Huostassapidon kesto

Huostaanotto on voimassa toistaiseksi. Huostassapito on lopetettava heti, kun huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole. Huostaanoton perusteita on tarkistettava säännöllisesti.

Huostaanotto lakkaa lapsen täyttäessä 18 vuotta tai kun siihen ei ole enää perusteita. 

Lastensuojelulaki 47 § (Finlex)

Huostaanoton jatkuva arviointi

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on arvioitava huostassapidon jatkamisen edellytykset

  • asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä vähintään kerran vuodessa
  • lapsen tai huoltajan hakiessa huostassapidon lopettamista ja
  • kun se muutoin osoittautuu tarpeelliseksi.

Lastensuojelulaki 30 § (Finlex)
Lastensuojelulaki 47 § 2 momentti (Finlex)

Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Sosiaalityöntekijän velvollisuutena on pyrkiä perheen jälleenyhdistämiseen. Tavoitteen edistäminen lähtee aina lapsen edun näkökulmasta.
Lastensuojelulaki 4 § 3 momentti (Finlex)

Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, jollei tätä ole pidettävä tarpeettomana. Vanhemmalle tehtävässä asiakassuunnitelmassa on arvioitava muun palveluntarpeen arvioinnin lisäksi, millaisella vanhemmille järjestettävällä erityisellä tuella voitaisiin edistää perheen jälleenyhdistämisen tavoitetta.
Lastensuojelulaki 30 § 4 momentti (Finlex)

Asiakassuunnitelman toteutumista täytyy seurata, koska lapsen kotiuttamisen mahdollisuudet liittyvät useimmiten vanhempien kuntoutukseen ja olosuhteiden vakiintumiseen. Näyttöä olosuhteiden parantumisesta tulee kuitenkin yleensä olla pidemmältä ajalta kuin muutamalta kuukaudelta, jotta voidaan varmistua lapsen kasvuolosuhteiden pysyväisluonteisesta parantumisesta.
Sijaishuollon asiakassuunnitelma

Huostassapidon lopettaminen

Alle 18-vuotiaan huostassapidon lopettaminen edellyttää, että kasvuolot ovat olennaisesti parantuneet ja säilyneet riittävän hyvinä riittävän pitkään. Huostassapito lakkaa viimeistään lapsen täyttäessä 18 vuotta. Sijaishuollon päätyttyä nuori siirtyy jälkihuoltoon.
Jälkihuolto

Huostassapidon lopettamista harkittaessa on otettava huomioon:

  • sijaishuollon kesto (onko lapsi jo siinä määrin kotiutunut sijaiskotiin, että uusi muutos olisi hänelle haitallinen?)
  • lapsen ja sijaishuoltoa antavan välinen kiintymyssuhde (kokeeko lapsi sijaisvanhemmat läheisemmiksi kuin omat vanhempansa?)
  • lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen (kuinka säännöllisesti ja tiiviisti yhteyksiä on ylläpidetty?) sekä
  • lapsen oma mielipide (missä lapsi haluaisi asua?).

Harkittaessa huostaanoton lopettamista tulee arvioida myös sitä, minkälainen tunnesuhde lapselle on muodostunut sijaishuoltopaikan aikuisiin tai muihin hänelle siellä oleviin läheisiin ihmisiin. Ratkaisuun vaikuttavat luonnollisesti myös lapsen ikä, hänen koulunkäyntinsä, harrastuksensa sekä sijaishuollon lopettamisen mahdolliset vaikutukset lapsen tilanteeseen.

Huostassapidon lopettaminen ja lapsen edun toteutuminen

Vaikka alkuperäiset huostaanottoon johtaneet syyt poistuisivatkin, on erikseen arvioitava, mitä huostassapidon ja sijaishuollon päättyminen merkitsisi lapsen kannalta.

Turvallisten ja pysyvien ihmissuhteiden merkitys on huostaanotetulle lapselle erityisen suuri, koska taustalla on usein epävakaita ja epäsuotuisia ihmissuhteita ja kasvuolosuhteita ennen sijaishuoltoa. Tästä syystä huostaanotetun lapsen kyky sopeutua muutokseen on yleensä heikompi kuin vakiintuneissa ja turvallisissa oloissa kasvaneilla lapsilla.

Lapselle on voinut syntyä voimakas tunne- ja kiintymyssuhde häntä hoitaviin perhehoitajiin, eikä häntä tällöin voida vaurioita aiheuttamatta irrottaa kyseisestä perheestä ja siinä kehittyneistä ihmissuhteista. Lapsi voi kokea perhehoitajien perheen omaksi kodikseen asuttuaan siellä pitkään. Vaikka huostaanoton perusteita ei enää olisi, ei sitä voida lopettaa, jos lopettaminen on selvästi vastoin lapsen etua. 
Lastensuojelulaki 47 § 1 momentti (Finlex)

Tällöin joudutaan punnitsemaan lapsen ja vanhempien suhdetta ja heidän välistään yhteydenpitoa sekä lapsen suhdetta perhehoitajiin. Ratkaisua tehtäessä lapsen omalla mielipiteellä ja toivomuksilla tulee olla suuri painoarvo. Jos lapsen huostaanottoa ei voida vielä lopettaa, voi sosiaalityöntekijä kuitenkin arvioida, olisiko lapsen edun mukaista lisätä lapsen ja vanhempien välistä yhteydenpitoa.

Hakemus huostaanoton lopettamiseksi

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi voivat hakea huostassapidon lopettamista. Tämän jälkeen asiasta on tehtävä valituskelpoinen päätös, jonka tekee aina johtava viranhaltija lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmistelusta, vaikka huostaanottopäätös olisi tehty hallinto-oikeudessa.

Ennen päätöstä on kuultava 12 vuotta täyttänyttä lasta, lapsen huoltajaa ja vanhempaa sekä sitä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on välittömästi ennen asian valmistelua ollut. Alle 12-vuotiaan lapsen mielipide on myös selvitettävä. Kuultavilla asianosaisilla on oikeus valittaa päätöksestä. 
Lastensuojelulaki 89 § (Finlex)

Päätettäessä huostaanoton lopettamisesta asianosaisia ja kuultavia ovat siten 12 vuotta täyttäneen lapsen, lapsen huoltajan ja vanhemman lisäksi ne henkilöt, jotka ovat vastanneet lapsen hoidosta ja huolenpidosta (lapsen kasvatuksesta ennen asian valmistelua vastuussa oleva henkilö). Säännöksen soveltamisen piiriin tulevat perhehoitajalaissa tarkoitetut perhehoitajat, kun on kyse toimeksiantosopimuksen perusteella annettavasta hoidosta.

Ammatilliset perhekodit tulevat lain soveltamisen piiriin, jos on kyse sellaisesta yksityiskodista, jossa perhehoitaja tosiasiassa asuu lapsen kanssa. Lain soveltamisen piiriin tulevat myös lastensuojelulaitokset, joissa lapsia hoidetaan kodinomaisissa yksiköissä ja joissa lapsen hoitaja asuu yhdessä lapsen kanssa (esimerkkinä SOS-lapsikylät).

Lapsen kotiuttaminen

Huostassapidon lakkaaminen ja lapsen palaaminen kotiin merkitsee suurta muutosta lapsen elämässä. Mitä useampia muutostilanteita lapsi kohtaa, sitä vaikeampaa niistä selviytyminen hänelle usein on. Huostassapidon lopettamista on siksi valmisteltava vähintään yhtä huolellisesti kuin huostaanottoa.

Lapsen kotiuttamisen tulee aina tapahtua suunnitellusti. Usein on perusteltua, että ennen lopullista huostassapidon lopettamista lapsi palaa väliaikaisesti kotiin. Huostaanotettu lapsi voidaan väliaikaisesti sijoittaa enintään kuudeksi kuukaudeksi myös vanhempansa hoidettavaksi, kun valmistellaan lapsen kotiin palaamista sijoituksen jälkeen. 
Lastensuojelulaki 49 § 3 momentti (Finlex)

Huostaanottopäätöksen raukeaminen

Huostaanottopäätös raukeaa, jollei sen täytäntöönpanoon ole ryhdytty kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanotoimiin ryhtymisenä voidaan pitää esimerkiksi sijaishuoltopaikan hankkimista lapselle tai lapsen etsimistä poliisin virka-apupyynnön avulla.
Lastensuojelulaki 48 § (Finlex) 

Päivitetty: