Hellehaittojen torjuntaohjeita päiväkodeille, kouluille ja muille lapsista huolehtiville

Lapset, erityisesti vauvat ja pienet lapset, ovat herkkiä helteen haittavaikutuksille ja lämpösairauksille. Lasten lämmönsäätely on heikommin kehittynyt kuin aikuisilla, ja he kärsivät helpommin nestevajauksesta. Terveyshaittojen riskiä lisää myös lasten fyysinen aktiivisuus sekä se, etteivät he usein itse ymmärrä suojautua kuumuudelta.

Helteen haittavaikutukset kannattaa huomioida toiminnassa etukäteen ja erityisesti hellepäivien aikana.

• Helteeseen ennalta varautuminen
• Toimenpiteet helteen aikana
• Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat

Helteeseen ennalta varautuminen

• Kartoittakaa sisätilojen kuumentumiseen liittyvät riskit: mitkä tilat kuumentuvat helteellä herkimmin? 
• Asentakaa ryhmätiloihin ja luokkahuoneisiin lämpömittarit lämpötilan seurantaa varten.
• Varmistakaa, että ikkunat saa tarvittaessa avattua (jos ilmastointi sen sallii) ja varjostettua vaaleiden sälekaihtimien tai verhojen avulla. Helposti lämpenevien tilojen ikkunat kannattaa suojata myös ikkunoihin kiinnitettävien aurinkosuojakalvojen tai ikkunan ulkopuolelle asennettavien markiisien tai varjostavan kasvillisuuden avulla. Jos sisätilat kuumenevat helteellä hyvin herkästi, kannattaa harkita jäähdyttävien ilmastointilaitteiden asentamista.
• Ulkoilu- ja leikkialueilla tulisi olla myös varjoisia paikkoja. Varjoalueita voidaan luoda esimerkiksi kasvillisuuden, katosten ja aurinkosuojien avulla. Myös leikkialueiden välineiden suunnittelulla voidaan edistää varjopaikkojen syntymistä sekä ehkäistä laitteiden liiallista kuumentumista.
• Laatikaa helteen varalle toimintaohjeet jo ennalta ja ohjeistakaa henkilökuntaa lämpimän kauden alussa siitä, kuinka helteen aikana tulee toimia.
• Seuratkaa kesällä sääennusteita, hellevaroituksia ja auringon UV-säteilyennusteita jo ennalta ja ryhtykää toimenpiteisiin hyvissä ajoin.

Toimenpiteet helteen aikana

• Suomessa Ilmatieteen laitos antaa hellevaroituksen, kun ennusteen mukaan vuorokauden ylin lämpötila kohoaa 27 asteeseen ja keskilämpötila 20 asteeseen. Kuumalta säältä ja auringolta suojautuminen kannattaa kuitenkin huomioida jo tätä alemmissa lämpötiloissa. Toimenpiteisiin tulee myös ryhtyä aina, kun sisälämpötilat nousevat tavanomaista korkeammiksi.
  Helle- ja pakkasvaroitukset (Ilmatieteen laitos)
  Varoitukset maa- ja merialueilla (Ilmatieteen laitos)
  Mitä ovat UV-säteily ja UV-indeksi? (Ilmatieteen laitos)
  UV-indeksin ennuste (Ilmatieteen laitos)
• Muistuttakaa ja ohjeistakaa henkilökuntaa vielä erikseen siitä, kuinka helteen aikana toimitaan.
• Ohjeistakaa vanhempia ja oppilaita siitä, että lapsella tai oppilaalla tulisi olla lämpiminä päivinä mukana kevyt mutta auringolta suojaava vaatetus ja hattu, vesipullo sekä tarvittaessa aurinkosuojavoide ja aurinkolasit.
• Seuratkaa ryhmätilojen ja luokkahuoneiden lämpötilaa aamulla, päivällä ja tarpeen vaatiessa myös illalla.
• Ehkäiskää lämpötilan kohoamista sisätiloissa. Varjostakaa auringonpuoleiset ikkunat sälekaihtimilla tai verhoilla ja sulkekaa kaikki ikkunat päivällä, kun ulkoilma on sisäilmaa lämpimämpää. Sammuttakaa turhat valot ja sähkölaitteet ja tuulettakaa tilat illalla/yöllä tai varhain aamulla läpivedon avulla tai tehostamalla koneellista ilmanvaihtoa. Jos mahdollista, käyttäkää jäähdyttäviä ilmastointilaitteita.
• Tuulettimista saa helpotusta, jos sisäilma on alle 35 astetta. Koska tuuletin ei viilennä ilmaa, niin tätä lämpimämmässä siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Liian lämpimässä tuuletin lisää kehon lämpökuormaa. Tuuletin myös haihduttaa iholta nestettä, joten sitä ei tule sijoittaa aivan lapsen viereen tai puhaltamaan suoraan iholle.
• Jos mahdollista, siirtykää sisätiloissa viileämpiin huoneisiin, tai sisälämpötilan ollessa ulkolämpötilaa korkeampi joksikin aikaa ulos varjoisaan paikkaan
• Huolehtikaa ja muistuttakaa lapsia tai oppilaita riittävästä juomisesta. Lapsilla elimistön kuivumisesta kertovat esimerkiksi tavanomaista vähäisempi virtsaaminen ja virtsan tumma väri, kuiva suu, kyynelten puuttuminen itkiessä, ärtyisyys sekä vähentynyt fyysinen aktiivisuus.
• Juoda kannattaa säännöllisesti pitkin päivää ja jo ennen janon tunnetta. Tavallinen vesi on hyvä janojuoma. Muita hyviä juomia helteellä ovat esimerkiksi laimea mehu ja maito. Juomisen lisäksi tulee huolehtia riittävästä syömisestä, jotta suolatasapaino säilyy hyvänä. Vettä ei saa juoda lyhyessä ajassa litrakaupalla, sillä se on vaarallista.
• Helteellä kannattaa pukeutua kevyesti löysiin, luonnonmateriaaleista valmistettuihin vaatteisiin. Auringonpaisteelta tulee suojautua viileillä pitkähihaisilla ja -lahkeisilla vaatteilla, leveälierisellä hatulla ja aurinkolaseilla sekä tarvittaessa aurinkosuojavoiteella. Auringolta kannattaa suojata erityisesti pienimpiä lapsia, jotka ovat alttiimpia lämmön ja UV-säteilyn aiheuttamille terveyshaitoille. Parhaiten suojautuminen onnistuu pysymällä varjossa sekä välttämällä ulkoilua keskipäivän aikaan klo 11 ja 15 välillä. Aurinkosuojavoidetta ei suositella käytettäväksi alle kaksivuotiailla. Lisätietoa auringon UV-säteilyltä suojautumisesta:
  Suojaudu auringolta oikein (Säteilyturvakeskus)
• Ulkoilu kannattaa ajoittaa päivän viileämpään aikaan, esimerkiksi aikaiseen aamupäivään. Välttäkää aktiviteetteja, joihin liittyy voimakasta fyysistä rasitusta.
• Ulkoillessa kannattaa mahdollisuuksien mukaan pysytellä varjoisilla ja viileämmillä alueilla. 
• Jos piha-alue on hyvin aurinkoinen, luokaa pihalle väliaikaisia varjopaikkoja esimerkiksi aurinkosuojien tai -katosten avulla. Muistakaa varmistaa aurinkosuojien ja -katosten turvallisuus.
• Jos lasta nukutetaan vaunuissa, vaunuja ei saa jättää auringonpaisteeseen. Varmistakaa, että ilma pääsee kiertämään vaunuissa.
• Matkustettaessa auton ikkuna kannattaa suojata aurinkosuojalla. Lasta ei saa jättää pysäköityyn ajoneuvoon.
• Tarkkailkaa lämpösairauksien oireita ja ryhtykää tarvittaessa toimenpiteisiin. Alta löydät tietoa lämpösairauksien oireista sekä ohjeita niiden hoitoon:
  Lämpösairauksien oireet ja hoito
• Jos oireet ovat voimakkaita tai eivät hellitä, ota yhteyttä terveydenhuoltoon (oma terveyskeskus, päivystys tai 116117-Päivystysapu). Hoitoon tulee hakeutua sitä herkemmin, mitä pienempi lapsi on. Jos lapsi on hyvin voimaton ja voipunut, tulee heti hakeutua hoitoon. Kiireellisessä hätätilanteessa soita hätänumeroon 112.

Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat korkeisiin sisälämpötiloihin liittyen

Asumisterveysasetuksessa (545/2015) on säädetty huonelämpötilojen toimenpiderajoista. Lämmityskauden ulkopuolella korkean huonelämpötilan toimenpideraja on opetuslaitoksissa, lasten päivähoitopaikoissa ja muissa vastaavissa tiloissa 32 astetta.

Jos toimenpideraja ylittyy, on haitasta vastuussa olevan ryhdyttävä toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Ongelmatilanteissa ottakaa yhteyttä kiinteistön omistajaan ja tarvittaessa kunnan terveydensuojeluviranomaiseen.

• Asumisterveysasetus (STMa 545/2015)
• Asumisterveysasetuksen soveltamisohje (pdf, ladattavissa Valviran verkkosivuilta)