Lastensuojelu ja lapsen vieminen taistelualueelle

Taistelualueelle lähtijä voi olla itse alaikäinen tai hän saattaa ottaa mukaan alaikäisiä perheenjäseniä. Alaikäisiä eli alle 18-vuotiaita koskevat lastensuojelulain säännökset, joita on noudatettava myös tilanteissa, joissa 

  • epäillään lapsen viemistä tai lähtemistä taistelualueelle,
  • ollaan viemässä taistelualueelle tai
  • lapsi on jo viety tai lähtenyt itse taistelualueelle.

Lastensuojelulaki koskee kaikkia Suomessa asuvia ja oleskelevia lapsia kansalaisuudesta riippumatta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan jokainen alle 18-vuotias on lapsi, jolla on samat oikeudet riippumatta hänen tai hänen vanhempiensa rodusta, etnisestä taustasta, uskonnosta tai mielipiteistä. Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu. 

Lapsen ja hänen vanhempiensa liikkumisen vapaus tai oikeus vakaumukseen väistyy, jos lapsi niiden johdosta joutuisi olosuhteisiin, jotka vaarantavat tämän hengen, terveyden tai kehityksen.

Taistelualueella ja sotatilassa olevalla alueella tarkoitetaan paikkoja, joissa on käynnissä valtion sisäinen tai toisen valtion kanssa käytävä aseellinen konflikti ja joihin matkustettaessa on tästä syystä olemassa suuri riski siitä, että siviilihenkilön henki tai terveys on (olosuhteiden vuoksi) vaarassa tai vaarantuu. 

Alueen vaarallisuuden arviointi

Alueen vaarallisuutta arvioitaessa voidaan nojautua ulkoministeriön julkaisemiin matkustustiedotteisiin, minkä lisäksi Suomen ulkomaanedustustot ao. alueilla tai niiden lähialueilla antavat pyydettäessä tietoa suomalaisviranomaisille alueen vaarallisuudesta. Matkustustiedotteet ja edustustojen yhteystiedot ovat saatavilla ulkoministeriön verkkosivuilla.
Kriisitilanne ja siihen varautuminen (ulkoministeriö)

Vaaralliset alueet saattavat rajoittua tiettyihin osiin kohdemaan sisällä ja vastaavasti yleisesti turvallisena pidettyjen maiden sisällä saattaa olla edellä kuvatun mukaisia vaarallisia taistelualueita. Ulkoministeriön matkustustiedotteiden tukena voi tai tulisi käyttää Maahanmuuttoviraston maatietopalvelua. Maatietopalvelu tuottaa tietoa siitä, mitkä osat mistäkin maista ovat turvallisia ja mitkä eivät, sekä siitä, mitkä ovat turvallisuusuhkat konkreettisesti. Maatietopalvelulla on verkkotietokanta ja raportteja, joita voi käyttää. Maatietopalvelu antaa lisäksi henkilökohtaista neuvontaa viranomaisille.
Maatietopalvelun yhteystiedot (Migri)

Tunnistaminen ja epäilyn herääminen

Aikomus lapsen maasta viemisestä tai omatoimisesta matkustamisesta taistelualueelle voi liittyä alueella oleskelevan vanhemman tapaamiseen tai muihin perhesyihin, koettuun humanitaariseen velvoitteeseen toimia alueella tai muuhun velvollisuuteen. Matkustaminen voi liittyä myös väkivaltaiseen ääriajatteluun, jonka perusteella lähtijä kokee olevansa velvollinen toimimaan konfliktissa paikan päällä. 

Lapsen etua arvioitaessa merkityksellistä on kuitenkin se, millaisiin olosuhteisiin hän joutuisi eikä niinkään se, miksi hän on matkustamassa tai häntä ollaan viemässä. Turvallisuustilanne ja muut olosuhteet saman valtion eri osissa tai suuremman alueen sisälläkin saattavat vaihdella, joten arviossa on otettava huomioon paikka, minne lapsi on matkustamassa, mutta lisäksi myös matkareitti ja sen mahdollinen vaarallisuus. Arvioitaessa matkan vaarallisuutta lapselle merkitystä on myös matkan kestolla ja sillä, lähteekö huoltaja tai muu aikuinen lapsen mukaan, tai onko joku aikuinen vastaanottamassa lasta.

