Haloetikkahapot (HAA)

Haloetikkahapoilla tarkoitetaan yhdisteitä, joissa etikkahappoon on kiinnittynyt yhdestä kolmeen kloori- tai bromiatomia. Haloetikkahappoja on yhdeksän erilaista.

Mono-, di- ja trikloorietikkahappo ovat kloroformin ohella tavallisimpia sivutuotteita klooratussa talousvedessä. Jos raakavedessä on bromidia, talousvedessä voi olla myös mono- ja dibromietikkahappoa tai bromikloorietikkahappoa. Tyypillisiä vuosituhannen vaihteessa mitattuja haloetikkahappojen pitoisuuksia suomalaisessa klooratussa talousvedessä olivat:

  • Monokloorietikkahappo 1–5 mikrogrammaa litrassa (µg/l)
  • Dikloorietikkahappo 10–20 µg/l
  • Trikloorietikkahappo 5–50 µg/l
  • Monobromietikkahappo
  • Dibromietikkahappo 0–5 µg/l
  • Bromikloorietikkahappo 1–5 µg/l

Nykyään pitoisuudet ovat luultavasti jonkin verran pienempiä tekopohjaveden lisääntyneen käytön ja parantuneiden talousveden valmistusprosessien ansiosta.

Haloetikkahappojen enimmäispitoisuudet

Haloetikkahappojen laatuvaatimus eli suurin sallittu pitoisuus vesilaitosten jakamalle vedelle on enintään 60 µg/l (STMa 1352/2015). Laatuvaatimus koskee mono-, di- ja trikloorietikkahapon sekä mono- ja dibromietikkahapon summaa.

Lue lisää: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1352/2015 talousveden laadusta ja valvonnasta sekä rakennusten vesilaitteistojen riskinhallinnasta

Haloetikkahappojen terveyshaitat

Haloetikkahapoille altistutaan ennen kaikkea juomalla niitä sisältävää vettä. Niitä voi olla pieniä määriä myös elintarvikkeissa desinfioinnin jäljiltä. Ne eivät kulkeudu ihon läpi eivätkä höyrysty hengitysilmaan.

Trikloorietikkahappo1, dikloorietikkahappo1 ja bromikloorietikkahappo2 on luokiteltu ihmiselle mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi (luokka 2B). Tämä tarkoittaa, että niiden pitkäaikainen, vuosikymmeniä kestävä liiallinen saanti saattaa lisätä syöpäriskiä.

Haloetikkahapot ovat haitallisia maksalle ja munuaisille, ja eläinkokeissa ne aiheuttavat maksakasvaimia. Bromikloorietikkahappo aiheuttaa eläinkokeissa maksakasvainten lisäksi myös esimerkiksi suolisto- ja haimasyöpiä. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että kloorin korvaaminen bromilla lisää haloetikkahappojen toksisuutta3,4.

Haloetikkahappojen on eläinkokeissa havaittu vaikuttavan haitallisesti sikiön kehitykseen, mutta vasta huomattavasti suuremmilla annoksilla kuin mille ihmiset altistuvat talousveden kautta. Ei tiedetä, aiheuttavatko talousvedessä todetut pienet pitoisuudet samankaltaisia haittoja ihmisellä. Todennäköisesti sikiön kehityshäiriöiden riski on hyvin pieni.

Lisätietoja

  1. IARC Monographs 106: Trichloroethylene, Tetrachloroethylene, and Some Other Chlorinated Agents (Dichloroacetic acid, Trichloroacetic acid)
  2. IARC Monographs 101: Some Chemicals Present in Industrial and Consumer Products, Food and Drinking-water (Bromochloroacetic acid)
  3. U.S. Department of Health and Human Services, National Toxicology Program (2018) Report on Carcinogens Monograph on Haloacetic Acids Found as Water Disinfection By-Products. RoC Monograph 12/2018.
  4. Atwood ym. (2019) New Perspectives for Cancer Hazard Evaluation by the Report on Carcinogens: A Case Study Using Read-Across Methods in the Evaluation of Haloacetic Acids Found as Water Disinfection By-Products. Environmental Health Perspectives 127(12):125003
     

Muualla verkossa

Talousvesiasetus
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1352/2015 talousveden laadusta ja valvonnasta sekä rakennusten vesilaitteistojen riskinhallinnasta

Talousvesiasetuksen soveltamisohje
Valviran julkaisema ohje kuntien terveydensuojeluviranomaisille, talousvettä toimittaville laitoksille ja muille asiantuntijoille