Neuvolatyön suositukset

NEUKO-tietokanta - ohjeistukset neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisille

Sisältää äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisten käyttöön uusinta näyttöön perustuvaa tietoa sekä kansalliset ohjeistukset ja suositukset. Tietokanta tarjoaa terveydenhoitajille, kätilöille ja lääkäreille laajan tietopaketin, jonka avulla mm. määräaikaisten terveystarkastusten teko on toteutettavissa yhdenmukaisesti, mutta yksilölliset tarpeet huomioiden. Kaikille avoin, maksuton tietopaketti.
NEUKO-tietokanta. Terveysportti. Duodecim.

Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030

Kansallisen mielenterveysstrategian lähtökohtana on mielenterveyden kokonaisvaltainen huomioiminen yhteiskunnassa ja sen eri toimialoilla. Mielenterveysstrategia tunnistaa mielenterveyden merkityksen muuttuvassa maailmassa, jossa mielenterveys nähdään voimavaraksi ja jota voidaan tukea. Mielenterveyden häiriöitä voidaan ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti sekä vähentää niihin liittyvää syrjintää ja leimaamista. Strategia sisältää viisi painopistealuetta: mielenterveys pääomana, lasten ja nuorten mielenterveys, mielenterveysoikeudet, palvelut ja mielenterveysjohtaminen.
Mielenterveysstrategia (sosiaali- ja terveysministeriö)

Kirjaamisoppaat

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon   kirjaamisoppaat ovat  tarkoitettu lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa työskentelevälle lääkäreille ja terveydenhoitajille. Oppaassa ohjeistetaan kirjaamiskäytäntöjä huomioiden lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon erityistarpeet.

Laaja terveystarkastus: Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon

Oppaassa esitellään laajan terveystarkastuksen määritelmä ja tavoitteet, käytännön järjestelyt ja ajankohdat, terveydenhoitajan ja lääkärin työnjako, lapsen ja perheen elämäntilanteen arvioimisen tavat sekä tarkastusten keskustelun aiheet. Ohjeistus on tarkoitettu terveydenhoitajille ja lääkäreille sekä kuntien päätöksentekijöille.
Hakulinen-Viitanen, Tuovi ym. (2012): Laaja terveystarkastus: Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Opas 22/2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon henkilöstömitoitukset 2023

Suositukset lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon henkilöstömitoituksista eli terveydenhoitajien ja lääkäreiden työntekijäkohtaisista lapsi- ja oppilasmääristä. Mitoitussuosituksissa on huomioitu lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveydenhoitajan ja lääkärin työn kokonaisuus kaikkine tehtävineen.
Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon henkilöstömitoitukset 2023. Ohjaus 9/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Liikuntasuositukset lapsille 

Alle kouluikäisten lasten tulisi liikkua joka päivä vähintään kolme tuntia. Liikkumisen tulisi olla intensiteetiltään ja muodoltaan monipuolista: päivässä tulisi olla tunti vauhdikasta fyysistä aktiivisuutta, esimerkiksi hippaleikkejä, uintia tai hyppimistä ja kaksi tuntia reipasta ulkoilua tai kevyempää liikkumista, kuten kävelyä tai keinumista. Lasten päivissä tulisi olla myös tavallisen arjen touhukkaita hetkiä, kuten leikkejä ja pukemista, jotka parhaimmillaan myös katkaisevat pitkiä istumajaksoja. Tärkeää on kuitenkin myös riittävä rauhoittuminen, lepo, nukkuminen ja terveellinen ravitsemus. 
Alle kouluikäisten liikkumisen suositus (UKK-instituutti)

Liikkumisen suositus raskauden aikana

Liikkumisen suositus on suunnattu raskaana oleville, joilla on normaali raskaus. Säännöllinen liikkuminen on hyväksi odottavalle äidille eikä siitä ole haittaa vauvalle. Reipas ja kevyt liikkuminen riittävät koko raskauden ajan. Jos on tottunut tekemään rasittavaa liikkumista ennen raskautta, voi sitäkin jatkaa oman voinnin mukaan. Suositus ottaa kantaa pitkäkestoisen paikallaanolon tauottamiseen, unen merkitykseen ja raskausaikana vältettäviin liikkumismuotoihin.
Liikkumisen suositus raskauden aikana (UKK-instituutti)

Liikkumisen suositus synnytyksen jälkeen 

Suositus kertoo, kuinka paljon synnytyksen jälkeen on hyvä liikkua viikossa, jotta se ylläpitää tai edistää terveyttä. Suositus on suunnattu enintään vuosi sitten synnyttäneille, joilla on ollut normaali synnytys. 
Liikkumisen suositus synnytyksen jälkeen (UKK-instituutti)  

Maahanmuuttajataustaisten lasten ja raskaana olevien naisten oikeus terveydenhuollon palveluihin Suomessa

Kuntainfo kertoo, millaisia oikeuksia terveyspalveluihin on kansainvälistä suojelua hakevilla, oleskeluluvan saaneilla ja kunnassa kirjoilla olevilla, sekä ilman kotikuntaa maassa oleskelevilla lapsilla ja raskaana olevilla naisilla.
Maahanmuuttajataustaisten lasten ja raskaana olevien naisten oikeus terveydenhuollon palveluihin Suomessa (pdf 78 kt) (2017) Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntainfo 4/2017.

Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto

Julkaisun tarkoitus on tukea uuden neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan valtioneuvostona asetuksen (380/2009, uusi numero 338/2011) toimeenpanoa kunnissa.

Julkaisussa esitetään asetuksen säännöksille perusteluja sekä ohjeita niiden soveltamiseksi. Määräaikaisten terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä ja määrää kuvataan tarkemmin. Esiin nostetaan myös potilasasiakirjojen laatiminen, salassapito moniammatillisessa yhteistyössä, henkilöstön riittävyys ja osaaminen sekä lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen.
Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (338/2011) perustelut ja soveltamisohjeet. (2014) Ohjaus 2014:21. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteiden ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan järjestämiseksi

Ohjeet sisältävät esimerkkejä toimintamalleista, monialaisesta yhteistyöstä sekä  palveluketjujen ja -kokonaisuuksien laatimisesta lähisuhdeväkivallan uhrien ja tekijöiden sekä väkivallalle altistuvien lasten auttamiseksi. Ohjeiden ensimmäinen osa on kohdennettu hyvinvointialueen päättäjille ja koskee koordinaatiorakenteiden luomista. Ohjeiden toinen osa kohdentuu palveluiden järjestämisestä vastaaville päättäjille ja toimialojen johdolle.
October, M.; Laitinen, H-L. (2022) Ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteiden ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan järjestämiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2022. 

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman painopistealueet ovat lapset ja nuoret, synnyttäjien voimavarojen tukeminen, monikulttuurisuus sekä miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys. Seksuaalikasvatus kulkee toimintaohjelman punaisena lankana. Toimintaohjelman tavoitteena on, että seksuaali- ja lisääntymisterveys ja vastuu siitä koetaan yhteiseksi asiaksi ja miehet saadaan aktiivisemmiksi palvelujen käyttäjiksi.
Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 (2013) THL.

Seulontaohjelmat 

Hyvinvointialueen on järjestettävä asukkailleen valtakunnallisen seulontaohjelman mukaiset seulonnat, joita ovat rintasyöpäseulonta, kohdun kaulanosan syövän seulonta ja raskaudenaikainen seulonta ml. sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonta. Seulontoihin osallistuminen on hyvinvointialueen asukkaille vapaaehtoista - asukkaiden saatavilla on oltava riittävästi tietoa seulonnan tavoitteista, vaikuttavuudesta ja mahdollisista riskeistä sekä seulonnan järjestämisestä. 

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille

Kansallinen suositus lasten, lapsiperheiden ja raskaana olevien ja imettävien ruokavaliosta. Suosituksissa kuvataan terveyttä edistävän monipuolisen ruokavalion periaatteet sekä keinoja sen toteuttamiseen lapsiperheissä. Suosituksissa painotetaan ruokakasvatusta, lapsen syömään oppimisen tukemista ja ruokailoa. Niissä on huomioitu uusin tutkimustieto kiinteiden ruokien aloituksesta ja vauvan siirtymisestä imetyksestä muun perheen ruokavalioon.
Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille. (2019) Kide: 26. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL:n kirjakaupassa

Sukupuolten tasa-arvo neuvolan asiakastyössä - Opas vanhempien ja lasten tukemiseen sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta

Oppaan tarkoituksena on tukea neuvolan työntekijöitä toteuttamaan sukupuolten tasa-arvoa työssään lapsiperheiden kanssa. Opas tarjoaa tietoa, käytännön vinkkejä ja pohdittavaa sukupuolten tasa-arvosta, sukupuolen moninaisuudesta sekä perheiden monimuotoisuudesta.
Hakulinen, T. ym (2022) Sukupuolten tasa-arvo neuvolan asiakastyössä - Opas vanhempien ja lasten tukemiseen sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta Sosiaali- ja terveysministeriö.

Terveyden edistämisen laatusuositus

Laatusuosituksen tarkoituksena on jäsentää terveyden edistämisen laajaa toimintakenttää ja tukea kuntien laadunhallintatyötä.
Terveyden edistämisen laatusuositus (2006). Julkaisuja 19. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. 

Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirja

Menetelmäkäsikirja on suurelta osin vanhentunut. Neuvolaikäisen lapsen näön tarkastus -ohjeet ja osa lomakkeista ovat voimassa, mutta muut ohjeet löytyvät NEUKO-tietokannasta.

Turvallinen lääkehoito -opas

Oppaan tavoitteena on tukea kaikkia lääkehoitoa toteuttavia toiminta- ja työyksiköitä lääkehoitoprosessin turvallisuuden varmistamisessa. Työkaluksi tarjotaan  lääkehoitosuunnitelman mallipohja. 
Turvallinen lääkehoito - Opas lääkehoitosuunnitelman  laatimiseen (STM, 2021) 

Väkivallaton lapsuus: toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020−2025

Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelmassa on kansallisen tason linjaukset ja toimenpiteet 0–17-vuotiaisiin kohdistuvan henkisen ja fyysisen väkivallan sekä seksuaaliväkivallan ehkäisystä. Julkaisussa käsitellään lapsen oikeuksia, osallisuutta, väkivallalta suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä sekä sen seurauksia. Eri kasvu- ja toimintaympäristöissä tehtävää väkivallan ehkäisytyötä ja palveluja tarkastellaan ennaltaehkäisyn, haittojen minimoinnin ja varsinaisen hoidon kannalta.  Tutkimusnäyttöön perustuvassa suunnitelmassa otetaan huomioon myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret sekä joitakin erityiskysymyksiä. Tavoitteena on  myös parantaa lapsiuhrin asemaa nykyisissä palvelu-, hoito- ja rikosjärjestelmissä. 

Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan.

Äitiysneuvolan suositusten tarkoituksena on antaa äitiysneuvolatyön tueksi luotettavaa, tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa. Tavoitteena on parantaa palvelujen laatua sekä vähentää eriarvoisuutta.  Oppaassa kuvataan äitiysneuvolatoiminnan tavoitteet ja toimintaa ohjaavat periaatteet. Opas sisältää näyttöön tai yksimieliseen näkemykseen perustuvia suosituksia monista eri teemoista.
Klemetti, Reija ym. (toim.) (2013): Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Opas 2013: 29. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

HOITOSUOSITUKSIA

Käypä hoito -suositukset

Käypä hoito -suositukset on koottu Duodecimin sivustolle. 
Käypä hoito (Duodecim)

Hoitotyön suosituksia

Hoitotyön tutkimussäätiö julkaisee hoitosuosituksia, jotka ovat asiantuntijoiden laatimia tutkimusnäyttöön perustuvia suosituksia sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien menetelmien vaikuttavuudesta, käyttökelpoisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä niiden merkityksellisyydestä hoitoa tarvitsevalle ja hänen läheisilleen. 

Hoitotyön suositukset on koottu Hoitotyön tutkimussäätiön (HOTUS) sivuille. Tähän on koottu äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan liittyvät suositukset. 
Hoitotyön tutkimussäätiö

Lasten kaltoinkohtelun tunnistamisen tehokkaat menetelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa

Lasten kaltoinkohtelun tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta on annettu Hoitotyön suositus, joka on tarkoitettu valtakunnalliseksi ohjeeksi sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Lasten kaltoinkohtelun tunnistamisen tehokkaat menetelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa  (2020) Hoitotyön tutkimussäätiö, Hotus.

Miten edistän vauvan turvallista nukkumisympäristöä?

Näyttövinkissä tarkastellaan kätkytkuoleman tai muun vauvan nukkumisen aikaisen, odottamattoman kuoleman riskiä vähentäviä ja lisääviä tekijöitä. 
Miten edistän vauvan turvallista nukkumisympäristöä? (pdf 297 kt) (2021) Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus). Näyttövinkki 4/2021.

Raskaana olevan sekä imeväisikäisen lapsen äidin sekä perheen imetysohjaus 

Hoitosuosituksen tarkoituksena on tarjota kriittisesti arvioituihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä imetysohjausta tarjoavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja vertaistukijoiden käyttöön. Hoitosuosituksen tavoitteina ovat raskaana olevan sekä imeväisikäisen lapsen äidin ja perheen saaman imetystuen laadun parantaminen, imetykseen liittyvien ohjauskäytäntöjen yhtenäistäminen sekä ohjauksen yksilöllisyyden toteutuminen.
Hannula L. ym. (2020): Raskaana olevan sekä imeväisikäisen lapsen äidin sekä perheen imetysohjaus. HOTUS-hoitosuositus. Hoitotyön tutkimussäätiö, Hotus.

Raskaana olevat ja synnyttäneet terveydenhuollossa: liikunnan perustelut ja liikuntaan ohjaaminen

Liikunta on tärkeä osa raskaana olevan ja synnyttäneen hyvinvointia. Hoitosuosituksen tavoitteena on yhtenäistää raskaana olevien ja synnyttäneiden terveydenhuollossa saamaa liikuntaan liittyvää ohjausta. 
Hamari ym. (2022) Raskaana olevat ja synnyttäneet terveydenhuollossa: liikunnan perustelut ja liikuntaan ohjaaminen HOTUS-hoitosuositus. Hoitotyön tutkimussäätiö, Hotus.

Ravinnon ja liikunnan merkitys raskausajan liialliseen painonnousuun

Lihavuus ennen raskautta voi lisätä raskausajan diabeteksen ja pre-eklampsian riskiä. Liiallinen painonnousu raskauden aikana on yhteydessä erilaisiin raskauskomplikaatioihin ja lihavuus voi hankaloittaa synnytyksen jälkeen äidin palautumista entiseen painoonsa.  Raskausaika on erinomainen vaihe puuttua elintapoihin, sillä silloin on mahdollisuus edistää pitkäaikaisia terveydelle myönteisiä elintapamuutoksia. Raskaana olevan ravitsemus- ja liikuntatottumusten muuttaminen voi vähentää liiallista painonnousua raskauden aikana sekä vähentää siihen liittyviä riskitekijöitä.
Oikarainen A. ym. (2018): Ravinnon ja liikunnan merkitys raskausajan liialliseen painonnousuun. Hoitotyön tutkimussäätiö, Näyttövinkki 6/2018. 

Vauvamyönteisyysohjelma käyttöön. Käsikirja yhtenäisten näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämiseen 

Käsikirjan tarkoitus on tukea näyttöön perustuvan Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönottoa ja yhtenäistää imetystä edistäviä ja tukevia käytäntöjä. Käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja yhtenäisten käytäntöjen kehittämisen tarpeen arviointiin, käytäntöjen suunnitteluun ja käyttöönottoon sekä käytäntöjen seurantaan ja arviointiin. Käsikirja on kohdennettu kehittämisprosessin avainhenkilöille, imetyskouluttajille ja alueellisille imetyskoordinaattoreille sekä toimintayksiköiden esimiehille. 
Ikonen, R. ym. (2020): Vauvamyönteisyysohjelma käyttöön. Käsikirja yhtenäisten näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämiseen. HOTUS, WHO ja THL.

Äidin perinataalivaiheen mielenterveysongelmien tunnistaminen ja hoitaminen

Perheen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseksi on tärkeää tunnistaa ja hoitaa vanhempien mielenterveysongelmat varhaisessa vaiheessa. Terveydenhoitajan rooli neuvolassa on antaa tietoa ja tukea sekä kuunnella ja huomioida perheen yksilölliset tarpeet. Luottamuksellisuus ja avoimuus ovat tärkeitä äidin ja terveydenhoitajan välisessä suhteessa. Mielenterveysongelmien hoitamista voidaan edistää lisäkoulutuksen, ajallisten resurssien mahdollistamisen ja asiakkaan hoitopolun selkiyttämisen avulla. 
Tuomisto S. ym. (2018): Äidin perinataalivaiheen mielenterveysongelmien tunnistaminen ja hoitaminen. Hoitotyön tutkimussäätiö, Näyttövinkki 7/2018. 

TIEDÄ JA TOIMI -KORTIT (THL)

Lastenneuvola ja varhaiskasvatus lapsen päihteettömän kasvuympäristön tukena

Miten lastenneuvolassa ja varhaiskasvatuksessa tunnistetaan varhain vanhempien päihdeongelmat ja tuetaan lasta, jonka perheessä koetaan päihdeongelmia?
Lastenneuvola ja varhaiskasvatus lapsen päihteettömän kasvuympäristön tukena (2018) 

Neuvola- ja alakouluikäisen lapsen ylipainon puheeksiotto

Terveydenhuollon ammattilaisen tehtävä on ottaa lapsen ylipaino puheeksi vanhempien kanssa. Opas linjaa, miten ja kenen kanssa lapsen painoon liittyvistä asioista ensi sijassa keskustellaan. 
Neuvola- ja alakouluikäisen lapsen ylipainon puheeksiotto - Opas lapsiperheen kanssa työskentelevälle ammattilaiselle (2019)  

Tapaturmat puheeksi neuvolassa

Pienten lasten tapaturmat tapahtuvat yleisimmin kotona. Neuvonnalla kodin turvallisuudesta, kotikäynneillä ja vanhemmuutta tukemalla voidaan lisätä lasten turvallisuutta ja ehkäistä tapaturmia. 
Tapaturmat puheeksi neuvolassa (2018)

Tyttöjen sukuelinten silpomisen ehkäisy ja silpomiseen puuttuminen lastenneuvolassa

Tyttöjen sukuelinten silpominen (Female Genital Mutilation, FGM, ympärileikkaus) tarkoittaa tyttöjen sukuelinten poistamista tai vahingoittamista ilman lääketieteellistä syytä. Tässä julkaisussa kerrotaan, miten silpominen  otetaan puheeksi silpomista harjoittavilta alueilta lähtöisin olevien vanhempien kanssa.
Tyttöjen sukuelinten silpomisen ehkäisy ja silpomiseen puuttuminen lastenneuvolassa (2022)

Vanhemmuuden tunnustaminen äitiysneuvolassa ennen lapsen syntymää 

Vanhemmuuslain (775/2022) mukaan vanhemmuus voidaan tunnustaa jo raskausaikana sen hyvinvointialueen äitiysneuvolassa, jossa perheelle on annettu raskaudenaikaisia neuvolapalveluita. Tunnustamisen voi vastaanottaa äitiysneuvolan terveydenhoitaja tai kätilö, ellei tunnustamisen vastaanottamiselle ole vanhemmuuslaissa säädettyjä esteitä.
Vanhemmuuden tunnustaminen äitiysneuvolassa ennen lapsen syntymää (2022)

Vauvan ravistelun ehkäisy

Ravistelu on vauvalle hengenvaarallista. Ohjeita ravistelun ehkäisyyn ammattilaisille ja vanhemmille. 
Vauvan ravistelun ehkäisy (2018)

Vauvan turvallinen nukuttaminen

Vauvan turvallisella nukuttamisella voidaan vähentää riskiä kätkytkuolemaan. Ohjeet ammattilaiselle ja vanhemmalle. 
Vauvan turvallinen nukuttaminen (2018)

NEUKO-tietokanta (Terveysportti)
Ohjeistukset neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisille