Rokotustoiminnan suunnittelu ja järjestäminen

Suomessa annetaan vuosittain yli kaksi miljoonaa rokoteannosta. Näistä valtaosa on kansallisen rokotusohjelman rokotuksia. Suurimman osan rokotuksista antavat terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat.  

Jotta rokotustoiminta on sujuvaa, se pitää suunnitella ja järjestää asetusten mukaisesti. 

Mitä rokotustoiminnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon?

Rokotustoiminnasta vastaa lääkäri (STM:n asetus rokotuksista 149/2017)

Jos sosiaali- tai terveydenhuollon toimipisteessä annetaan rokotuksia, rokotteet ja rokotusten järjestäminen on huomioitava toimipisteen lääkehuollon suunnitelmassa. Rokotusvastuulääkäri huolehtii siitä, että toimipisteessä suunnitellaan moniammatillisesti, miten rokotustoiminta järjestetään. 

Rokotustoimintaa suunniteltaessa on huolehdittava muun muassa seuraavista asioista:

  • Rokotustoiminnalle on nimettynä vastuulääkäri.
  • Rokotustoiminta kuvataan toimipisteen lääkehuollon suunnitelmassa.
  • Vastuunjako on selkeä, tarvittavat varahenkilöt on nimetty ja ohjeistus on ajan tasalla.
  • Rokottajalla on mahdollisuus konsultoida rokotustoiminnasta vastaavaa lääkäriä.
  • Sisäisestä tiedonkulusta huolehditaan.
  • Rokotustilojat ovat toimintaan sopivat ja yksityisyyden suojasta on huolehdittu.
  • Rokotteita käsitellään, kuljetetaan ja säilytetään oikein.
  • Rokotusturvallisuudesta huolehditaan asianmukaisesti.
  • Rokotukset kirjataan oikein (asetus 149/2017).
  • Rokotetulla tai hänen huoltajallaan on mahdollisuus ottaa yhteyttä rokotteen antaneeseen tahoon.

Kansallisen rokotusohjelmaa toteuttavien tahojen ja toimintayksiköiden on syytä huolehtia myös riittävästä paikallisesta viestinnästä.

Rokotustoiminnan asianmukainen järjestäminen

Rokotustoiminnan asianmukainen järjestäminen perustuu huolelliseen suunnitteluun. Oleellista on huomioida kaikki rokotustoiminnan osa-alueet. Vastuut pitää olla määritelty, ohjeistusten täytyy olla ajan tasalla ja kaikilla rokotustoimintaan osallistuvilla on oltava omaa tehtävänkuvaa vastaavat ajantasaiset tiedot ja taidot.

rokotustoiminnan suunnittelu ja toteutus

Kuva 1. Mitä kuuluu rokotustoiminnan järjestämiseen

Asianmukaiset rokotustilat

On tärkeää, että rokotuksia järjestettäessä myös tilat ovat asianmukaiset. Rokotteiden säilyttämiseen tarkoitetun lääkejääkaapin on syytä sijaita joko rokotustilassa tai aivan sen lähellä.

Rokotustilassa tulisi olla

  • mahdollisuus avun hälyttämiselle, puhelin
  • mahdollisuus pestä kädet
  • pöytä ja vähintään kaksi tuolia
  • pritsi herkästi pyörtyvien rokottamiseen
  • tilaa rokotusvälineiden säilyttämiseen
  • laskutilaa rokotteiden käyttövalmiiksi saattamiseen
  • tarpeisto käytettyjen välineiden asianmukaiseen hävittämiseen
  • välineistö rokotusten kirjaamiseen.

Rokotustoimintaan osallistuvilla tulee olla ajantasaiset tiedot ja taidot

Laadukkaaseen rokotustoimintaan kuuluu, että rokotteita määräävällä ja niitä käsittelevällä ja jokaisella rokotusten parissa työskentelevällä on omaa tehtävää vastaavat ajantasaiset tiedot ja taidot. 

Rokotusvastuulääkäri ja viime kädessä toimipisteen johto vastaa siitä, että kaikkien rokotusten parissa työskentelevien rokotusosaaminen on riittävää ja sitä kehitetään. On tärkeää, että uudet työntekijät perehdytetään toimipisteessä sovittuihin käytäntöihin. Lisäksi huolehditaan siitä, että henkilökunta ylläpitää omaa ammattitaitoaan ja pääsee täydennyskoulutukseen. 

Lääkäreillä ja rokottajilla täytyy olla ajantasaiset tiedot sekä rokotteista että rokotuksilla ehkäistävistä taudeista. Kansallisen rokotusohjelman tuntemus on olennainen osa rokotusosaamista, vaikka omassa toimipisteessä ei annettaisi kansallisen rokotusohjelman rokotteita. Erityisen tärkeää on tuntea ne rokotteet, joita omassa toimipisteessä annetaan. 

Huomioi, että THL:n ohjeistukset voivat poiketa valmisteyhteenvedosta.

Rokottajilla ja lääkäreillä on myös oltava perustiedot muun muassa

  • rokotteiden oikeasta käsittelystä ja säilyttämisestä
  • rokottamisesta ja rokotettavan tai hänen perheensä ohjaamisesta
  • rokotusturvallisuudesta
  • rokotteiden hyödyistä ja niiden mahdollisista haittavaikutuksista
  • rokotusten kirjaamisesta.

Rokotteiden määrääminen ja rokotuspäätös

Rokotuksen pistoksena saa antaa vain lääkäri ja asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut terveydenhoitaja, sairaanhoitaja tai kätilö (asetus 149/2017).

Rokotteita antavan täytyy tietää kunkin rokotteen oikea antotapa ja hallita oikea rokotustekniikka.
Rokotustekniikat

Selkeä ohjeistus ja vastuunjako

Rokotusvastuulääkäri huolehtii ja valvoo, että toimipisteessä on rokotustoimintaa koskeva ohjeistus ja että se on ajan tasalla. 

Sovittujen käytäntöjen ja ohjeistuksen tulisi kattaa koko rokotustoiminta:

  • rokotteiden tilaaminen, vastaanottaminen ja säilytys
  • rokottaminen
  • miten toimitaan rokotusreaktion ilmetessä
  • anafylaksian hoito
  • käytettyjen rokotusvälineiden ja rokotteiden hävittäminen
  • miten toimitaan, jos epäillään tuotevirhettä tai jos havaitaan lämpötilan poikkeama
  • rokotusten kirjaaminen.

Kaikille tulisi olla selvää,

  • kuka on toimintayksikön vastuulääkäri
  • kuka tilaa rokotteet ja mistä
  • kuka ottaa vastaan rokotelähetyksen ja kuka on hänen varahenkilönsä,
  • ketkä huolehtivat rokotejääkaapin lämpötilaseurannasta,
  • ketkä toimivat rokottajina.  

Välittömiin rokotusreaktioihin on aina varauduttava

Rokotuksen jälkeen rokotettua seurataan vähintään 15 minuuttia. 

Anafylaksian hoito-ohjeiden on syytä olla selkeästi esillä ja henkilökunnan on osattava tunnistaa anafylaksian oireet.  Ohjeiden tulisi olla selkeät ja toimipisteessä on oltava riittävä välineistö välittömien rokotusreaktioiden hoitoon.  Anafylaksian hoitoon täytyy aina olla saatavilla adrenaliinia.  

Henkilökunnan on osattava tunnistaa ja hoitaa myös muut erilaiset välittömät reaktiot, joita rokotuksen yhteydessä tai sen jälkeen voi ilmetä. Esimerkiksi pelkäämiseen liittyviä oireita, vasovagaalisia reaktiota ja pyörtymisiä ei pidä sekoittaa anafylaksiaan.

Rokotteiden tilaaminen

Rokotuksista vastaavan lääkärin tulee tietää rokotteiden tilaamiseen liittyvät perusasiat. Hänen pitää huolehtia siitä, että tilaamiskäytännöistä on sovittu ja että vastuuhenkilöt ja heidän sijaisensa on nimetty.

Kansallisen rokotusohjelman rokotteita saa antaa vain kansallisen rokotusohjelman mukaisille kohderyhmille. 

Rokotusten järjestäminen hyvinvointialueella

Rokotteita on käsiteltävä oikein

Rokotteita on säilytettävä ja niitä on käsiteltävä asianmukaisesti aina siitä hetkestä lähtien, kun rokotteet vastaanotetaan toimipisteessä. Rokotustilanteessa rokotteiden oikea käsittely on myös osa työturvallisuutta.

Kaikkien rokotustoimintaan osallistuvien on syytä tietää

  • perusasiat rokotteiden oikeasta käsittelystä
  • miten kylmäketju varmistetaan rokotteiden kuljetuksen, vastaanoton ja säilytyksen aikana.

Käytetyt rokotteet ja rokotusvälineet ja viimeisen käyttöpäivän ylittäneet rokotteet on hävitettävä asianmukaisesti. 

Rokotteiden käsittely oikein

Rokotukset on kirjattava asianmukaisesti

Rokotukset on kirjattava asetuksen (149/2017) mukaisesti potilaskertomukseen. 

Annetut rokotukset on hyvä merkitä myös

  • rokotettavalle annettavaan terveyskorttiin
  • kansainväliseen rokotuskorttiin tai 
  • lapsuusiän terveyskorttiin. 

On tärkeää, että rokotettu tietää, mitä rokotteita hän on saanut ja milloin on seuraava rokotuskerta.

Rokotusten kirjaaminen