Rokotustoiminnan suunnittelu ja järjestäminen

Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvollisuus toteuttaa rokotusohjelman rokotuksia ja muita yleisiä rokotuksia, kuten pandemiarokotuksia.

Rokotusten järjestäminen perustuu huolelliseen suunnitteluun.

Kansallisen rokotusohjelman ja muiden yleisten rokotusten järjestämistä ja toteutusta säädellään lainsäädännöllä

Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvista rokotteista, rokotuksista ja rokotusten kirjaamisesta määrätään

tartuntatautilaissa (1227/2016)
sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa rokotuksista (149/2017, jäljempänä lyhyesti ”rokotusasetus”).

Tartuntatautilaissa määrätään myös muista yleisistä rokotuksista kuten pandemiarokotuksista.

Kansallisen rokotusohjelman rokotukset ja muut yleiset rokotukset ovat saajalleen maksuttomia.

Kansallisen rokotusohjelman sisällöstä päättää sosiaali- ja terveysministeriö asiantuntijoita kuullen. THL ohjaa rokotusten toimeenpanoa ja toteuttamista. THL toimii myös tartuntatautien torjunnan kansallisena asiantuntijalaitoksena.

THL:n antamat ohjeet eivät ole juridisesti velvoittavia. Ohjeilla pyritään siihen, että

rokotukset toteutuvat yhdenvertaisesti riippumatta siitä, missä henkilö asuu
rokotukset järjestetään ja toteutetaan laadukkaasti ja turvallisesti
rokotustoiminta on mahdollisimman vaikuttavaa.

Kannattaa huomioida, että THL:n rokotekohtaiset ohjeet saattavat poiketa valmisteyhteenvedossa olevasta ohjeesta.

Hyvinvointialue vastaa rokotusten käytännön järjestämisestä

Tartuntatautilain mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset.

Hyvinvointialueen on järjestettävä myös osa kansallisen rokotusohjelman ulkopuolisista rokotuksista. Näitä ovat:

valtioneuvoston määräyksen mukaiset yleisiä rokotukset, esimerkiksi pandemiarokotukset
muut lääkärin määräykseen perustuvat rokotukset kuten perussairauden vuoksi tarpeelliset rokotukset tai matkailuun liittyvät rokotukset.

Jos rokotuksen katsotaan kuuluvan potilaan sairauden hyvään hoitoon, hoitavan yksikön tai hyvinvointialueen on hyvä tarjota rokotettavalle hänen tarvitsemansa rokotteet. Näin samaa sairautta sairastavat ovat samassa asemassa riippumatta siitä, missä he asuvat.

Rokotusohjelman rokotusten toteuttaminen muualla kuin hyvinvointialueella

Hyvinvointialue voi tehdä yhteistyötä esimerkiksi yksityisen palveluntarjoajan ja kolmannen sektorin toimijan kanssa.

Rokotettavalta ei saa periä maksua kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvasta rokotteesta, siihen liittyvästä vastaanottokäynnistä tai rokotusten kirjaamisesta ja tiedonsiirrosta.

Hyvinvointialueen on tärkeä huolehtia, että

rokotteita käytetään vain rokotusten kohderyhmien rokottamiseen
rokotukset kirjataan asianmukaisesti sellaiseen potilastietojärjestelmään, josta tieto siirtyy myös rokotusrekisteriin.

Hyvinvointialueen kannattaa tehdä yksityisen palveluntarjoajan ja muiden yhteistyötahojen kanssa kirjallinen sopimus, jossa sovitaan muun muassa

mitä kansallisen rokotusohjelman rokotuksia tai muita yleisiä rokotuksia yksityinen palveluntarjoaja antaa
miten kansallisen rokotusohjelman toteuttamiseen tai pandemiarokotuksiin tarkoitettujen rokotteiden käyttöä valvotaan
miten rokotteiden jakelu toteutetaan
miten käyttämättä jääneiden annosten ja rokotehävikin seuranta ja raportointi toteutetaan.

Hyvinvointialueen kannattaa edellyttää, että yksityinen palveluntarjoaja liittyy Hilmo-tietopoimintaan.

