Helteen terveyshaittojen torjuntaohjeet väestölle

Kuumasta säästä voi aiheutua terveyshaittoja kenelle tahansa, jos vaikutuksilta ei suojaudu riittävästi. Erityisen herkkiä haitoille ovat kuitenkin ikääntyneet, pitkäaikaissairauksista kärsivät sekä vauvat ja pienet lapset. Myös raskaus sekä kuumissa olosuhteissa työskentely ja urheilu lisäävät alttiutta haitoille.

Suomessa Ilmatieteen laitos antaa hellevaroituksen, kun ennusteen mukaan vuorokauden ylin lämpötila kohoaa 27 asteeseen ja keskilämpötila 20 asteeseen. Kuumuuden vaikutuksille herkkien väestöryhmien sekä heistä huolehtivien kannattaa kuitenkin huomioida kuumuudesta aiheutuva terveysriski jo muutamia asteita hellevaroitusrajaa alhaisemmissa lämpötiloissa.

Helle- ja pakkasvaroitukset (Ilmatieteen laitos)
Varoitukset maa- ja merialueilla (Ilmatieteen laitos)

• Pidä sisätilat viileinä
• Vältä kuumia paikkoja ja suoraa auringonpaistetta
• Juo riittävästi ja muista myös syödä
• Viilennä kehoa
• Huolehdi lähimmäisistäsi
• Tunnista lämpösairauksien oireet ja toimi ohjeiden mukaisesti
• Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat korkeisiin sisälämpötiloihin liittyen

Pidä sisätilat viileinä

• Sulje ikkunat päivällä, kun ulkoilma on sisäilmaa lämpimämpää.
• Varjosta auringonpuoleiset ikkunat vaaleilla sälekaihtimilla tai verhoilla, jotta aurinko ei porota sisään. Helposti lämpenevien huoneiden ikkunat voi suojata myös ikkunaan kiinnitettävällä aurinkosuojakalvolla tai ikkunan ulkopuolelle asennettavalla markiisilla tai varjostavilla kasveilla.
• Avaa ikkunat yöksi ulkoilman viilentyessä ja tuuleta sisätilat läpivedon avulla tai tehosta koneellista ilmanvaihtoa.
• Käytä tarvittaessa jäähdyttäviä ilmastointilaitteita. Muista samalla pitää ovet ja ikkunat suljettuina.
• Sammuta turhat valot ja sähkölaitteet, sillä ne lämmittävät asuntoa.
• Tuuletin helpottaa oloa, jos sisäilma on alle 35 astetta. Koska tuuletin ei viilennä ilmaa, niin tätä lämpimämmässä siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Liian lämpimässä tuuletin lisää kehon lämpökuormaa. Tuuletin myös haihduttaa iholta nestettä, joten muista juoda riittävästi.

Vältä kuumia paikkoja ja suoraa auringonpaistetta

• Vietä aikaa asunnon viileimmissä osissa. Yöksi kannattaa siirtyä viileimpään huoneeseen tai parvekkeelle.
• Jos asuntoa ei saa riittävän viileäksi, vietä muutama tunti päivällä jossakin muussa viileässä paikassa, esimerkiksi ilmastoidussa julkisessa rakennuksessa.
• Vältä ulkona olemista päivän kuumimpaan aikaan. Pysy varjossa.
• Vältä raskasta fyysistä ponnistelua tai ajoita se aikaiseen aamuun tai myöhäiseen iltaan, kun ulkona on viileämpää.
• Älä jätä lapsia, vanhuksia tai eläimiä pysäköityyn ajoneuvoon.
• Jos nukutat lasta vaunuissa, älä jätä vaunuja auringonpaisteeseen. Varmista, että ilma pääsee kiertämään vaunuissa.

Juo riittävästi ja muista myös syödä

• Juo riittävästi ja säännöllisesti pitkin päivää. Juoda kannattaa jo ennen janon tunnetta, erityisesti ikääntyneiden ja lasten.
• Juodun nesteen tarve vaihtelee yksilöittäin iän, fyysisen aktiivisuuden ja ruokavalion mukaan. Riittävä määrä on yleensä noin 1–1,5 litraa päivässä. Helteillä tätä määrää kannattaa lisätä ainakin muutamalla lasillisella ja tarvittaessa enemmän, jos hikoilu on voimakasta. Älä kuitenkaan juo lyhyessä ajassa litrakaupalla vettä, sillä se on vaarallista.
• Jano, kuiva suu, vähentynyt virtsaamistarve ja virtsan värin muuttuminen tummemmaksi ovat merkkejä liian vähäisestä juomisesta.
• Tavallinen vesi on hyvä janojuoma. Muista myös syödä riittävästi, jotta kehon suolatasapaino säilyy normaalina. Sopivia juomia helteellä ovat myös laimea mehu, kivennäisvesi ja maito.
• Vältä alkoholia ja kofeiinia, sillä ne kuivattavat elimistöä. Myös hyvin sokeripitoisia juomia kannattaa välttää.
• Syö pieniä aterioita usein. Suosi viileitä ja vesipitoisia ruokia, kuten salaatteja ja hedelmiä.

Viilennä kehoa

• Pukeudu kevyesti löysiin, luonnonmateriaaleista valmistettuihin vaatteisiin. Suojaudu suoralta auringonpaisteelta viileillä pitkähihaisilla ja -lahkeisilla vaatteilla, leveälierisellä hatulla ja aurinkolaseilla. Lisätietoa auringon UV-säteilyltä suojautumisesta:
  Suojaudu auringolta oikein (Säteilyturvakeskus)
  UV-indeksin ennuste (Ilmatieteen laitos)
• Viilennä kehoa viileiden suihkujen, kosteiden vaatteiden tai kylmäkääreiden avulla.
• Vaihda peitto ja lakanat keveisiin, luonnonmateriaaleista valmistettuihin tekstiileihin.

Huolehdi lähimmäisistäsi

• Pidä päivittäin yhteyttä yksin eläviin sukulaisiin, ystäviin ja naapureihin, ja auta heitä tarvittaessa suojautumaan kuumuudelta. Apua saattavat tarvita erityisesti ikääntyneet, pitkäaikaissairauksista kärsivät tai ne, joiden toimintakyky on muuten heikentynyt.
• Jos riskiryhmään kuuluvan henkilön asunnossa lämpötila nousee tukalan kuumaksi, kannattaa tarvittaessa harkita väliaikaista asumista läheisten luona.
• Huolehdi lapsista, sillä he eivät usein itse ymmärrä suojautua kuumuuden ja auringonpaisteen haitoilta. Pienet lapset myös kärsivät aikuisia herkemmin nestehukasta. Lapsilla elimistön kuivumisesta kielivät tavanomaista vähäisempi virtsaaminen ja virtsan tumma väri, kuiva suu, kyynelten puuttuminen itkiessä, ärtyisyys sekä vähentynyt fyysinen aktiivisuus. Auringossa huolehdi suojaavasta vaatetuksesta, jotta lapsen iho ei pääse palamaan.
• Pitkäaikaissairauksista kärsivien tai heistä huolehtivien tulisi tarkkailla sairauden oireiden pahenemista. Keskustele tarvittaessa hoitavan lääkärin kanssa, mielellään jo ennalta, kuinka kuumuus vaikuttaa sairauteen tai sen hoitoon käytettäviin lääkityksiin. Oireiden pahentuessa ota tarvittaessa yhteyttä lääkäriin.
• Tarkista lääkepakkauksesta sen säilytykseen liittyvät ohjeet. Säilytys huoneenlämmössä tarkoittaa yleensä kuivaa ja viileää tilaa, jonka lämpötila on 15–25 astetta. Säilytäthän lääkkeet jääkaapissa vain pakkauksen säilytysohjeiden niin vaatiessa. Ole yhteydessä apteekkiisi tai lääkevalmistajaan saadaksesi lisätietoa tai jos sinulla kysyttävää lääkkeiden säilyttämisestä.

Tunnista lämpösairauksien oireet ja toimi ohjeiden mukaisesti

Kuumuudesta sekä hikoilun seurauksena kehittyvästä neste- tai suolavajauksesta voi aiheutua eriasteisia lämpösairauksia, joiden oireita voivat olla esimerkiksi väsymys, heikotus, huonovointisuus, päänsärky tai elimistön lämpötilan nousu. Täältä löydät tietoa lämpösairauksien oireista sekä ohjeita niiden hoitoon.

Lue lisää: Lämpösairauksien oireet ja hoito

Jos lämpösairauden oireet ovat voimakkaita tai eivät hellitä, tai jos perussairauden oireet pahenevat, ota yhteyttä terveydenhuoltoon. Ota yhteyttä ensisijaisesti puhelimitse (oma terveyskeskus, päivystys tai 116117-Päivystysapu). Soita vain kiireellisessä hätätilanteessa hätänumeroon 112. Jos henkilö on sekava tai tajunnan taso on hämärtynyt, tulee välittömästi soittaa hätänumeroon.

Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat korkeisiin sisälämpötiloihin liittyen

Asumisterveysasetuksessa (545/2015) on säädetty huonelämpötilojen toimenpiderajoista. Lämmityskauden ulkopuolella korkean huonelämpötilan toimenpideraja on asunnoissa, lasten päivähoitopaikoissa, oppilaitoksissa ja muissa vastaavissa tiloissa 32 astetta sekä palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja muissa vastaavissa tiloissa 30 astetta. Mikäli henkilö on kotihoidossa, voidaan soveltaa myös 30 asteen toimenpiderajaa.

Jos toimenpideraja ylittyy, on sen, kenen vastuulla haitta on, ryhdyttävä toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asunnon tai kiinteistön omistajaan ja tarvittaessa kunnan terveydensuojeluviranomaiseen.

• Asumisterveysasetus (STMa 545/2015)
• Asumisterveysasetuksen soveltamisohje (pdf, ladattavissa Valviran verkkosivuilta)