Nuorten mielenterveyshäiriöt

Nuoruuden kehitys

Nuoruuden ikävaihetta leimaa nopea fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu ja kehitys. Nuoruudessa koetaan myös muutoksia suhteessa omaan seksuaalisuuteen, vanhempiin, kaveripiiriin ja omaan persoonaan.

Ajoittain hyvin nopeat muutokset voivat hämmentää nuorta. Tavallisia ovat yksittäiset tunne-elämän oireet, jotka heijastavat eri kehitysvaiheita.

Nuoruusikä voidaan jakaa kolmeen kehitysvaiheeseen, joilla on omat ominaispiirteensä

varhaisnuoruus (noin 12–14 v)
keskinuoruus (noin 15–17 v)
myöhäisnuoruus (noin 18–22 v)

Nuoruuden kehitys alkaa fyysisestä puberteetista ja varhaisnuoruus on nopeiden fyysisten muutosten vuoksi kehityksen kuohuvin vaihe, jota luonnehtii mielialojen, käytöksen ja ihmissuhteiden ailahtelu.

Keskinuoruudessa tunnekuohut yleensä tasaantuvat ja nuori kykenee aiempaa paremmin hallitsemaan impulssejaan ja suunnittelemaan omaa toimintaansa.

Myöhäisnuoruudessa käyttäytyminen ja luonteenpiirteet alkavat vakiintua ja nuoret kiinnostuvat ympäröivästä yhteiskunnasta aiempaa aktiivisemmin.

Aivojen kehitys jatkuu voimakkaana läpi nuoruusiän. Aikuisikään asti kehittyvät etenkin aivoalueet, jotka osallistuvat esimerkiksi, tunteiden tunnistamiseen, käyttäytymiseen säätelyyn ja vaativampaan oman toiminnan suunnitelmalliseen ohjaukseen.

Nuorten aivot ovat aikuisten aivoja herkempiä erilaisten ulkoisten ärsykkeiden haitallisille vaikutuksille, kuten päihteille.

Nuoruusiän kehitys on yksilöllistä. Joillakin kuohuntavaihe näkyy ulospäin voimakkaana, joillain taas se ei välttämättä näy lainkaan. Erilaiset nuoret tarvitsevatkin erilaista tukea: toinen tarvitsee suojelua vaaroilta ja toinen rohkaisua itsenäistymiseen.

Nuorten mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä

Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä ja monet mielenterveyshäiriöt ilmaantuvat ensi kertaa nuoruudessa. Eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Erilaisia häiriöitä voi olla useampia yhtä aikaa.

Nuoruusiän kehityksen arvioinnissa tarkastellaan nuoren toimintakykyä eri asioissa (esim. koulusuoriutuminen, terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen, ihmissuhteet ikätovereihin ja aikuisiin). Vakavissa mielenterveyshäiriöissä nuoren kehitys on juuttunut. Oireiden ja häiriöiden varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta ongelmien pitkittymiseltä ja vaikeutumiselta vältytään.

Nuorten mielenterveyden häiriöt

Nuorten itsetuhoisuus

Itsetuhokäyttäytymisenä pidetään kaikkia sellaisia ajatuksia tai tekoja, jotka uhkaavat nuoren terveyttä ja henkeä. Itsetuhokäyttäytyminen ei ole häiriö sinänsä, vaan se voi liittyä mihin tahansa psyykkiseen häiriöön.

Itsetuhokäyttäytymiseksi luokitellaan:

itsemurha-ajatukset
viiltely
itsemurhayritykset
itsemurha

Epäsuoraa itsetuhoisuutta on käytös, jossa otetaan liian suuria riskejä.

Nuorten itsetuhoisuuden yleisyys Suomessa

Itsetuhoisuus yleistyy nuoruusiässä. Vakavia ja toistuvia itsemurha-ajatuksia on 10–15 prosentilla nuorista. Nuorista 3-5 prosenttia on yrittänyt itsemurhaa. Itsemurhayritykset ovat yleisempiä tytöillä, mutta pojilla itsemurhakuolleisuus on yleisempää. Itsemurhakuolleisuus on Suomessa vähentynyt yli kolmanneksen vuodesta 1990. Kuitenkin itsemurha on yksi yleisimpiä 15–19-vuotiaiden kuolinsyitä. Joka viides nuori viiltelee itseään ilman itsemurhatarkoitusta.

Nuorten itsetuhoisuuden hoito

Itsemurhaa yrittänyt nuori kuuluu aina erikoissairaanhoidon piiriin. Itsetuhoisuutta hoidettaessa on tärkeää tunnistaa ja hoitaa myös taustalla olevia mielenterveyden häiriöitä ja muita itsetuhoisuudelle altistavia seikkoja, esimerkkinä päihteiden käyttöön vaikuttaminen. Hoidossa on tärkeää huomioida perhe, koulu ja muu sosiaalinen verkosto. Tuen tarve on usein pitkäaikaista.