Nuorten psykoosit

Psykoosilla tarkoitetaan todellisuudentajun vakavaa häiriintymistä. Psykoosisairaudet, niistä yleisimpänä skitsofrenia, ovat vaikeimpia mielenterveyden häiriöitä. Toisaalta nuorilla esiintyy myös lyhytkestoisia ja reaktiivisia psykooseja. 

Psykoosin oireita ovat:

• aistiharhat ja harhaluulot
• puheen ja käyttäytymisen hajanaisuus ja outous
• eristäytyminen ihmissuhteista
• vaikeus kokea ja ilmaista erilaisia tunteita, puheen köyhtyminen
• aloitekyvyttömyys, tahdottomuus
• tiedonkäsittelyn vaikeudet esimerkiksi tarkkaavaisuudessa ja toiminnan ohjauksessa.

Psykoosisairaudet puhkeavat monesti nuoruudessa tai nuorena aikuisena ja niitä esiintyy alle prosentilla nuorista. 

Esimerkiksi skitsofreniaan  ajatellaan liittyvän varhainen keskushermoston kehityksen häiriö, joka altistaa sairastumiselle. Nuoruudessa sairastumiselle alttiiksi tekevät erityisesti aivojen kypsymisvaihe ja laukaisevana tekijänä voivat olla kehitykselliset haasteet, kuten aikuistumiseen tai parisuhteeseen liittyvät vaikeudet. Erityinen riskitekijä tai laukaiseva tekijä voi olla huumausaineiden (esimerkiksi kannabiksen) käyttö.

Psykoosin esioirevaihe ja psykoottistyyppiset oireet 

Psykoosisairauden puhkeamista edeltää yleensä erilaisten yleisten psyykkisten oireiden ja psykoottistyyppisten oireiden värittämä ennakko-oireilun vaihe. Psykoottistyyppisillä oireilla tarkoitetaan varsinaisia psykoosin oireita lievempiä ja lyhytkestoisempia oireita.

Tavallisia varhaisia ensioireita ovat:

• ahdistuneisuus ja mielialaoireet
• keskittymisvaikeudet
• univaikeudet
• toimintakyvyn heikkeneminen
• ihmissuhteista vetäytyminen.

Näitä oireita on vaikea erottaa muiden lievempien ja yleisempien psykiatristen häiriöiden oireista. Psykoosiriskin tunnistaminen voi olla mahdollista, kun oireet lisääntyvät lähemmäksi psykoosin kaltaista ja kun toimintakyky heikkenee edelleen.

Oireita lähempänä psykoosiin sairastumista:

• itseä tai ympäristöä koskevat outouden ja muuntumisen tuntemukset 
• havaintojen vääristymät, esimerkiksi äänien kuuleminen
• oudot kokemukset esimerkiksi ajattelun tai motoriikan alueella (kuten ajatusten salpautuminen tai tuttujen sanojen kadottaminen)
• epäluuloisuus, pelokkuus

Toisaalta lievemmät psykoottistyyppiset oireet ovat nuorilla suhteellisen yleisiä. Väestötutkimuksissa niitä on esiintynyt keskimäärin 7,5 prosentilla 13-18-vuotiaista. Niiden ilmeneminen johtaa harvoin varsinaisen psykoosisairauden kehittymiseen, mutta ne voivat ennustaa yleisemmin myöhempää mielenterveyden kuormittumista.

Lisää psykoottistyyppisten oireiden merkityksestä nuorilla:
Nuorten psykoottistyyppisten oireiden kliininen merkitys (Duodecim)

Nuorten psykoosiriskin hoidossa tärkeä rooli on perusterveydenhuollolla ja erityisesti opiskeluterveydenhuollolla.

Erikoissairaanhoidon palveluihin tulee ohjata nuori, jolla oireilu on jatkunut pidempään, oireilu vaikeutuu tai toimintakyky on selvästi heikentynyt. Psykoosiin sairastuneet nuoret ohjataan viiveettä erikoissairaanhoitoon. 

Lähteet

Gyllenberg D, Sourander A, Niemelä S, ym. Childhood predictors of later psychiatric hospital treatment: Findings from the Finnish 1981 birth cohort study. Eur Child Adolesc Psychiatr 2010;11:823-33. 

Kelleher I, Connor D, Clarke MC, Devlin N, Harley M, Cannon, M. Prevalence of psychotic symptoms in childhood and adolescence: A systematic review and meta-analysis of population-based studies. Psychol Med 2012;9:1857-63.

Lisätietoa

Marttunen, Mauri ym. (toim.) 2013 Nuorten mielenterveyshäiriöt – Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Opas:25 THL/2013.

Kumpulainen, Kirsti ym. (toim) Lastenpsykiatria ja Nuorisopsykiatria. 1.painos Tallinna: Kustannus Oy Duodecim, 2016. ISBN 978-951-656-461-9.

Haravuori, Henna ym. Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa. Opas arviointiin, hoitoon ja käytäntöihin. THL Ohjaus 20/2017.