Matkustamista taistelualueelle saattaa edeltää:

Lapsen puheesta ilmenee, että hän tai hänen perheensä on matkustamassa taistelualueelle tai taistelualueen lähialueelle (esimerkiksi Somalia, Syyria, Irak, Ukraina). Ilmitulleiden matkustamisaikeiden peittämisyritykset lisäävät perusteltua syytä epäillä mahdollisuutta, että lapsi viedään tai tämä lähtee taistelualueelle. 
Kotikäynnin yhteydessä koti on tyhjä, perheen matkatavarat ovat pakattuna. Lapset eivät tiedä, mihin ovat matkustamassa, tai lasten ja vanhempien puheissa tai muiden tietojen perusteella on ristiriitoja matkan kohteesta, kestosta ja tarkoituksesta.
Vanhempi on siirtämässä lastaan kotiopetukseen tai lapsi lakkaa yllättäen käymästä koulussa tai päiväkodissa.

Väkivaltaisen ääriajattelun tunnusmerkkejä

Väkivaltaista ääriajattelua (ekstremismiä) on monenlaista ja sen kirjoon kuuluu kaikenlainen aatteella perusteltu väkivalta. Ekstremististen ryhmien yhteinen nimittäjä on se, että väkivallalla pyritään edistämään oman aatteen tai ideologian mukaisia tavoitteita. Väkivalta nähdään välttämättömänä keinona saavuttaa omat päämäärät ja tehdä tyhjäksi vastustajien sille aiheuttama haitta ja vastustus. Lisäksi ”vastustajat” esitetään mustavalkoisessa valossa ja heistä käytetään usein myös epäinhimillistävää kieltä.

Väkivaltaiseen ääriajatteluun kehittyminen voi ilmetä muun muassa seuraavin tavoin lapsen tai muiden perheenjäsenten käyttäytymisessä ja puheissa:

  • Lapsi alkaa käyttäytyä tiukan, uskonnolla tai aatemaailmalla perustellun käyttäytymissäännöstön mukaisesti.
  • Lapsi puuttuu toisten tekemisiin, koska ne ovat ristiriidassa hänen itse noudattamansa käyttäytymissäännöstön kanssa.
  • Lapsen tai perheen sosiaalinen ympäristö kaventuu.
  • Lapsen tai perheenjäsenten puheessa esiintyy vastakkainasettelua, suhtaudutaan myönteisesti väkivallan käyttöön tietyissä olosuhteissa tai tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi tai kielletään jonkin ryhmän ihmisarvo tai -oikeudet (esimerkiksi joidenkin uskonnollisten tai etnisten ryhmien) tai lapsi puhuu uskonsotureista tai marttyyreista. 
  • Vanhempi on siirtämässä lastaan kotiopetukseen sen lisäksi, että lapsen käytös on muuttunut tai lapsi lakkaa yllättäen käymästä koulussa tai päiväkodissa.

Käytä arvioinnin apuna RATTI-tukityökalua

Ilmoittaminen lastensuojeluun

Kun herää epäily lapsen viemisestä tai lähtemisestä sota-alueelle, on joillakin tahoilla velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus ja muilla on siihen oikeus salassapitosäännösten estämättä.Jos et ole varma, pitäisikö sinun tehdä lastensuojeluilmoitus, kysy asiaa lastensuojelun sosiaalityöntekijältä kertomatta lapsen henkilöllisyyttä.
Lastensuojeluilmoitus

Ilmoitusvelvollisia ovat

  • sosiaali- ja terveydenhuollon, lasten päivähoidon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat
  • Rikosseuraamuslaitoksen sekä palo- ja pelastustoimen palveluksessa olevat
  • muun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat
  • opetuksen tai koulutuksen järjestäjät
  • terveydenhuollon ammattihenkilöt
  • seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan henkilöstö
  • koululaisten aamu-/iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön toiminnassa olevat
  • turvapaikan hakijoiden vastaanottotoiminnan palveluksessa olevat ja kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitetussa perheryhmäkodissa ja muussa asuinyksikössä työskentelevät
  • hätäkeskustoiminnan palveluksessa toimivat
  • Tullin, rajavartiolaitoksen ja ulosottoviranomaisen palveluksessa toimivat.

Ilmoitusvelvollisuus liittyy tehtävän hoitamisessa saatuihin tietoihin riippumatta siitä, onko tiedot saatu virka- tai työsuhteessa taikka itsenäisenä ammatinharjoittajana. Lisäksi ilmoitusvelvollisuus koskee luottamustointa hoitavia henkilöitä tai vastaavissa toimeksiantosuhteissa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivia henkilöitä.

