Nuorten masennusoireilu ja masennustilat

Nuori poika makaa silmät kiinni läksykirjan päällä.

Masentunut mieliala on tavallinen ja useimmiten ohimenevä tunnetila. Masentunut mieliala, alakulo ja suru voivat liittyä esimerkiksi eroon, menetykseen tai pettymykseen.

Masennukseen sairautena eli masennustilaan liittyy yhtenä keskeisenä oireena pitkään jatkuva ja lähes kaiken aikaa esiintyvä masentunut mieliala, jonka lisäksi on todettavissa myös muita oireita. Masennustilassa nuoren psykososiaalinen kehitys on lukkiutunut ja toimintakyky heikentynyt.

Masennustilan ydinoireita ovat:

masentunut tai ärtynyt mieliala
mielenkiinnon tai mielihyvän kokemisen katoaminen
uupumus, väsymys riittävästä levosta huolimatta.

Muita oireita ovat esimerkiksi univaikeudet, ruokahalun muutokset, matala itsetunto, toivottomuus ja itsetuhoisuus. Masennustilassa oireet kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kaksi viikkoa.

Nuorten masennusta voi olla hankala tunnistaa sen erityispiirteiden vuoksi. Esimerkiksi masentuneen tunnetilan sijasta voi päällimmäisenä oireena olla ärtyneisyys ja levottomuus, jotka voivat ilmetä häiriökäyttäytymisenä. Lisäksi masennusta sairastavat nuoren mieliala on usein vaihtelevampi, kuin aikuisilla masennusta sairastavilla.

Nuorten masennushäiriöiden ja masennusoireilun yleisyys Suomessa

Sekä masennusoireet että masennustila häiriönä yleistyvät nuoruudessa ja useimmiten masennustilaan sairastutaan 15–18-vuotiaana.

Masennusoireilu on nuorilla yleistä ja oireita esiintyy yli 20 prosentilla nuorista. Nuorista 5-10 prosenttia sairastaa masennustilaa ja 1-2 prosenttia vähintään vuoden kestävää pitkäaikaista masennusta. Nuorten masennushäiriöt ovat kaksi kertaa yleisempiä tytöillä kuin pojilla, mutta myös pojilla merkittävä häiriöryhmä.

Masennusta sairastavilla nuorilla on usein myös jokin muu mielenterveyshäiriö, kuten ahdistuneisuus, käytöshäiriö, tarkkaavaisuushäiriö tai päihdehäiriö. Masennushäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisen käytöksen ja itsemurhien riski.

Masennuksen hoito nuorilla

Ohimenevät masennuksen tunteet helpottavat usein vanhempien tai ystävien kanssa puhuessa. Useita viikkoja kestävässä masennuksessa on syytä hakea ulkopuolista ammattiapua.

Auttavia tahoja ovat esimerkiksi:

koulussa kouluterveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, lääkäri, opettaja
terveyskeskus
perheneuvola
palvelevat puhelimet (esimerkiksi Suomen mielenterveysseura tai Mannerheimin lastensuojeluliitto)
yksityinen psykiatri tai terapeutti
nuorisopsykiatrinen poliklinikka
kiireellisessä tilanteessa päivystys- tai ensiapupiste.

Masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoito lyhentävät masennusjaksoa ja voivat ehkäistä sen uusiutumista. Masennustilojen hoitomuodoista tärkeimmät ovat erilaiset psykoterapiat tai psykoterapeuttinen työskentely. Vaikeissa ja psykososiaalisiin hoitomuotoihin reagoimattomissa masennustiloissa harkitaan myös lääkehoitoa. Vanhempien mukana olo on nuoren masennushäiriöiden hoidossa tärkeää. Selvästi itsetuhoinen nuori tulee aina ohjata nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon.
Masennuksen käypä hoito -suositus