Maahanmuuttajat lastensuojelun asiakkaina

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus -sivustoa. Sieltä löytyy tietoa esimerkiksi lasten ja perheiden hyvinvoinnista sekä asioista, jotka tulee ottaa huomioon monikulttuurisessa työssä lasten ja perheiden kanssa. 

Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus (THL)

Maahanmuuttajataustaustaisella lapsella tarkoitetaan itse maahan muuttaneita lapsia tai lapsia, joiden vanhemmat ovat maahanmuuttajia.

Maahanmuuttajataustainen lapsi ja hänen perheensä lastensuojelun asiakkaana on luonnollisesti oikeutettu yhtäläisiin palveluihin kuin valtaväestöön kuuluva. Suomen maahanmuuttotaustainen väestö on vielä suhteellisen pieni, mutta heidän osuutensa väestöstä tulee kasvamaan samoin kuin maahanmuuttajataustaisten lasten määrä lastensuojelun palveluissa. 

Maahanmuuttajataustaisten perheiden joukossa on eri syistä maahan tulleita, lukuisia eri kansallisuuksia ja kieliryhmiä, korkeasti koulutettuja ja lukutaidottomia, eurooppalaisia ja kolmannen maailman maista muuttaneita sekä eritasoisesti suomen kieltä taitavia ihmisiä. Yhteistä on oikeastaan vain Suomeen muuttaminen; kokemus, johon kukin suhtautuu omalla tavalla.

Lastensuojelun yksi keskeinen periaate on, että lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri ratkaisut turvaavat lapselle: kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen. Sijaishuoltopaikan valinnassa tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen tausta.
Lastensuojelulaki 4 § (Finlex)
Lastensuojelulaki 50 § (Finlex)

Suomeen muutto ilmiönä ja asiakkaan taustana tuottaa lastensuojelun käytäntöihin tiettyjä reunaehtoja, vaikka jokaista lasta ja perhettä tuleekin kohdella heidän yksilölliset tarpeensa huomioiden. Seuraavassa on kuvattu muutamia seikkoja, jotka on hyvä huomioida, kun asiakkaana on maahanmuuttajataustainen lapsi. 

Varaa tapaamisiin joustavasti aikaa

Muualta Suomeen muuttaneiden asiakkaiden kanssa tehtävässä työssä pitää varautua siihen, että tapaamisiin, taustojen ja nykytilanteen selvittelyyn sekä yhteisen ymmärryksen löytämiseen voi mennä huomattavasti enemmän aikaa. Jo tulkkivälitteinen työskentely voi vähintään kaksinkertaistaa tapaamiseen käytettävän ajan. Tapaamisessa voi joutua käsittelemään suomalaiseen lastensuojeluun liittyviä ennakkoluuloja tai selvittämään lastensuojelun tarkoitusta, työntekijöiden tehtäviä ja velvollisuuksia sekä vanhempien ja lasten oikeuksia. Ei ole ylimitoitettua varata huomattavasti pidempi aika verrattuna vastaavaan suomalaistaustaisen asiakkaan tapaamiseen.

Selvitä huolellisesti asiakkaan taustat

Myös taustatyö ennen ensimmäistä asiakastapaamista ja etenkin ensimmäisillä tapaamiskerroilla voi vaatia enemmän paneutumista. Monilla Suomeen muuttaneilla on aiempia viranomaiskontakteja, joita voi ja kannattaa käyttää hyödykseen lastensuojelutarpeen ja toimenpiteiden arvioinnissa. Tärkeintä on keskustella asiakkaiden itsensä kanssa ja kuulla heidän oma käsityksensä tilanteestaan. 

Ukrainalaisten lasten osalta on erityisen tärkeä pitää yhteyttä paikallisiin viranomaisiin. Tässä voi OM avustaa. 

Varsinkin pakolaistaustaisilla voi olla huonoja kokemuksia viranomaisista, mikä voi vaikeuttaa luottamuksen rakentumista. Lastensuojelun työntekijöitä kohtaan voi olla tavallista enemmän epäluuloja ja pelkoja. Etenkin käsitys lastensuojelusta ainoastaan huostaanottoja tekevänä tahona on yleinen. Asiakas voi kuulua erilaisiin sosiaalisiin yhteisöihin, missä levitetään huhuja ja kärjistettyjä väitteitä lastensuojelusta. Pelko voi vaikuttaa asiakkaan halukkuuteen kertoa perheen tilanteesta ja mahdollisista tuen tarpeista avoimesti, hakeutua palvelujen piiriin tai halukkuuteen ottaa vastaan tarvitsemiaan palveluja.

Paikallisia tai lähiseudulla työskenteleviä maahanmuuttajapalvelujen työntekijöitä voi käyttää asiantuntija-apuna, jos asiakas siihen suostuu (huoltaja sekä iän ja kehitystason mukaan myös lapsi).
Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän arviointi (Julkari)

Paras asiantuntija on asiakas itse. Lapsen ja vanhemman riittävän kuulemisen tärkeyttä ei voi ylikorostaa. Heidän menneisyyteensä liittyvät kokemukset voivat olla olennaisia seikkoja etsittäessä keinoja perheen tai lapsen hyvinvoinnin takaamiseen.

Asiantuntijakonsultaation käyttäminen esimerkiksi traumataustan paljastuessa (muun muassa kidutuksen uhrit) on välttämätöntä; varsinkin, jos oman työyhteisön osaaminen ei riitä. Menneisyyden lisäksi myös nykyisyys tuottaa traumatisoivia kokemuksia rasismin, läheisten ihmisten puuttumisen tai yhteiskunnasta syrjäytymisen muodossa.

Työskentele tarvittaessa tulkkivälitteisesti

Lastensuojelussa ja yleensä viranomaistoiminnassa tulkkauksen onnistuminen on keskeistä. Vaikka työntekijä tai asiakas itsekin arvioisi suomen tai ruotsin kielen taitonsa riittävän hyväksi, asioimistulkin varaaminen tapaamiseen voi silti olla tarpeen. Usein muuta kieltä äidinkielenään puhuvien asiakkaiden suomen tai ruotsin kieli voi vaikuttaa arkipuheen tasolla sujuvalta, mutta lastensuojelun erityissanasto vaatii tulkkausta asiakkaan äidinkielelle. Lisäksi hyvään hallintomenettelyyn kuuluu se, että asiakkaat voivat osallistua ja tulevat kuulluksi omalla tai ymmärtämällään kielellä.

Viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, jos romani- tai viittomakieltä tai muuta kieltä käyttävä asianosainen ei osaa viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä, tai asianosainen ei vammaisuuden tai sairauden perusteella voi tulla ymmärretyksi. 
Hallintolaki (434/2003) 26 § (Finlex) 

Lastensuojeluasiassa on viranomaisen huolehdittava tarvittaessa tulkkauksesta ja tulkin hankkimisesta. Hallintolain säännös ei velvoita viranomaista aina järjestämään tulkkausta asianosaisen äidinkielellä.  On kuitenkin huomioitava, ettei asianosaisen oikeusasema saa vaarantua kielellisten ongelmien vuoksi. 
Räty, Tapio. (2019) Uusi lastensuojelulaki. Käytäntö ja soveltaminen. 93–94. 

Asiakastilanteessa on tärkeää myös varmistaa, että tulkki ja asiakas todella ymmärtävät toisiaan. Voit varmistua vain kysymällä. Lastensuojelujärjestelmät ja lastensuojelun erityissanasto saattavat olla hyvin erilaiset asiakkaan lähtömaassa, joten on tärkeää varmistaa, että tulkki ymmärtää käytettävää terminologiaa ja osaa kääntää asiasisällön oikein. 

Asiakkaan tulee ymmärtää myös häntä koskevien asiakirjojen sisältö. Asiakkaalta ei esimerkiksi voi odottaa, että hän allekirjoittaa asiakirjoja, joita hän ei ymmärrä.

Lapsia ei saa käyttää tulkkeina. Varsinkin teini-ikäiset saattavat joskus tottuneesti hoitaa asioita kielitaidottomampien vanhempiensa puolesta, ja heidän käyttäminensä kieliapuna voi tuntua helpolta vaihtoehdolta. Lapsen on kuitenkin voitava säilyttää oma roolinsa ja asemansa alaikäisenä lastensuojelun asiakkaana.

Myös aviopuolison tai sukulaisten ja ystävien käyttäminen tulkkina viranomaistapaamisissa on kyseenalaista. Vaikka perheen lähiverkosto voi olla hyvä tuki, voivat samaa kieltä puhuvat tuttavat tai läheiset tulkata asiat puutteellisesti ja jopa väärin sekä puhua asiakkaan puolesta. Ammattitulkin käyttäminen on tärkeää myös silloin, kun jompikumpi vanhemmista on maahanmuuttajataustainen, vaikka puoliso olisikin suomenkielinen. Ammattitaitoisia ja koulutuksen saaneita asioimistulkkeja käyttämällä varmistetaan viestien perillemeno, oikea sisältö ja puolueettomuus. Tulkkauksen maksullisuus ei saa olla esteenä tulkin varaamiselle.

Tulkkia kannattaa tiedottaa jo tilausvaiheessa mahdollisimman tarkasti tapaamisen luonteesta ja sisällöstä, jotta hän voi tarvittaessa jäävätä itsensä, jos tuntee perheen tai aihe on liian vaikea henkilökohtaisista syistä. Ennakkotieto on tarpeen myös sen vuoksi, että tulkki voi tarvittaessa etukäteen tutustua erikoisterminologiaan. Tulkeilla on salassapitovelvollisuus, ja heille pitäisi välittää tilatessa ainakin asiakkaan nimi, jotta he voivat arvioida esteellisyyttään. 

Luottamuksen rakentumiseksi on tärkeää, että tulkki ei tule vastaanottotilanteeseen ennen asiakasta. Pahimmillaan voi syntyä kuva, että tulkki on keskustellut asiakkaan asioista työntekijän kanssa ilman asiakasta. Tulkin tulisi myös poistua tapaamisesta ja vastaanottotilasta samaan aikaan asiakkaan kanssa. 

Tulkkaukseen liittyviä tarkempia ohjeita on koottu THL:n sivuille:
Tulkkivälitteinen työskentely

Jos tulkin saaminen paikan päälle on mahdotonta tai asiakas suosii etätulkkausta puhelimitse tai videoyhteydellä, on se myös käyttökelpoinen vaihtoehto. Puhelin sopii lähes kaikkiin tulkkausta vaativiin tilanteisiin. Pienissä kieliryhmissä ja pienillä paikkakunnilla etätulkkaus voi olla luottamuksen rakentumiseksi hyvä vaihtoehto. Tulkkikeskukset neuvovat myös etätulkkaukseen liittyvissä kysymyksissä.

Kirjallisuutta:

Rautavuoma, Veera & Turtiainen, Kati (2018) Toimijuutta tukeva tulkkaus perhepalveluissa. Teoksessa: Johanna Hiitola, Merja Anis and Kati Turtiainen (toim.) Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi – Kohtaamissa kehittyviä käytäntöjä. Tampere: Vastapaino, 146–168.

Jäppinen, Maija & Heino, Eveliina & Turtiainen, Kati: (2024) Vieraskielisyyteen liittyvät kysymykset lastensuojelun sosiaalityössä. Teoksessa: Johanna Kiili ym. (eds.) Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi. Lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaalityö Suomessa.
 

Puhu selkosuomea

"Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpide" ei ole aina suomenkielisenkään asiakkaan ymmärrettävissä, joten vieraskielinen asiakas on ammattisanaston suhteen vielä heikommassa asemassa. Jo "sosiaalityöntekijä" on monissa kielissä ja yhteisöissä vieras käsite, puhumattakaan monista lastensuojelun viranomaiskieleen kuuluvista sanoista.

Tästäkin syystä maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden tapaamiseen on varattava vähintään tupla-aika. Tulkkivälitteinen työskentely merkitsee, että kaikki sanotaan kahteen kertaan. Myös työntekijän tulee kertoa esim. tehtävästään, työnsä sisällöstä, lastensuojelun perusteista tai asiakkaan oikeuksista perusteellisesti ja antaa tilaa yhteisten merkitysten neuvottelulle.

Ilmeiden, eleiden ja muun kehon kielen merkitys voi korostua asiakastyössä maahanmuuttajien kanssa. Non-verbaalinen viestintä voi parhaimmillaan tukea keskinäistä ymmärrystä, mutta pahimmillaan estää tilanteen etenemisen.

