Kuka saa rokottaa ja miten rokotusosaaminen osoitetaan?

Tällä sivulla kerrotaan, mitä lainsäädäntö määrää muun muassa rokotustoimintaan liittyvistä oikeuksista ja vastuista. Lisäksi sivulla on lainsäädäntöön perustuvia, THL:n tekemiä tarkempia kansallisia ohjeistuksia rokotusosaamisesta ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksesta. THL:n tekemät ohjeistukset eivät ole juridisesti velvoittavia.

Tällä sivulla:

Kuka saa rokottaa?

Sosiaali- ja terveysministeriön rokotusasetuksen (149/2017, jäljempänä ”STM:n rokotusasetus”) mukaan kaikkia rokotteita pistoksena saa antaa vain 

  • lääkäri ja 
  • asianmukaisen koulutuksen saanut terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, kätilö ja sairaanhoitajana laillistettu ensihoitaja
  • terveydenhoitaja-, sairaanhoitaja- tai kätilöopiskelija sekä lääketieteen opiskelija tietyin edellytyksin

Lisäksi koronarokotuksia saavat antaa hammaslääkärit ja hammaslääketieteen opiskelijat tietyin edellytyksin. 

Laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön välittömän johdon ja valvonnan alaisena koronarokotuksen saa antaa myös riittävän lääkehoidon osaamisen ja asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut 

  • laboratoriohoitaja 
  • lähihoitaja, joka on suorittanut sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon  
  • perushoitaja, joka on suorittanut lähihoitajan tutkintoa edeltäneen koulutuksen.

Laboratoriohoitaja, lähihoitaja ja perushoitaja voivat antaa koronarokotuksia vain työskennellen rinnakkain koronarokotuksiin perehtyneen terveydenhoitajan, sairaanhoitajan, kätilön, hammaslääkärin tai lääkärin kanssa.

Millä edellytyksillä opiskelija saa antaa rokotuksia?

Terveydenhoitaja-, sairaanhoitaja- tai kätilöopiskelija voi toimia tilapäisesti sen laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä, johon hän opiskelee. Ensin hänen pitää kuitenkin suorittaa hyväksytysti kaksi kolmasosaa kyseisen koulutuksen opinnoistaan. Rokottamisen näytön voi ottaa vastaan kokenut rokottaja.

Vähintään 4. vuosikurssin suorittanut lääketieteen kandidaatti voi antaa rokotuksia ja vähintään 4. vuosikurssin suorittanut hammaslääketieteen kandidaatti voi antaa koronarokotuksia, jos 

  • hänet on merkitty terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin
  • hänen perehdytyksestään on huolehdittu
  • Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa asetuksessa (564/1994) säädetyt edellytykset lääkärin tai hammaslääkärin tehtävässä toimimiseen täyttyvät.

Toimintayksikön johto vastaa kaikkien edellä mainittujen opiskelijoiden perehdytyksestä ja riittävän osaamisen varmistamisesta. Opiskelijalle pitää nimetä ohjaaja, joka toimii samassa toimintayksikössä kuin opiskelija. Ohjaajan tulee olla opiskeltavaa tutkintoa vastaava laillistettu ammattihenkilö, jolla on riittävä käytännön kokemus rokottamisesta ja joka on perehtynyt toimintayksikön rokotustoimintaan. (STM:n rokotusasetus)

Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (Finlex)

Kuka on vastuussa rokotustoiminnasta?

STM:n rokotusasetuksen mukaan lääkäri on vastuussa rokotustoiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta.

Asetusmuistion mukaan lääkärin vastuu ei välttämättä tarkoita konkreettista läsnäoloa rokotushetkellä, mutta lääkärin tulee huolehtia muun muassa siitä, että

  • rokotustoiminta suunnitellaan, järjestetään ja toteutetaan asianmukaisesti
  • rokottaja on saanut asianmukaisen koulutuksen rokottamiseen
  • rokottajan ammattitaito on ajan tasalla.

Rokottajalta vaadittava koulutus suhteutetaan työnkuvaan

THL on tehnyt STM:n rokotusasetuksen pohjalta tarkemman kansallisen ohjeistuksen siitä, mitä rokottajan tulee osata. Ohjeistus kuvaa samalla, mitä rokottajan asianmukaisen koulutuksen tulisi sisältää ja minkälainen osaaminen koulutuksella tulisi varmistaa.

Mitä rokottajan tulee osata?

Työnantaja on viime kädessä vastuussa siitä, että rokottajalla on omaa tehtävänkuvaa vastaava riittävä ja ajantasainen ammattitaito. Lainsäädäntö määrittää sekä terveydenhuollon ammattilaisen että työnantajan koulutukseen ja täydennyskoulutukseen liittyvät vastuut (mm. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 ja Terveydenhuoltolaki 1326/2010).

On tärkeää, että rokottamisen perusasiat on kertaalleen opiskeltu kunnolla. Tähän tarkoitukseen on luotu verkkopohjainen Valtakunnallinen rokotusosaamisen perusteet 
-opintojakso. 

Lisäksi terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, kätilö ja ensihoitaja tarvitsevat käytännön rokotustaidot voidakseen toimia rokottajana. 

Perehdytykseen ja ammattitaidon ylläpitämiseen tarvittava koulutus tulisi suhteuttaa siihen,

  • mitä rokotuksia toimipisteessä annetaan
  • kuinka laajasta toiminnasta on kyse
  • mitä työntekijä jo hallitsee ja mitä taitoja hänellä jo on.

Haasteellisempiin rokotustilanteisiin, ohjaamiseen ja neuvontaan saa lisävalmiuksia Valtakunnalliseen rokotusosaamisen koulutuskokonaisuuteen sisältyvältä rokotusosaamista syventävältä opintojaksolta. 

Työnantajien kannattaa huomioida, että tällä hetkellä terveydenhuollossa työskentelevistä terveydenhoitajista ja sairaanhoitajista suurin osa ei ole voinut suorittaa Valtakunnalliseen rokotusosaamisen koulutuskokonaisuuteen kuuluvia opintojaksoja tutkintoon johtaneiden opintojensa aikana. He voivat merkittävästi hyötyä perusteiden tai syventävien opintojen suorittamisesta täydennyskoulutuksena. 

Valtakunnallisen rokotusosaamisen koulutuskokonaisuuden opintojaksojen suorittamisen jälkeen ammattitaitoa voi ylläpitää esimerkiksi 

  • seuraamalla THL:n maksuttomia verkkokoulutuksia
  • osallistumalla työnantajan järjestämään paikalliseen koulutukseen tai valtakunnallisiin koulutustilaisuuksiin.

Valtakunnallinen rokotusosaamisen koulutuskokonaisuus

Valtakunnallisen rokotusosaamisen koulutuskokonaisuuden opintojaksoja käytetään tutkintoon johtavassa koulutuksessa lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa, joissa voi opiskella terveydenhoitajaksi, sairaanhoitajaksi, kätilöksi tai ensihoitajaksi. Verkkopohjainen koulutuskokonaisuus tarjoaa opiskelijalle teoriatietoa ja valmiuksia rokottajana toimimiseen. 

Koulutus koostuu kahdesta opintojaksosta:

  • Valtakunnallinen rokotusosaamisen perusteet (2 op)
  • Valtakunnallinen rokotusosaamisen syventäminen (1 op)

Molemmissa opintojaksoissa on myös valtakunnallinen tentti.

THL:n Rokotusohjelmayksikön asiantuntijat ovat osallistuneet koulutuskokonaisuuden kehittämiseen sekä sisällön tuottajina että laadun tarkkailijoina. Koulutuskokonaisuus päivitetään lukukausittain. 

Koulutuskokonaisuus on ollut käytössä vuodesta 2015 ja ruotsinkielinen versio vuodesta 2018. Nykyisin yli 2000 opiskelijaa vuosittain suorittaa perusteet opintojakson ja noin 400–600 opiskelijaa suorittaa myös syventävät opinnot. 

