Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö

Nuori mies kävelee käsillään nurmikolla.

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) on keskushermoston kehitykseen liittyvä neuropsykiatrinen häiriö. ADHD aiheuttaa usein vaikeuksia koulussa, sosiaalisissa suhteissa ja työssä. Myöhästely, häiriöherkkyys ja vaikeudet hoitaa annettuja tehtäviä ovat yleisiä. Mahdollisiin oppimisvaikeuksiin tulee kiinnittää huomiota.

ADHD voidaan jakaa kolmeen tyyppiin:

  • tarkkaamattomuuspainotteiseen
  • impulsiivisuus- ja ylivilkkauspainotteiseen
  • näiden yhdistelmään.

ADHD-diagnoosi edellyttää useiden pitkäaikaisten oireiden esiintymistä yhtä aikaa ja ensimmäiset oireet ilmenevät jo lapsuudessa, viimeistään alakoulun ensivuosina. 

Yksittäiset ADHD-oireet tai niitä muistuttavat piirteet ovat nuorilla yleisiä ilman, että kyse olisi häiriöstä.

ADHD:n yleisyydestä ja tunnistamisesta nuorilla

ADHD:ta esiintyy noin viidellä prosentilla 6-18-vuotiaista, tosin arviot vaihtelevat 4 ja 10 prosentin välillä. ADHD on pojilla yleisempää kuin tytöillä.

ADHD:tä todetaan lapsilla enemmän kuin nuorilla. Oireet saattavat lievittyä  nuoruusiän aikana tai muuttaa muotoaan. Pysyvimpiä oireita ovat tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet.  Osalla nuorista oireilu jatkuu aikuisikään saakka.  Nuorten ADHD:n tunnistamista vaikeuttavat mahdolliset muut samanaikaiset  mielenterveyden häiriöt.

ADHD:n tunnistaminen  ja tarvittavien tukitoimien aloittaminen jo lapsuudessa on tärkeää, koska hoitamaton ADHD nuorilla on yhteydessä tapaturma-alttiuteen, heikompaan suoriutumisen opinnoissa ja lisää muiden samanaikaisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden sekä syrjäytymisen riskiä.

ADHD:n hoito

Tärkeä osa nuoren kuntoutusta on omien hallintakeinojen oppiminen, sairauden hyväksyminen ja oireiden kanssa arkipäivässä selviäminen. Nuori tarvitsee usein erityistä tukea sekä koulunkäynnilleen että vapaa-ajalleen.

Hoidon tulisi olla yksilöllistä ja se voi sisältää lääkehoitoa. Tukitoimien tulisi nivoutua mahdollisimman pitkälti nuoren arkeen ja ne voidaan aloittaa, vaikka diagnoosia ei vielä olisikaan. Myös nuoren perhe ja lähiaikuiset tarvitsevat ohjausta ja tietoa ADHD:sta, sen oireista ja hoidosta. Hoidossa tulisi keskittyä koko perheen hyvinvointiin ja kiinnittää huomiota myös mahdollisiin vanhempien mielenterveyshäiriöihin ja niiden hoitoon.
ADHD:n käypä hoito –suositus lapsille ja nuorille

Lisätietoa

Aalto-Setälä, Terhi ym. Kouluikäisten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa : Opas tutkimiseen, hoitoon ja vaikuttavien menetelmien käyttöön. THL 2023.

Haravuori, Henna ym. Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa. Opas arviointiin, hoitoon ja käytäntöihin. THL Ohjaus 20/2017.