Maahanmuuttajat lastensuojelun asiakkaina

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus -sivustoa. Sieltä löytyy tietoa esimerkiksi lasten ja perheiden hyvinvoinnista sekä asioista, jotka tulee ottaa huomioon monikulttuurisessa työssä lasten ja perheiden kanssa.

Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus (THL)

Maahanmuuttajataustaustaisella lapsella tarkoitetaan itse maahan muuttaneita lapsia tai lapsia, joiden vanhemmat ovat maahanmuuttajia.

Maahanmuuttajataustainen lapsi ja hänen perheensä lastensuojelun asiakkaana on luonnollisesti oikeutettu yhtäläisiin palveluihin kuin valtaväestöön kuuluva. Suomen maahanmuuttotaustainen väestö on vielä suhteellisen pieni, mutta heidän osuutensa väestöstä tulee kasvamaan samoin kuin maahanmuuttajataustaisten lasten määrä lastensuojelun palveluissa.

Maahanmuuttajataustaisten perheiden joukossa on eri syistä maahan tulleita, lukuisia eri kansallisuuksia ja kieliryhmiä, korkeasti koulutettuja ja lukutaidottomia, eurooppalaisia ja kolmannen maailman maista muuttaneita sekä eritasoisesti suomen kieltä taitavia ihmisiä. Yhteistä on oikeastaan vain Suomeen muuttaminen; kokemus, johon kukin suhtautuu omalla tavalla.

Lastensuojelun yksi keskeinen periaate on, että lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri ratkaisut turvaavat lapselle: kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen. Sijaishuoltopaikan valinnassa tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen tausta.
Lastensuojelulaki 4 § (Finlex)
Lastensuojelulaki 50 § (Finlex)

Suomeen muutto ilmiönä ja asiakkaan taustana tuottaa lastensuojelun käytäntöihin tiettyjä reunaehtoja, vaikka jokaista lasta ja perhettä tuleekin kohdella heidän yksilölliset tarpeensa huomioiden. Seuraavassa on kuvattu muutamia seikkoja, jotka on hyvä huomioida, kun asiakkaana on maahanmuuttajataustainen lapsi.

Varaa tapaamisiin joustavasti aikaa

Muualta Suomeen muuttaneiden asiakkaiden kanssa tehtävässä työssä pitää varautua siihen, että tapaamisiin, taustojen ja nykytilanteen selvittelyyn sekä yhteisen ymmärryksen löytämiseen voi mennä huomattavasti enemmän aikaa. Jo tulkkivälitteinen työskentely voi vähintään kaksinkertaistaa tapaamiseen käytettävän ajan. Ei ole ylimitoitettua varata huomattavasti pidempi aika verrattuna vastaavaan suomalaistaustaisen asiakkaan tapaamiseen.

Selvitä huolellisesti asiakkaan taustat

Myös taustatyö ennen ensimmäistä asiakastapaamista voi vaatia enemmän paneutumista. Monilla Suomeen muuttaneilla on aiempia viranomaiskontakteja, joita voi ja kannattaa käyttää hyödykseen lastensuojelutarpeen ja toimenpiteiden arvioinnissa.

Varsinkin pakolaistaustaisilla on huonoja kokemuksia viranomaisista, mikä voi vaikeuttaa luottamuksen rakentumista. Lastensuojelun työntekijöitä kohtaan voi olla tavallista enemmän epäluuloja ja pelkoja. Etenkin käsitys lastensuojelusta ainoastaan huostaanottoja tekevänä tahona on yleinen.

Paikallisia tai lähiseudulla työskenteleviä maahanmuuttajapalvelujen työntekijöitä voi käyttää asiantuntija-apuna, jos asiakas siihen suostuu (huoltaja sekä iän ja kehitystason mukaan myös lapsi).
Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän arviointi (Julkari)

Paras asiantuntija on asiakas itse. Lapsen ja vanhemman riittävän kuulemisen tärkeyttä ei voi ylikorostaa. Heidän menneisyyteensä liittyvät kokemukset voivat olla olennaisia seikkoja etsittäessä keinoja perheen tai lapsen hyvinvoinnin takaamiseen.

Asiantuntijakonsultaation käyttäminen esimerkiksi traumataustan paljastuessa (muun muassa kidutuksen uhrit) on välttämätöntä; varsinkin, jos oman työyhteisön osaaminen ei riitä. Menneisyyden lisäksi myös nykyisyys tuottaa traumatisoivia kokemuksia rasismin, läheisten ihmisten puuttumisen tai yhteiskunnasta syrjäytymisen muodossa.

Työskentele tarvittaessa tulkkivälitteisesti

Lastensuojelussa ja yleensä viranomaistoiminnassa tulkkauksen onnistuminen on keskeistä. Vaikka työntekijä tai asiakas itsekin arvioisi suomen tai ruotsin kielen taitonsa riittävän hyväksi, asioimistulkin varaaminen tapaamiseen on silti tarpeen. Usein muuta kieltä äidinkielenään puhuvien asiakkaiden suomen tai ruotsin kieli voi vaikuttaa arkipuheen tasolla sujuvalta, mutta lastensuojelun erityissanasto vaatii tulkkausta asiakkaan äidinkielelle. Lisäksi hyvään hallintomenettelyyn kuuluu se, että asiakkaat voivat osallistua ja tulevat kuulluksi omalla tai ymmärtämällään kielellä.

Viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, jos romani- tai viittomakieltä tai muuta kieltä käyttävä asianosainen ei osaa viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä, tai asianosainen ei vammaisuuden tai sairauden perusteella voi tulla ymmärretyksi.
Hallintolaki (434/2003) 26 § (Finlex)

Lastensuojeluasiassa on viranomaisen huolehdittava tarvittaessa tulkkauksesta ja tulkin hankkimisesta. Hallintolain säännös ei velvoita viranomaista aina järjestämään tulkkausta asianosaisen äidinkielellä. On kuitenkin huomioitava, ettei asianosaisen oikeusasema saa vaarantua kielellisten ongelmien vuoksi.
Räty, Tapio. (2019) Uusi lastensuojelulaki. Käytäntö ja soveltaminen. 93–94.

Lapsia ei saa käyttää tulkkeina. Varsinkin teini-ikäiset saattavat joskus tottuneesti hoitaa asioita kielitaidottomampien vanhempiensa puolesta, ja heidän käyttäminensä kieliapuna voi tuntua helpolta vaihtoehdolta. Lapsen on kuitenkin voitava säilyttää oma roolinsa ja asemansa alaikäisenä lastensuojelun asiakkaana.

Myös aviopuolison tai sukulaisten ja ystävien käyttäminen tulkkina viranomaistapaamisissa on kyseenalaista. Vaikka perheen lähiverkosto voi olla hyvä tuki, voivat samaa kieltä puhuvat tuttavat tai läheiset tulkata asiat puutteellisesti ja jopa väärin sekä puhua asiakkaan puolesta. Ammattitulkin käyttämistä on syytä harkita myös silloin, kun jompikumpi vanhemmista on maahanmuuttajataustainen, vaikka puoliso olisikin suomenkielinen. Ammattitaitoisia ja koulutuksen saaneita asioimistulkkeja käyttämällä varmistetaan viestien perillemeno, oikea sisältö ja puolueettomuus. Tulkkauksen maksullisuus ei saa olla esteenä tulkin varaamiselle.

Tulkkia kannattaa tiedottaa jo tilausvaiheessa mahdollisimman tarkasti tapaamisen luonteesta ja sisällöstä, jotta hän voi tarvittaessa jäävätä itsensä, jos tuntee perheen tai aihe on liian vaikea henkilökohtaisista syistä. Ennakkotieto on tarpeen myös sen vuoksi, että tulkki voi tarvittaessa etukäteen tutustua erikoisterminologiaan. Tulkeilla on salassapitovelvollisuus, ja heille pitäisi välittää tilatessa ainakin asiakkaan nimi, jotta he voivat arvioida esteellisyyttään.

Luottamuksen rakentumiseksi on tärkeää, että tulkki ei tule vastaanottotilanteeseen ennen asiakasta. Pahimmillaan voi syntyä kuva, että tulkki on keskustellut asiakkaan asioista työntekijän kanssa ilman asiakasta. Tulkin tulisi myös poistua tapaamisesta ja vastaanottotilasta samaan aikaan asiakkaan kanssa.

Tulkkaukseen liittyviä tarkempia ohjeita on koottu THL:n sivuille:
Tulkkivälitteinen työskentely

Jos tulkin saaminen paikan päälle on mahdotonta tai asiakas suosii etätulkkausta puhelimitse tai videoyhteydellä, on se myös käyttökelpoinen vaihtoehto. Puhelin sopii lähes kaikkiin tulkkausta vaativiin tilanteisiin. Pienissä kieliryhmissä ja pienillä paikkakunnilla etätulkkaus voi olla luottamuksen rakentumiseksi hyvä vaihtoehto. Tulkkikeskukset neuvovat myös etätulkkaukseen liittyvissä kysymyksissä.

Puhu selkosuomea

"Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpide" ei ole aina suomenkielisenkään asiakkaan ymmärrettävissä, joten vieraskielinen asiakas on ammattisanaston suhteen vielä heikommassa asemassa. Jo "sosiaalityöntekijä" on monissa kielissä ja yhteisöissä vieras käsite, puhumattakaan monista lastensuojelun viranomaiskieleen kuuluvista sanoista.

Tästäkin syystä maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden tapaamiseen on varattava vähintään tupla-aika. Tulkki voi joutua selittämään yhtä termiä monisanaisesti ja työntekijän on kerrottava esim. työnsä sisällöstä, lastensuojelun perusteista tai asiakkaan oikeuksista huomattavasti perusteellisemmin.

Ilmeiden, eleiden ja muun kehon kielen merkitys voi korostua asiakastyössä maahanmuuttajien kanssa. Non-verbaalinen viestintä voi parhaimmillaan tukea keskinäistä ymmärrystä, mutta pahimmillaan estää tilanteen etenemisen.

Lastensuojelun Keskusliitto ylläpitää lastensuojelu.info -verkkosivustoa, jossa lastensuojeluun liittyvät asiat ovat kuvattuina selkosuomen kielellä ja 9 muulla kielellä.
Lastensuojelu.info (Lastensuojelun Keskusliitto)

Selitä, perustele, varmista molemminpuolinen ymmärrys

Työntekijän tehtävänä on varmistaa, että asiakas ymmärtää asemansa ja oikeutensa lastensuojelun toimenpiteissä – mitä ne merkitsevät nyt ja mitä niistä voi seurata tulevaisuudessa. Maahanmuuttajataustainen asiakas voi auktoriteettipelostaan tai aiemmista huonoista – jopa väkivaltaisista - viranomaiskokemuksistaan johtuen jättää kysymättä tai kertomatta olennaisia asioita tai antaa työntekijän luulla, että on ymmärtänyt kaiken.

Lisäksi asiakkaan tiedontaso suomalaisesta palvelujärjestelmästä voi olla puutteellinen, mikä puolestaan vaikuttaa viestien vastaanottoon ja asioiden perillemenoon ja esimerkiksi siihen, että asiakas voi pelätä ottaa tarjottua tukea vastaan. Kärsivällinen asioiden kertaaminen yhdistettynä ystävälliseen mutta asialliseen suhtautumiseen tuottaa yleensä tulosta ja avaa tietä molemminpuoliselle ymmärrykselle ja luottamukselle.

Huomaa yksilö kulttuurisen taustan takaa

Ei ole mahdollista eikä välttämätöntä tuntea kaikkia kulttuureja. Ne muuttuvat ja elävät ihmisten mukana eivätkä noudata tarkkoja maantieteellisiä rajoja. Suomessa on kulttuurista moninaisuutta myös ilman maahanmuuttoa, ja lopulta jokainen asiakas ja perhe on kulttuuriselta taustaltaan ainutlaatuinen riippumatta siitä, onko hän syntynyt Suomessa vai jossakin muualla.

On toki kohteliasta tietää jotain asiakkaan lähtömaasta ja taustakulttuurista, mutta lastensuojelussa yritetään ratkaista yksittäisten perheiden ja yksilöiden ongelmia. Maahanmuuttajataustaisen asiakkaan typistäminen pelkästään tietyn kulttuurin tai uskonnon edustajaksi on asiakkaan aliarvioimista ja voi johtaa virhearviointeihin sekä vaikeuttaa yhteistyötä.

Kysyminen kannattaa aina, eikä työntekijän tarvitse pelätä tekevänsä virheitä, jos luottaa omaan ammattitaitoonsa lastensuojelun työntekijänä ja toimii jokaista asiakasta yksilöllisesti kuunnellen ja kunnioittaen – tämän taustasta riippumatta.