Vauvan uni 0-6 kuukauden iässä

Nukkuva vauva vanhemman käsissä.

Pienen vauvan unentarve on noin 14–16 tuntia vuorokaudessa. Se vähenee nopeasti jo ensimmäisten elinkuukausien aikana ja vauva alkaa viettää yhä enemmän aikaa hereillä. Lapsikohtaiset erot unen tarpeessa voivat kuitenkin olla suuria.

Vastasyntynyt nukkuu paljon vuorokaudenajasta riippumatta. Vauva oppii nukkumistaitoja yhdessä tekemisen kautta, ja pienillä valinnoilla vanhemmat voivat hienovaraisesti ohjailla vauvaa kohti perheen yhteistä päivärytmiä ja hyviä nukkumistottumuksia.

Vaikka vauva nukkuu paljon, hän myös havahtuu unestaan herkästi hereille. Se johtuu varhaislapsuuden unen erityisestä rakenteesta ja epäkypsästä vuorokausirytmistä.

Katso kuvio lapsen unen kokonaismääristä eri ikäkausina sivulta
Lapsen unen rakenne ja kehitys

Vinkkejä vauvan unirytmin löytämiseen

Vaikka unirytmin kehittyminen edellyttää aivojen kypsymistä, voi vauvaa alkaa jo varhain hienovaraisesti tukemaan oikeanlaisen rytmin löytämisessä:

Tarjoa vauvalle runsaasti hellyyttä ja sopivasti puuhaa päivisin.
Vähennä toimintaa iltaa kohti ja rauhoita hetket ennen nukkumaanmenoa.
Luo säännölliset ja mukavat iltarutiinit, jotka sisältävät myös läheisyyttä ja yhdessäoloa. Iltatoimiin voi kuulua esimerkiksi kylpy, vaipanvaihto ja iltasyöttö sekä rauhallinen loru tai laulu.
Hoida yölliset syötöt ja vaipanvaihto hämärässä: älä jutustele vauvan kanssa turhaan öisin, jottei vauva piristy.
Huolehdi, että päivällä on valoisaa ja että makuuhuone on öisin pimeä.
Vältä nukuttamista – anna vauvalle mahdollisuus oppia nukahtamaan itsekseen.
Automaattisten yösyöttöjen sijaan kokeile, rauhoittuisiko vauva esimerkiksi silittelemällä.
Huolehdi, että vauvalla on turvallinen olo. Reagoi itkuun samalla tavalla päivällä ja yöllä.

Rytmi kehittyy yksilöllisessä tahdissa

Osa lapsista löytää oikeanlaisen rytmin helposti jo varhain. Monella lapsella rytmissä alkaa näkyä säännöllisyyttä kolmen kuukauden ikään mennessä, jolloin myös pisin unijakso alkaa usein sijoittua yöaikaan. Toisilla lapsilla päivän ja yön erottaminen kestää pidempään, ja rytmi löytyy vasta lähempänä puolen vuoden ikää. Lapsen tukeminen oikean rytmin löytämisessä on erityisen tärkeää juuri näiden lasten kohdalla, joille rytmi ei tunnu löytyvän luonnostaan.