Lastensuojelun Keskusliitto ylläpitää lastensuojelu.info -verkkosivustoa, jossa lastensuojeluun liittyvät asiat ovat kuvattuina selkosuomen kielellä ja 9 muulla kielellä. 
Lastensuojelu.info (Lastensuojelun Keskusliitto)

Selitä, perustele, varmista molemminpuolinen ymmärrys

Työntekijän tehtävänä on varmistaa, että asiakas ymmärtää toimenpiteitä – mitä ne merkitsevät nyt ja mitä niistä voi seurata tulevaisuudessa. Asiakkaan on ymmärrettävä, mikä on lastensuojelun tarkoitus ja mihin esitetyt toimenpiteet perustuvat. Asiakkaalle on myös selvitettävä hänen oikeutensa ja työntekijän rooli ja velvollisuudet. Asiakkaan mahdolliset huolet on otettava vakavasti ja niihin on vastattava avoimesti. Maahanmuuttajataustainen asiakas voi monesta eri syystä tuntea epäluottamusta viranomaisia kohtaan ja jättää kysymättä tai kertomatta olennaisia asioita tai antaa työntekijän luulla, että on ymmärtänyt kaiken.

Asiakas ei myöskään välttämättä tiedä, mitä kysyä. Onkin tärkeää, että asiakkaalle annetaan mahdollisuus esittää tarkentavia kysymyksiä ja tarjotaan mahdollisuutta lisätietoon. 

Lisäksi asiakkaan tiedontaso suomalaisesta palvelujärjestelmästä voi olla puutteellinen, mikä puolestaan vaikuttaa viestien vastaanottoon ja asioiden perillemenoon ja esimerkiksi siihen, että asiakas voi pelätä ottaa tarjottua tukea vastaan. Aktiivinen yhteisen ymmärryksen neuvotteleminen, konkreettisten esimerkkien käyttäminen sekä asioiden kertaaminen yhdistettynä ystävälliseen ja asialliseen suhtautumiseen tuottaa yleensä tulosta ja avaa tietä molemminpuoliselle ymmärrykselle ja luottamukselle. 

Huomaa yksilö ja kulttuurinen muutos 

Jokainen asiakas ja perhe on kulttuuriselta taustaltaan ainutlaatuinen riippumatta siitä, onko hän syntynyt Suomessa vai jossakin muualla. Yksilöiden kulttuurinen identiteetti voi myös muuttua maahanmuuton ja muiden kokemusten myötä.

Muualta muuttaneiden kohtaamia ongelmia ei tulisi typistää vain kielen osaamisen puutteiksi, kotoutumisen ongelmiksi tai kulttuurisiksi, vaan huomioida maahanmuuttoon liittyvät arkiset huolet ja vaikeudet. Tällaiset huolet voivat liittyä muissa maissa asuviin perheenjäseniin tai muihin läheisiin, käytännöllisten asioiden hoitamisen hankaluuteen, epävarmuuteen ja muutokseen liittyvään stressiin tai kokemuksiin rasismista ja ulkopuolisuuden tunteesta.

Maahanmuuttajataustaisen asiakkaan typistäminen pelkästään tietyn kulttuurin tai uskonnon edustajaksi voi johtaa virhearviointeihin sekä vaikeuttaa yhteistyötä. Jos kulttuuriset erot otetaan työn lähtökohdaksi tai keskipisteeksi, erilaisena pidetty asiakas saatetaan kohdata ainoastaan erilaisuutensa pohjalta. Tämä voi estää hänen näkemisensä yksilönä.

Asiakkaan kulttuurisella taustalla voi kuitenkin olla merkitystä työskentelylle. Siksi kysyminen kannattaa. Työntekijän ei tarvitse pelätä asioiden kysymistä ja yhteisen ymmärryksen etsimistä. Kysymisessä on kuitenkin tärkeää välttää stereotyyppisiä ja toiseuttavia tulkintoja. Tämä vältetään esittämällä avoimia kysymyksiä kulttuurin, uskonnon tai perheen taustan merkityksestä tilanteelle.
Voit esimerkiksi kysyä:

• Mikä on sinulle tärkeää?
• Miten teidän perheessänne ollaan vanhempia, entä lapsia?
• Millaiset arvot ovat sinulle tärkeitä? 
• Millaiset arvot tai asiat ovat tärkeitä vanhemmillesi?
• Millaisista asioista teidän perheessänne syntyy erimielisyyksiä tai riitoja?
• Minä ymmärrän tämän näin, miten sinä sen ymmärrät?
• Olen joskus törmännyt.. onko tämä asia sinulle tuttu?
• Haluaisitko, että kerron lisää..
• Liittyykö tähän…
• Kerro minulle lisää..

Avoimet, ihmettelevät kysymykset ohjaavat työntekijää tutustumaan asiakkaan lähtökohtiin ja luomaan tilaa dialogille, jossa molemmat osapuolet luovat yhteistä ymmärrystä sekä yhteneväisyyksistä että eroista.

Reflektoi ja mahdollista dialogi

Reflektointi ohjaa kiinnittämään huomiota ihmisten tavanomaisiin, jokapäiväisiin tapoihin olla vuorovaikutuksessa.  Työntekijänä voit esimerkiksi kysyä itseltäsi millaisia oletuksia teet asiakkaasta ja hänen arjestaan. Millaisia asioita kysyt? Miten ja millaiset ennakkoluulot vaikuttavat asiakkaan kohtaamiseen? Mitä sinun pitäisi osata tai tietää voidaksesi auttaa asiakasta? Mitä et ymmärrä? Missä olette samanlaisia, mitä ymmärrätte samalla tavalla?

Kirjallisuutta: 

Anis, Merja & Turtiainen, Kati (2021) Social Workers’ Reflections on Forced Migration and Cultural Diversity—Towards Anti-Oppressive Expertise in Child and Family Social Work. Social Sciences, 10, Article 79. 

Turtiainen, Kati & Anis, Merja & Kaittila, Anniina (tulossa kevät 2024) Pakotettu muutto, siirtolaisuus ja kulttuuriset merkitykset nuorten perhe- ja vertaissuhteiden kehystäjinä. Nuorten kokemuksia vaikeista elämäntilanteista, sukupuolesta ja palveluista. Teoksessa: Markku Jahnukainen & Timo Harrikari (toim.) Lasten erityishuolto ja lastensuojelu. (14. Uusittu painos).  Vastapaino.

Turtiainen, Kati & Mira Välimaa, Mira: (2024) Palvelujen ja lakien risteyksissä – tiedollinen toimijuus äskettäin maahan saapuneiden lasten ja nuorten palveluissa. Teoksessa: Johanna Kiili ym. (toim.) Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi. Lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaalityö Suomessa. Gaudeamus.

Lehto-Lundén, Tiina & Turtiainen, Kati & Kannasoja, Sirpa (2024): Lasten ja nuorten oikeuksien toteutuminen lapsi- ja perhesosiaalityössä - esimerkkeinä tukisuhdetoiminta ja äskettäin maahan saapuneet lapset. Teoksessa: Johanna Kiili ym. (toim.) Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi. Lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaalityö Suomessa. Gaudeamus.

LAMPEcasts

Muistilista

• Huomioi lapsi ja nuori yksilönä sekä perheensä ja erilaisten yhteisöjen jäsenenä.
• Varaa tapaamisiin joustavasti aikaa.
• Selvitä huolellisesti maahanmuuttajataustaisen lapsen, nuoren ja hänen perheensä arjen kokonaisvaltainen tilanne.
• Työskentele tarvittaessa tulkkivälitteisesti.
• Puhu selkosuomea.
• Selitä, perustele, varmista molemminpuolinen ymmärrys.
• Kerro tehtävistäsi! Kuka olet, mikä on roolisi, missä asioissa asiakas voi kääntyä puoleesi, miten sinuun saa yhteyden, mitä tehtäviisi kuuluu. Kerro myös salassapitovelvollisuudesta.
• Pyydä myös tulkkia esittäytymään ja kertomaan tehtävästään ja roolistaan tapaamisessa asiakkaalle. 

Tekstin laatimisessa on ollut mukana Kati Turtiainen, Merja Anis ja Eeva Elfving Ström (Lampe-hanke).