Palvelujen saatavuus ja jatkuvuus

Saatavuuden parantaminen on keskeinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittämisen tavoite. Tällä hetkellä erityisesti peruspalveluiden saatavuudessa sekä hoidon ja palveluiden jatkuvuudessa on merkittäviä alueellisia eroja.

Palveluiden järjestäjinä hyvinvointialueiden on suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. 

Sivun sisältö 

Käsitteet

Saatavuuden edellytyksenä on riittävä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta, jotta väestöllä on mahdollisuus hakeutua palveluihin niitä tarvitessaan. 

Palvelujen jatkuvuus ymmärretään usein asiakkaan ja sote-ammattilaisen välisen hoito- tai asiakassuhteen jatkuvuutena. Lisäksi se voi tarkoittaa sujuvaa tiedonkulkua asiakkaan palveluprosessin osallistuvien eri ammattilaisten ja tietojärjestelmien välillä sekä asiakkaan palveluprosessin suunnittelun tai toteutumisen jatkuvuutta. Palvelujen jatkuvuus edellyttää myös niiden saatavuutta. 

Palvelujen saavutettavuus on osa saatavuutta. Sen lisäksi, että tarpeenmukaisia palveluja tulee olla tarjolla oikea-aikaisesti, tulee niiden käyttö lähi- tai etäpalveluna olla asiakkaalle tai potilaalle mahdollista. 

Saavutettavat palvelut

Palvelujen saatavuutta ja jatkuvuutta seurataan kansallisesti rekisteripohjaisen tiedon sekä väestökyselyiden kautta. Myös tietoa palvelujen käyttäjien kokemuksista saatavuudesta ja jatkuvuudesta kerätään kansallisesti. 

Palvelujen saatavuus

Hoitoon pääsyssä tulee noudattaa lakisääteisiä määräaikoja sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Hoitoon pääsystä säädetään terveydenhuoltolaissa. Lain määräaikojen ylittyessä on potilaalle järjestettävä mahdollisuus hoitoon, joko toisen järjestäjän palveluihin tai yksityiselle sektorille. Potilaalla on tietyin edellytyksin oikeus hakeutua hoitoon myös toiseen EU- tai ETA-maahan. 

Sosiaalihuollossa palveluiden antaminen perustuu asiakkaan yksilöllisen palvelutarpeen arviointiin. Arviointi tulee käynnistää viipymättä tai erikseen määritellyn ajan puitteissa. Esimerkiksi yli 75-vuotiaan asiakkaan palvelun tarpeen arviointi tulee aloittaa viimeistään 7 arkipäivän kuluessa siitä, kun henkilö tai hänen läheisensä tai muu edustajansa on ottanut yhteyttä hyvinvointialueen sosiaalipalveluun. Palvelutarpeen arvioinnin käynnistämisestä ja siihen liittyvistä määräajoista säädetään sosiaalihuoltolaissa.

Miten saatavuutta seurataan

THL:n hyvinvointialueilta keräämät palveluiden käyttöä kuvaavat käyntitiedot kuvaavat pääosin palveluiden tarjontaa. Saatavuutta ja tarjontaa seurataan tarkastelemalla palveluiden käyttöä – esimerkiksi kuinka paljon alueella on toteutunut lastenpsykiatrian käyntejä väestöön nähden. Alueella, joilla käyntejä on enemmän, on parempi palveluiden saatavuus.  

Saatavuus-indikaattoreilla viitataan usein kapeammin siihen,  miten palvelukäytön aloitus etenee. Tällöin seuranta kohdistuu usein hoidon tai palvelujen määräaikojen noudattamiseen. Näissä indikaattoreissa perusjoukkona on tyypillisesti tiettynä aikana palvelun tarpeessa olevat asiakkaat, josta lasketaan osuus määräajan puitteissa palvelua saaneet asiakkaat.  THL seuraa suomalaisten kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä  väestökyselyillä.

Palvelujen jatkuvuus

Palvelujen jatkuvuus on yksi keino tarkastella niiden laatua. Esimerkiksi perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden on monissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä parempiin hoitotuloksiin, lisääntyneeseen potilasturvallisuuteen ja potilastyytyväisyyteen, vähempään päivystyspalvelujen käyttöön sekä auttavan kustannusten hallinnassa. 

THL:n tuottamia hoidon jatkuvuusindikaattoreita sisältyy sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuusmittaristoon (KUVA) sekä vuosille 2023-2026 asetettujen sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tavoitteiden seurantamittareihin.

Lisätietoa

 

 

 

Päivitetty: