaan rokottaja tarvitsee muutakin osaamista kuin rokotuksen antamiseen liittyviä teknisiä taitoja. 

Rokotusosaaminen tarkoittaa kaikkia tietoja ja käytännön taitoja, joiden avulla rokottaja voi toteuttaa työnkuvansa mukaisia rokotuksia asianmukaisesti ja turvallisesti. 

Lääkärit ja hammaslääkärit saavat antaa rokotuksia pistoksena ilman erillistä ”asianmukaista rokotuskoulutusta”. THL kuitenkin suosittelee kaikille rokotuksia antaville riittävää perehtymistä rokotuksilla ehkäistäviin tauteihin, rokotuksiin ja rokottamiseen. 

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira on ohjeistuksessaan määritellyt rokottamisen vaativaksi lääkehoidoksi, johon sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö ja ensihoitaja (amk) sekä rokotusasetuksessa mainittu opiskelija tarvitsevat lisäkoulutusta sekä lääkehoitoluvan. Samankaltaisesti on syytä menetellä myös farmaseutin, proviisorin, laboratoriohoitajan, lähihoitajan ja perushoitajan osalta.  

Kuka on vastuussa henkilöstön rokotusosaamisesta?

Lainsäädäntö määrittää vastuita, joita sekä työntekijällä että työnantajalla on ammattitaidosta, sen ylläpitämisestä ja täydennyskoulutuksesta.

STM:n rokotusasetuksen mukaan lääkäri on vastuussa rokotustoiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta. Tämä ei välttämättä edellytä lääkärin jatkuvaa läsnäoloa, mutta lääkäri huolehtii muun muassa siitä, että

  • rokotukset annetaan laadukkaasti ja käyttöaiheita noudattaen
  • rokottaja, jolta edellytetään asianmukaista rokotuskoulutusta, on saanut asianmukaisen rokotuskoulutuksen 

Rokotusvastuulääkärin on tärkeä huolehtia myös, että 

  • toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmassa on määritetty, mitä vaaditaan rokottajan työnkuvan mukaisen teoriaosaamisen ja käytännön osaamisen osoittamiseksi
  • teoriaosaamisen ja käytännön osaamisen varmistamiseen liittyvät käytännöt on sovittu.  

Työnantajan tulee seurata terveydenhuollon ammattilaisten ammatillista kehitystä ja luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen muun muassa täydennyskoulutuksella. Täydennyskoulutuksen seurannassa on syytä arvioida myös koulutuksen sisältöä, laatua ja vaikuttavuutta. 

  • Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, 559/1994, 18 § 
  • Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta, 57/2024

Mitä rokottajan on tarpeen osata?

THL on tehnyt  ohjeistuksen siitä, mitä rokottajan on tarpeen osata ja hallita. Ohjeistus kuvaa samalla, mitä asianmukaisen rokotuskoulutuksen tulisi THL:n arvion mukaan sisältää ja minkälaista osaamista koulutuksella tulisi varmistaa. 
Mitä rokottajan on tarpeen osata?

THL:n ohjeet teoreettisen ja käytännön rokotustaitojen näytön osoittamiseen ja vastaanottamiseen.
Miten rokotusosaaminen voidaan varmistaa?

Lainsäädäntö ja muuta lisätietoa

Päivitetty: