Huostaanotetun lapsen huolto

Huoltajan asema lapsen edunvalvojana ja lapsen huoltajana säilyy ennallaan huostaanotosta huolimatta. Huoltajat edustavat lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa myös huostaanoton jälkeen, jollei laissa ole toisin säädetty. Huoltajalla on edelleen oikeus käyttää lapsen puolesta puhevaltaa kaikissa lapsen omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa asioissa ja esimerkiksi nostaa varoja lapsen pankkitililtä.
Puhevalta

Lapsen huoltajilla on oikeus päättää lapsen uskontokunnasta samassa laajuudessa kuin ennen huostaanottoa. Myös lapsen nimestä päättäminen kuuluu yksinomaan lapsen huoltajille. Hyvinvointialueella ei ole myöskään oikeutta käyttää puhevaltaa huostaanotetun lapsen kansallisuutta koskevassa asiassa.
Huoltajan oikeudet sijaishuollon aikana

Hyvinvointialueelle siirtyvä päätösvalta huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi

Hyvinvointialueella on oikeus päättää huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. Huostaanoton tarkoitus määrittää ne rajat, joiden puitteissa päätösvalta siirtyy. Ristiriitatilanteessa on arvioitava tapauskohtaisesti, onko kyse huostaanoton tarkoituksen toteutumiseen liittyvästä asiasta, vai onko asia luonteeltaan sellainen, että huoltaja voi huostaanotosta huolimatta päättää siitä. 
Lastensuojelulaki 45 § (Finlex)

Hyvinvointialue käyttää huostaanotetun lapsen passia koskevassa asiassa puhevaltaa antaen passilaissa tarkoitetun suostumuksen passihakemukseen.
Passilaki 7 § (Finlex)

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on pyrittävä ensisijaisesti sopimaan lapsen, vanhempien ja huoltajien kanssa lapsen asioista. Asiakassuunnitelmaneuvottelut on osaltaan tarkoitettu tällaisista asioista keskustelua ja sopimista varten. Onkin aina erikseen arvioitava, missä laajuudessa huoltoa voidaan toteuttaa ilman huoltajien suostumusta. Ratkaisevaa on, miten huostaanotto voidaan lapsen edun mukaisella tavalla toteuttaa.

Lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää sitoo yhteistoimintavelvollisuus. Hänen on tiedotettava ratkaisuista, jotka vaikuttavat oleellisesti lapsen elämään. Velvollisuutta korostetaan myös sosiaalihuollon asiakaslaissa, jonka mukaan sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan.

• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 5 § (Finlex)
• Lastensuojelulaki 52 § (Finlex)

Lapsen huollosta päättäminen huostassapidon aikana

Lähtökohta on, että vanhemmat voivat huostassapidon aikanakin sopia siitä, että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle. Sosiaalilautakunta vahvistaa sopimuksen siten kuin lapsenhuoltolaissa säädetään. Myös yleinen tuomioistuin voi huostassapidon aikana päättää lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tai edunvalvonnasta noudattaen, mitä lapsenhuoltolaissa tai holhoustoimilaissa säädetään. 

• Lastensuojelulaki 46 § (Finlex)
• Lapsen huolto, tapaaminen ja asuminen

Jos uutta ratkaisua lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ei ole lapsen edun kannalta tarpeellista saada huostassapidon aikana, voi sosiaalilautakunta jättää sopimuksen vahvistamatta ja tuomioistuin hylätä hakemuksen.

Lapsen huoltoa koskevalla ratkaisulla on merkitystä niiden kysymysten osalta, joissa huoltajalla on huostaanotosta riippumatta päätösvalta. Sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ei vaikuta huostaanottoon eikä sen sisältöön.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 11 a § (Finlex)

Jos lapsi on ollut pitkään sijoitettuna perhehoitoon, vanhemmat voivat halutessaan sopia perhehoitajien kanssa oheishuoltajuudesta sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella. Myös tuomioistuin voi päättää oheishuollosta, jos oheishuoltajiksi määrättävät ovat antaneet tähän suostumuksensa. Samalla voidaan määrätä huoltajien tehtävien jaosta.

• Lastensuojelulaki 46 § (Finlex)
• Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 7 § ja 9 § (Finlex)

Lapsen huolto voidaan myös siirtää kokonaan perhehoitajille, mutta tämä on mahdollista vain tuomioistuimen päätöksellä. Käräjäoikeuden tekemä ratkaisu ei välttämättä ole lopullinen, vaan vanhemmilla on edelleen tilanteen muuttuessa oikeus vaatia lapsen huoltoa takaisin itselleen.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 9 § ja 12 § (Finlex)