Lisäksi on hyvä sopia esimerkiksi paikallisista jakelukuluista, sairaala-apteekin ja lääkekeskuksen valvontavelvoitteisiin liittyvistä kuluista sekä paikallisesta viestinnästä.

Rokotustoiminnan suunnittelu

Rokotustoiminnan laadukas, turvallinen ja asianmukainen järjestäminen perustuu huolelliseen suunnitteluun: vastuut on määritelty, ohjeistus on ajan tasalla ja kaikilla rokotustoimintaan osallistuvilla on omaa tehtävänkuvaa vastaavat ajantasaiset tiedot ja taidot.

Rokotustoiminnasta vastaa lääkäri (Rokotusasetus). Hän vastaa rokotustoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Rokottajilla tulee olla mahdollisuus konsultoida rokotusvastuulääkäriä tarpeen vaatiessa.

Rokotusvastuulääkäri huolehtii ja valvoo, että toimipisteessä on rokotustoimintaa koskeva ohjeistus ja että se on ajan tasalla.
Lääkärin tietopaketti rokotusten järjestämisestä

Rokotustoimintaa suunniteltaessa on huolehdittava muun muassa seuraavista asioista:

Rokotustoimintaan osallistuvilla on ajantasaiset tiedot ja taidot.
Uudet työntekijät perehdytetään toimipisteessä sovittuihin käytäntöihin.
Henkilökunta pitää yllä omaa ammattitaitoaan ja pääsee täydennyskoulutukseen.
Rokotustoiminta kuvataan toimipisteen lääkehuollon suunnitelmassa.
Vastuunjako on selkeä, tarvittavat varahenkilöt on nimetty ja ohjeistus on ajan tasalla.
Sisäisestä tiedonkulusta huolehditaan.
Rokotustilat ovat toimintaan sopivat ja yksityisyyden suojasta on huolehdittu.
Rokotteita käsitellään, kuljetetaan ja säilytetään oikein.
Rokotusturvallisuudesta huolehditaan asianmukaisesti.
Rokotukset kirjataan oikein rokotusasetuksen mukaisesti.

Paikallinen neuvonta ja viestintä

Hyvinvointialueen on tärkeä järjestää rokotusneuvontaa.

Kansallisen rokotusohjelman rokotuksia ja muita yleisiä rokotuksia toteuttavien tahojen ja toimintayksiköiden on syytä huolehtia riittävästä paikallisesta viestinnästä. THL huolehtii valtakunnallisesta viestinnästä ja tukee paikallista viestintää.

Hyvinvointialueiden kannatta tiedottaa rokotuksista useiden kanavien kautta. On tärkeää viestiä selkeästi, mistä rokotteita saa ja milloin.

Rokotusoikeus ja rokotusosaaminen

Lainsäädäntö määrittää kuka saa antaa rokotuksia ja millä edellytyksillä. THL on laatinut tarkempia kansallisia ohjeistuksia rokotusosaamisesta, osaamisen varmistamisesta ja näytöistä sekä terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksesta.

Katso lisää:

Välittömiin rokotusreaktioihin on aina varauduttava

Ennen rokotusta on aina tarkistettava, että rokotukselle ei ole estettä. Adrenaliini ja muut ensiapuvälineet on pidettävä helposti saatavilla. Myös mahdolliset varotoimet on huomioitava.

Rokotuksen jälkeen rokotettua seurataan vähintään 15 minuuttia.

Anafylaksian hoito-ohjeiden ja hoitovälineiden on syytä olla selkeästi esillä. Henkilökunnan on osattava tunnistaa anafylaksian oireet ja taitaa sen ensihoito. Henkilökunnan on osattava tunnistaa ja hoitaa myös muut erilaiset välittömät reaktiot, joita rokotuksen yhteydessä tai sen jälkeen voi ilmetä.

Rokotteiden tilaaminen ja jakelu

Kansallisen rokotusohjelman rokotteisiin ei tarvita lääkemääräystä. Terveydenhuollon toimintayksiköt tilaavat oman alueen sairaala-apteekista tai lääkekeskuksesta rokotteet, joita ne tarvitsevat kansallisen rokotusohjelman rokotuksiin ja muihin yleisiin vapaaehtoisiin rokotuksiin.

Kansallisen rokotusohjelman rokotteet ovat rokotettavalle maksuttomia, mutta valtiolle ne eivät ole ilmaisia. Rokotteiden tilaus on syytä suunnitella omaa rokotustoimintaa vastaavaksi niin, että rokotteita on riittävästi, mutta ei yli tarpeen. Näin vältytään turhalta hävikiltä.

Kansallista rokotusohjelmaa varten hankittuja rokotteita saa käyttää vain kansallisen rokotusohjelman kohderyhmien rokotuksiin. Tästä voidaan poiketa, jos rokotuksilla ehkäistävä tauti uhkaa aiheuttaa tartuntatautiepidemian. Tällöin rokotusasetuksenmukaisesti THL arvioi tilanteen ja antaa toimintaohjeet.

Pandemioiden ja epidemioiden torjuntaan käytettävien rokotteiden tilaamisesta ja jakelusta THL antaa tilanteen mukaan erillisiä ohjeita.

Koska hyvinvointialueet toteuttavat myös muita rokotuksia, joita varten ne hankkivat rokotteet itse, on tärkeää, että rokotteiden tilaajat on perehdytetty niin, että he tietävät, mitä rokotteita he kulloinkin tilaavat eri käyttötarkoituksiin.

Lääkekeskukset ja sairaala-apteekit huolehtivat paikallisesta ohjeistuksesta ja valvonnasta koskien rokotteiden tilaamista ja kuljettamista.

Ohjeita sairaala-apteekeille ja lääkekeskuksille:
Tilaaminen ja jakelu THL:n lääketukkukaupasta

Rokotteiden vastaanotto, säilytys ja hävittäminen

Toimipisteissä, joissa annetaan rokotuksia, tulee olla ohje rokotteiden vastaanottamisesta ja säilytyksestä. Henkilökunta tulee olla perehdytetty ja varahenkilöt tulee olla nimettynä.
Lääkekeskukset ja sairaala-apteekit antavat paikallisia ohjeita rokotteiden vastaanottamiseen, säilyttämiseen ja hävittämiseen.
Tutustu huolellisesti rokotteiden vastaanottamista, säilyttämistä ja hävittämistä koskeviin yleisiin ohjeisiin:

Rokotteiden kulutuksen ja hävikin seuranta sekä raportointi

THL seuraa rokotteiden kulutusta ja rokotehävikkiä. Sairaala-apteekit ja lääkekeskukset keräävät ja raportoivat tietoja THL:lle.

Rokotuksia toteuttavat tahot seuraavat ja kirjaavat ylös esimerkiksi käsittely- tai säilytysvirheen takia hävitettävien rokotteiden määrät. Ne raportoidaan alueen sairaala-apteekkiin tai lääkekeskukseen. Sairaala-apteekit ja lääkekeskukset antavat paikallisia ohjeita.

Rokotteiden käytön tarkempi seuranta auttaa hyvinvointialueita ja rokotuksia toteuttavia tahoja rokotustilausten suunnittelussa. THL, sairaala-apteekit ja lääkekeskukset käyttävät kerättyjä tietoja rokotehankintojen ja rokotejakelun suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Rokotustietojen kirjaaminen ja tiedonsiirto

Rokotukset on kirjattava rokotusasetuksen mukaisesti. Rokottavan tahon on syytä huolehtia siitä, että rokotukset kirjataan sellaiseen sähköiseen potilastietojärjestelmään, josta tiedot siirtyvät osana Hilmo-tiedonkeruuta valtakunnalliseen rokotusrekisteriin.
Rokotusten kirjaaminen

Rokotusten toteutumista on tärkeää seurata

Hyvinvointialueiden on syytä seurata rokotuskattavuutta ja rokotusten toteutumista sen eri alueilla. Rokotusten kirjaamisesta ja tiedonsiirrosta huolehtiminen on tärkeää, jotta rokotusten toteutumista voidaan seurata ja jotta kattavuuksia voidaan arvioida mahdollisimman tarkasti.