Kloraatti ja kloriitti

Kloraattia ja kloriittia muodostuu, kun klooridioksidia käytetään talousveden desinfiointiin tai hajun ja maun hallintaan. Kloraattia ja kloriittia muodostuu myös talousveden klooraukseen käytettävässä natriumhypokloriittiliuoksessa pitkän säilytyksen aikana, erityisesti jos säilytyslämpötila on liian korkea ja pH emäksinen.

Klooridioksidi hajoaa käsiteltävässä vedessä nopeasti kloriitti-, kloraatti- ja kloridi-ioneiksi. Eniten muodostuu kloriittia, jonka pitoisuus on yleensä alle 20 % lisätyn klooridioksidin määrästä.

Suomessa klooridioksidia käytetään talousveden desinfiointiin melko harvoin. 

Kloraatin ja kloriitin enimmäispitoisuudet

Sekä kloraatin että kloriitin laatuvaatimus eli suurin sallittu pitoisuus vesilaitosten jakamalle vedelle on enintään 0,25 mg/l, mutta molemmille sovelletaan muuttujan arvoa 0,7 mg/l, jos talousveden desinfiointiin käytetään kloriittia muodostavaa desinfiointimenetelmää (STMa 1352/2015).

Lue lisää: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1352/2015 talousveden laadusta ja valvonnasta sekä rakennusten vesilaitteistojen riskinhallinnasta

Kloraatin ja kloriitin terveyshaitat

Erittäin suurille kloraatin ja kloriitin pitoisuuksille altistuminen voi aiheuttaa veren punasoluja ja hemoglobiinia vähentävää oksidatiivista stressiä¹.

Kloraatti

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n mukaan kloraatin kriittinen vaste on se, että se estää jodin imeytymistä kilpirauhaseen. Kriittisellä vasteella tarkoitetaan terveyshaittaa, joka ilmenee pienimmällä altistumispitoisuudella. Pitkään jatkuessaan tämä voi johtaa esimerkiksi kilpirauhasen suurentumiseen eli struumaan². 

EFSA:n mukaan ihminen voi altistua kloraatille 3 µg painokiloa kohti päivässä (TDI) koko elämänsä ajan ilman merkittäviä terveysriskejä². Tämän arvon toistuva ylittyminen voi olla haitallista, jos jodin saanti ei ole riittävää. Suomessa ruokasuolan jodiointi kuitenkin varmistaa riittävän jodin saannin.

Lue lisää: Jodi (Ruokavirasto)

Kloriitti

WHO mukaan kloriitin kriittinen vaste on maksan koon pienentyminen. Tämän pohjalta se arvioi, että ihminen voi altistua kloriitille 30 µg painokiloa kohti päivässä (TDI) koko elämänsä ajan ilman merkittäviä terveysriskejä¹.

Lisätietoja

1. WHO (2016) Chlorine Dioxide, Chlorite and Chlorate in Drinking-water. Background document for development of WHO Guidelines for Drinking-water Quality. WHO/FWC/WSH/16.49.
2. EFSA (2015) Risks for public health related to the presence of chlorate in food. EFSA Journal 13(6):4135.