Sen arviointi, johtaako ilmoitus kiireellisiin toimenpiteisiin, kuuluu ilmoituksen vastaanottaville sosiaalihuollon ammattilaisille. On tärkeää erottaa lastensuojeluviranomaisen ja muun viranomaisen toimintavelvollisuus. Muun viranomaisen ei tarvitse tehdä arviota lapsen tai perheen aikeista taikka matkakohdealueen vaarallisuudesta vaan ilmoituksen perusteeksi riittää epäily siitä, että matkaa mahdolliselle taistelualueelle suunnitellaan ja että alue voi olla vaarallinen. Lastensuojeluilmoituksen tekemistä ei pidä viivästyttää tai jättää tekemättä sillä perusteella, että arvioi jonkun muun tahon jo tehneen samasta asiasta ilmoituksen. Tärkeää on, että ilmoitus tehdään viipymättä ja että ilmoitusvelvolliset tahot antavat ilmoituksen tehdessään yhteystietonsa, jotta tietoja voidaan tarpeen mukaan täydentää.

Lastensuojeluilmoituksen tekijän on kerrottava tiedossaan olevat lapsen henkilötiedot ja ilmoituksen syy (perusteet, syyt ja tapahtumat ilmoituksen tekemiselle). Lisäksi voidaan kertoa, onko lapselle tai tämän huoltajalle kerrottu ilmoituksen tekemisestä. 

Ilmoitus tehdään lapsen kotikunnan sosiaalitoimeen. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse, kirjallisesti tai käymällä virastossa henkilökohtaisesti. Kiireellisissä tilanteissa tai virka-ajan ulkopuolella ilmoitus voidaan tehdä sosiaalipäivystykseen tai hätäkeskukseen.

Tilanteen arviointi lastensuojelussa

Kun asia tullut vireille lastensuojelussa, tulee välittömästi selvittää kiireellisen lastensuojelun tarve ja tarvittaessa toteuttaa kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet. Lastensuojelun työntekijä on velvollinen selvittämään, miten perusteltu epäily lapsen viemisestä tai lähtemisestä taistelualueelle on. Lastensuojelussa arvioidaan, onko lapsi joutumassa olosuhteisiin, jotka vaarantavat tämän hengen, terveyden tai kehityksen.

Lastensuojelu voi saada tietoa eri tahoilta salassapitosäännösten estämättä ja ilman lapsen tai tämän edustajan suostumusta. Tällaisia tahoja voivat lapsen lähipiirin, oppilaitoksen ja muiden tavanomaisten yhteistyötahojen lisäksi näissä tapauksissa olla poliisi ja Suojelupoliisi sekä ulkoministeriö, lähetystöt ja maatietopalvelun henkilöstö. Lastensuojelutyöntekijä voi tarvittaessa käyttää myös maatietopalvelua. 
Maatietopalvelun yhteystiedot (Migri.fi) 

Lapsen huoltajia kuultaessa on kiinnitettävä huomiota heidän osallisuuteensa matkustamisaikeissa. Niissä tapauksissa, joissa on perusteltu syy epäillä, että lapsen huoltajat ovat viemässä lasta taistelualueelle, tulee huoltajien kuulemisessa ja sen ajoittamisessa huomioida, että se voi vaikuttaa matkustamisaikeisiin monella tavoin. He voivat siirtää matkustamista sellaiseen hetkeen, jolloin on oletettavaa, että viranomaiset eivät enää seuraa tilannetta, tai vaihtoehtoisesti aikaistaa matkustamista siten, että viranomaiset eivät ehdi puuttua tilanteeseen. Huoltajien oma arvio kohdealueen turvallisuudesta (tai arvion puute) tulee ottaa huomioon yhtenä tekijänä kokonaisharkinnassa.

Huoltajien kanssa toimittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhdenvertaiseen kohteluun ja yhteistyöhön heidän kanssaan. Koettu vastakkainasettelu viranomaisten kanssa heikentää mahdollisuuksia estää matkustaminen taistelualueelle.

Lisätietoa

Kyseessä voi olla myös kansainvälinen lapsikaappaus, esim. kun toinen vanhempi on viemässä lasta tai vienyt lapsen taistelualueelle ilman huoltajan suostumusta. 
Kansainvälinen lapsikaappaus (oikeus.fi)

Lastensuojelun kiireelliset toimenpiteet viemisen ehkäisemiseksi

Kiireellinen sijoitus

Mikäli lastensuojelun työntekijä päätyy arvioinnissaan siihen, että lapsen sota-alueelle viennin tai lähtemisen uhka on välitön, saattaa ääritilanteessa ehkäisykeinoksi soveltua lapsen kiireellinen sijoitus. 
Kiireellinen sijoitus

Kiireellisen sijoituksen voi tehdä se hyvinvointialue, jonka alueella lapsen asuinkunta on tai jonka alueella lapsi oleskelee. Jos lapsi on sota-alueelle viennin tai lähtemisen uhan vallitessa viety kotipaikkakuntansa ulkopuolelle ja hän on esimerkiksi matkalla satamaan, lentoasemalle tai rajanylityspaikalle taikka jo saapunut sinne, saattaa olla välttämätöntä, että kiireellisiin toimenpiteisiin ryhtyy se hyvinvointialue, jonka alueella lapsi oleskelee. Kuten alussa on mainittu, lastensuojelulain säännökset koskevat kaikkia lapsia kansalaisuuteen katsomatta.

Kiireellisen sijoituksen tai huostaanottopäätöksen perusteella sosiaaliviranomaisilla on oikeus saada virka-apua kotimaassa mm. poliisilta ja rajavalvonnasta vastaavilta viranomaisilta.

Lähestymiskielto

Lasta voidaan suojata ennaltaehkäisevästi myös lähestymiskiellolla. Kiellon tarkoituksena on luoda ennakolta turvaa henkilölle, joka on vaarassa joutua henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen kohteeksi.

Lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltu syy olettaa, että kieltoon määrättävä henkilö voisi uhata suojattavan henkeä, terveyttä tai vapautta tai muuten vakavasti häiritä tätä. Käytännössä tällöin toiselle vanhemmalle voidaan hakea lähestymiskieltoa lasta kohtaan.  Lähestymiskiellon määräämistä voi pyytää esim. lapsen huoltaja sekä poliisi- tai sosiaaliviranomainen.  

Sijaishuollon rajoitustoimenpiteet

Toimenpiteen kohteena oleva lapsi ja hänen perheensä voi vastustaa lastensuojelutoimenpiteitä ja pyrkiä estämään niiden toimeenpanoa, tavoitteenaan pystyä matkustamaan taistelualueelle. Kiireellisen sijoituksen ja mahdollisen huostaanoton yhteydessä tuleekin arvioida lastensuojelulain mukaisten rajoitustoimenpiteiden tarvetta ja käyttää niitä tarvittaessa. Kyseeseen tulevat lähinnä yhteydenpidon rajoittaminen ja liikkumisvapauden rajoittaminen.
Rajoitustoimenpiteet

Huomioitavaa lastensuojelutoimenpiteiden toimeenpanossa

Mikäli lapsen tai perheen matkustamisen tarkoituksena on pyrkiä osallistumaan taistelutoimintaan, voi kyse olla väkivaltaisesta ääriajattelusta, jolloin on myös arvioitava sosiaaliviranomaiseen, muuhun viranomaiseen tai esimerkiksi tiedon ilmoittajaan kohdistuvaa mahdollista uhkaa. Tarvittaessa on pyydettävä poliisilta virka-apua lastensuojelutoimenpiteiden toimeenpanon turvaamiseksi tai henkilöstön suojaamiseksi.
Virka-apu

Jos tapaukseen liittyy väkivaltaista ääriajattelua, on hyvin mahdollista, että lapsi tai perhe pyrkii matkustamaan uudelleen välittömien lastensuojelutoimenpiteiden päätyttyä tai väkivaltainen ääriajattelu ilmenee myöhemmässä vaiheessa muunlaisena väkivaltana. Näissä tapauksissa tulee käynnistää tarvittavat tuki- ja seurantatoimenpiteet ja kartoitettava, millaista apua lapsi tai perhe tarvitsee, jotta taistelualueelle matkustamisen, lapsen kehitystä mahdollisesti haittaavan ääriajatteluun nojautuvan kasvatuksen tai väkivallan uhka saadaan poistettua pysyvästi.  

Lastensuojelun kiireelliset toimenpiteet lapsen maastaviennin jo tapahduttua

Kiireellinen sijoitus voi olla perusteltu myös tilanteessa, jossa kaappauksen tai viennin jo tiedetään tapahtuneen ja on perusteltua syytä arvioida, että lapsen olosuhteet välittömästi vaarantavat hänen terveyttään tai kehitystään. Kiireellistä sijoitusta koskevan päätöksen tai huostaanottopäätöksen nojalla sosiaalihuollosta vastaavalla viranomaisella on oikeus päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta. 

Sen hyvinvointialue, jossa kiireellisen sijoituksen päätös on tehty tai jonka huostassa lapsi on, voi pyytää ulkoasiainministeriön välityksellä virka-apua lastensuojelutarpeen selvittämiseksi ulkomailla. 
Lastensuojelulaki 17 § 3 momentti (Finlex)

Päivitetty: