Itsemääräämisoikeuden tukeminen

Tämän sivun sisältö

Mikä on itsemääräämisoikeus?
Itsemääräämisoikeus kehitysvammalaissa
Käytännön keinot edistää itsemääräämisoikeutta

Mikä on itsemääräämisoikeus?

Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan yksilön oikeutta määrätä omasta elämästä ja oikeutta päättää itseään koskevista asioista. Itsemääräämisoikeus merkitsee oikeutta yhdenvertaisuuteen, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Kyseessä on meille jokaiselle kuuluva perusoikeus.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen tavoitteena ja keskeisinä periaatteena on vammaisen henkilön ihmisarvon, itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistaminen. Nämä kaikki liittyvät tiiviisti toisiinsa. Osallisuus ei voi toteutua, ellei ihminen saa itse päättää asioistaan. Itsemääräämisoikeudessa on kyse siitä, saako ihminen käyttää itse valtaa omissa asioissaan vai käyttääkö sitä joku hänen puolestaan.

Asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen sosiaalihuollossa

Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten ja nuorten sekä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 8 § (Finlex)
Sosiaalihuoltolaki 36 § (Finlex)

Itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava, vaikka asiakkaan mielipiteen esille saaminen olisi vaikeaakin. Jos asiakkaan mielipidettä ei ole mahdollista saada selville muuten, sitä on selvitettävä yhdessä asiakkaan läheisten tai laillisen edustajan kanssa.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 9 § (Finlex)

Vaikka sosiaalityössä ja sosiaalihuoltoa toteutettaessa on kunnioitettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja edistettävä perusoikeuksien toteutumista, joissakin tilanteissa saatetaan joutua rajoittamaan asiakkaan perusoikeuksia. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, jos henkilön oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus on uhattuna henkilön aggressiivisen käytöksen johdosta. Lähtökohta on, että henkilön perusoikeuksia voidaan rajoittaa vain laissa erikseen säännellyissä tilanteissa ja niin vähän kuin on välttämätöntä.

Rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevia tilanteita varten on säännökset vain lastensuojelulaissa, mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa ja kehitysvammalaissa.

Itsemääräämisoikeus kehitysvammalaissa

Koska kehitysvammalain rajoitustoimenpiteitä koskevat säännökset olivat YK:n vammaissopimuksen vastaisia, lakia muutettiin niin, että uudistetut säännökset tulivat voimaan yhtä aikaa vammaissopimuksen kanssa vuonna 2016. Muutoksen tarkoituksena oli vahvistaa erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa.

Mitä muutoksia lakiin tehtiin?

Muutokset toteutettiin lisäämällä kehitysvammalakiin uusi 3 a luku, johon otettiin säännökset

itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta
toimenpiteistä, joilla tuetaan itsenäistä suoriutumista ja vahvistetaan itsemääräämisoikeutta
rajoitustoimenpiteiden käytön arvioinnista ja vähentämisestä
rajoitustoimenpiteiden käytön yleisistä edellytyksistä
erityisistä edellytyksistä kunkin yksittäisen rajoitustoimenpiteen käytölle
yksityiskohtaiset säännökset sallituista rajoitustoimenpiteistä
kirjaamisesta ja jälkiselvittelystä sekä selvitys- ja tiedoksiantovelvollisuudesta
virkavastuusta ja vahingonkorvausvastuusta sekä tehostetusta viranomaisvalvonnasta.

Lisäksi täsmennettiin säännöksiä tahdosta riippumattomasta erityishuollosta. Muutokset koskivat tahdosta riippumattoman erityishuollon edellytyksiä, järjestämispaikkaa sekä päätöksentekoa tahdosta riippumattomasta erityishuollosta ja tutkimukseen määräämisestä.

Sosiaali- ja terveysministeriön sivuille on kerätty paljon tietoa, kysymyksiä ja vastauksia kehitysvammalain muutoksista, itsemääräämisoikeuden toteutumisesta ja rajoitustoimenpiteistä.
Kuntainfo: Mikä muuttuu kehitysvammalaissa? (STM)

Palvelu- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattava itsemääräämisoikeutta edistävät toimet

Erityishuollon palveluita saavan asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista on tuettava ja edistettävä. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta edistävät toimet on kehitysvammalain mukaan kirjattava henkilön palvelu- ja hoitosuunnitelmaan.

Hyvinvointialueen velvollisuutena on varmistaa, että asiakas saa asianmukaista apua, tukea ja palvelua. Hyvinvointialue on myös viimekädessä vastuussa siitä, että asiakkaan itsemääräämisoikeus toimintayksikössä toteutuu. Siksi kehitysvammalain mukaisen palvelu- ja hoitosuunnitelman laatiminen on aina hyvinvointialueen vastuulla. Kehitysvammalain mukainen palvelu- ja hoitosuunnitelma voi olla osa vammaispalvelulain mukaista palvelusuunnitelmaa tai sosiaalihuoltolain mukaista asiakassuunnitelmaa.

Hyvinvointialueen vastuulla olevaan kehitysvammalain mukaiseen palvelu- ja hoitosuunnitelmaan pitää kirjata yleisellä tasolla toimenpiteet henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. Tämän lisäksi palveluyksikössä on yleensä tarpeellista tehdä vammaiselle henkilölle käytännönläheisempi palvelun toteuttamissuunnitelma. Toteuttamissuunnitelmaan on tarkoituksenmukaista kirjata itsemääräämisoikeutta tukevat ja edistävät toimet.

Asumisyksikössä sekä päivä- tai työtoiminnassa tehtävässä palvelun toteuttamissuunnitelmassa kuvataan, miten toimet toteutetaan asiakkaan arjessa käytännön tasolla. Tämä suunnitelma on tärkeä arjen yhteistyöväline, joka on tehtävä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tarvittaessa hänen tahtoaan on selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisen tai läheisen kanssa.
Asiakaslaki 9 § ja 10 § (Finlex)

Vaikka toteuttamissuunnitelma tehdään toimintayksikössä, hyvinvointialueen tulee aina varmistaa, että yksikössä toimitaan lain mukaisesti. Siksi olisi hyvä, että myös kunnan työntekijä olisi mukana laatimassa toteuttamissuunnitelmaa, ainakin muutostilanteissa. Lisäksi hyvinvointialueen tulee varmistaa, että yksikössä on riittävät henkilöresurssit ja asiakkaalla on riittävät palvelut.

Hyvinvointialueen työntekijä seuraa kehitysvammalain mukaisen palvelu- ja hoitosuunnitelman toteutumista ja yksikössä seurataan palvelun toteuttamissuunnitelman toteutumista.

Asiakasasiakirjojen rakenteet

Asiakasasiakirjojen rakenteisiin on myös määritelty itsemääräämisoikeuden edistämistä ja rajoitustoimenpiteitä koskevia määrittelyjä vammaispalvelujen palvelusuunnitelma -asiakirjarakenteessa. Asiakirjarakenteet löytyvät Sosmeta-verkkopalvelusta.
Sosmeta-verkkopalvelu

Sosmetan asiakirjarakenteet eivät ole kirjaamispohjia, vaan niiden pohjalta toteutetaan erilaisia kirjaamisalustoja asiakastietojärjestelmiin.
Asiakastietojen määrittelyt (Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla -sivusto)

Kehitysvammalain mukaisessa palvelu- ja hoitosuunnitelmassa on oltava tiedot

toimenpiteistä henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi,
kohtuullisista mukautuksista henkilön täysimääräisen osallistumisen ja osallisuuden turvaamiseksi,
henkilön käyttämistä kommunikaatiomenetelmistä,
keinoista, joilla henkilön erityishuolto toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitustoimenpiteitä,
rajoitustoimenpiteistä, joita henkilön erityishuollossa arvioidaan jouduttavan käyttämään ja
asiakkaan kuulemisesta ja mielipiteen selvittämisestä.

Toteuttamissuunnitelmassa on hyvä olla sama tiedot, mutta vietynä arjen tasolle yksityiskohtaisemmin.

Suunnitelman tarkistaminen

Kehitysvammalain mukaista palvelu- ja hoitosuunnitelmaa on tarkistettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta koskien tarvittaessa, kuitenkin vähintään kuuden kuukauden välein, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Yksikössä tehdyn toteuttamissuunnitelman toteutumista on seurattava jatkuvasti arjessa ja muutettava sitä tarvittaessa.

Kun kehitysvammalain mukaista palvelu- ja hoitosuunnitelmaa tarkistetaan, on erityisesti arvioitava käytetyn rajoitustoimenpiteen vaikutusta palvelutarpeeseen ja sitä kautta palvelu- tai hoitosuunnitelmaan sekä erityishuolto-ohjelmaan.

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 42 a § (Finlex)

Käytännön keinot edistää itsemääräämisoikeutta

Jotta täysimääräinen osallistuminen ja osallisuus voisivat toteutua yhteiskunnassa, myös vammaisten henkilöiden pitää voida päättää omista asioistaan. YK:n vammaissopimus edellyttää, että henkilön pitää tarvittaessa saada tukea voidakseen tehdä itsenäisesti päätöksiä.

YK:n vammaissopimus artikla 12 (Finlex)

Erityisesti ryhmämuotoisessa asumisessa on vaarana laitosmaisten käytäntöjen muodostuminen, jos toimintaa käytännössä ei rakenneta yksilöllisten tarpeiden pohjalta. On tärkeää, että asukkaat voivat suunnitella itse omaa elämäänsä siten, että erilaiset säännöt ja aikataulut eivät turhaan rajoita sitä. Asioita tulee aina suunnitella yhdessä asukkaiden kanssa eikä heidän puolestaan. Työvuorolistat tulee suunnitella siten, että henkilökuntaa on paikalla silloin, kun sitä eniten tarvitaan ja myös siten, että yksilöllinen apu ja tuki mahdollistuvat. Rajoittamisen sijaan tulee yhdessä pohtia, kuinka asioita on mahdollista tehdä turvallisesti riskit minimoiden.

Vuorovaikutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Usein haastavat tilanteet johtuvat väärin ymmärryksestä tai turhautumisesta, jos henkilö ei tule ymmärretyksi tai ei itse ymmärrä hankalaa asiaa.

Silloin, kun asukkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja he voivat tehdä heitä itseään kiinnostavia asioita ja saavat riittävästi apua ja tukea, rajoitustoimenpiteitä ei yleensä jouduta käyttämään.

Ryhmämuotoisessa asumisessa pitää painottaa ennakollisia toimia rajoitustoimien sijaan myös haastavissa tilanteissa. Tällaisia keinoja voivat olla esimerkiksi asianomaisen henkilön kanssa keskusteleminen ja hänen ohjaamisensa tilanteessa tai siitä pois, uudenlaisten tilajärjestelyjen toteuttaminen sekä henkilön käytökseen vaikuttavien tekijöiden ennakollinen arvioiminen ja huomioon ottaminen. Esimerkiksi henkilön altistumista levottomuutta tai kiihtymystä aiheuttaville ärsykkeille on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. Levottoman käyttäytymisen taustalla saattaa olla esimerkiksi jokin kiputila, joka on syytä selvittää. Huomioitavaksi voivat tulla myös lääkkeiden haittavaikutukset.

Yksilöllisellä suunnittelulla on käytännössä ratkaiseva merkitys. On tärkeää, että henkilökunnan tiedossa on, rauhoittaako asianomaista henkilöä parhaiten tuttu ohjaaja, lempeä puhe, jämäkkä ohjaus, laulaminen vai hiljaa vieressä oleminen.

Kehitysvammaliitto on kerännyt itsemääräämistä tukevia työkäytäntöjä ja välineitä sekä osallisuutta tukevia työkäytäntöjä.