Lisätietoja koulutuskokonaisuudesta: 
Valtakunnallisen rokotusosaaminen koulutuskokonaisuuden esite (pdf 3,54 Mt)

Koulutuskokonaisuuden suorittaminen toimii näyttönä osaamisesta 

Valtakunnallinen rokotusosaamisen perusteet -opintojakso on suunniteltu siten, että se kattaa kaikki ne rokottamisen perusosa-alueet, jotka rokottajan tulee osata ja hallita.  

THL:n kannan mukaan perusteet opintojakson suorittaminen hyväksytysti toimii ensisijaisena tapana osoittaa näyttö sellaisesta asianmukaisesta teoreettisesta rokotusosaamisesta, jota rokottajana toimivalta terveydenhoitajalta, sairaanhoitajalta ja kätilöltä STM:n rokotusasetuksessa edellytetään.  

Perusteiden suorittamista ei THL:n tulkinnan mukaan tarvitse vaatia niiltä, jotka ovat jo pitkään toimineet rokottajina ja hallitsevat kaikki rokottamiseen liittyvät osaamisalueet. 
Etenkin terveydenhoitajiksi valmistuvien olisi hyvä suorittaa myös syventävä opintojakso. 

Rokottaja tarvitsee myös käytännön rokotustaitoja

Terveydenhoitajan tutkintoon kuuluu myös käytännön rokotustaitojen harjoittelu. Osa ammattikorkeakouluista ei ole sisällyttänyt käytännön rokotustaitojen harjoittelua osaksi esimerkiksi sairaanhoitajien tutkintoon johtavaa koulutusta. 

Jollei tutkintoon johtava koulutus ole sisältänyt lainkaan rokottamisen käytännön harjoittelua, voidaan rokotustaitoja opettaa myös paikallisena koulutuksena opintoihin kuuluvien harjoittelujaksojen aikana. Opettamisessa kannattaa hyödyntää THL:n Rokottamisen vaiheet -osion sisältöjä sekä rokotustekniikkavideoita. 

Näytön käytännön rokotustilanteiden hallitsemisesta voi ottaa vastaan kokenut rokottaja.

Koulutuskokonaisuus soveltuu myös täydennyskoulutukseen

Valtakunnallinen rokotusosaamisen koulutuskokonaisuus soveltuu myös jo työelämässä olevien täydennyskoulutukseksi ja osaamisen näytöksi. 

Koulutuskokonaisuus on tarjolla täydennyskoulutuksena Metropolia ammattikorkeakoulussa ja Yrkeshögskolan Noviassa. 

Näin myös niillä, jotka eivät ole päässeet suorittamaan opintojaksoja tutkintoon johtavan koulutuksen aikana, on mahdollisuus suorittaa ne täydennyskoulutuksena.

Koulutuskokonaisuus hyödyttää ammattilaisia ja koko väestöä 

Valtakunnallisen rokotusosaamisen koulutuskokonaisuuden tavoitteena on tehostaa ja yhtenäistää terveydenhuollon ammattilaisten rokotusosaamista. 

Koulutuskokonaisuus 

  • lisää ymmärrystä siitä, kuinka suuri merkitys rokotuksilla on yksilön ja koko väestön suojaamisessa.  
  • antaa valmiudet laadukkaaseen työskentelyyn ja rokotustoiminnan asianmukaiseen suunnitteluun, järjestämiseen ja toteuttamiseen 
  • lisää välillisesti myös kansalaisten mahdollisuutta saada näyttöön perustuvaa tietoa rokotteista ja rokottamisesta
  • tukee kansallisen rokotusohjelman toteuttamista ja rokotusten asianmukaista järjestämistä, jotta rokotuksilla estettäviä tauteja, niihin liittyviä jälkitauteja, vammautumisia ja kuolemantapauksia esiintyisi mahdollisimman vähän.

Lainsäädäntö ja muuta lisätietoa

Päivitetty: