Vammainen maahanmuuttaja

Tämän sivun sisältö

Maahanmuuttajan oikeus hyvinvointialueen, kunnan ja Kelan palveluihin
Oikeuksista tiedottaminen
Kotoutuminen ja suunnitelmat
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja tulkitsemisen kustannusten korvaaminen kunnille ja hyvinvointialueille
Tulkin käyttäminen
Palveluohjaus tukee oikeuksien toteutumista
Kokonaisuuden ja yksilöllisyyden huomioiminen

Maahanmuuttajataustaiset henkilöt, joilla on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus, edustavat vähemmistöä vähemmistössä ja ovat siten haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassa.

Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen tai homogeeninen ryhmä, vaan heidän joukossaan on monista eri syistä maahan tulleita, eri kansallisuuksia ja kieliryhmiä, korkeasti koulutettuja ja lukutaidottomia sekä eritasoisesti suomen kieltä taitavia ihmisiä.

Vammaisten maahanmuuttajien kotoutumista tukevat palvelut ja toimenpiteet edellyttävät yksilöllistä ja kokonaisvaltaista otetta, jossa huomioidaan henkilön toimintakyky, kulttuuritausta, kielitaito ja elämäntilanne.

Maahanmuuttajan oikeus hyvinvointialueen, kunnan ja Kelan palveluihin

Suomeen muuttaneella henkilöllä, jolla on oleskelulupa ja kuntapaikka Suomessa, on oikeus hyvinvointialueen ja kunnan palveluihin, mukaan luettuna vammaispalvelut.

Maahanmuuttajan oikeudesta Kelan etuuksiin voit lukea täältä

Lue lisää: Ulkomailta Suomeen (Kela)

Oikeuksista tiedottaminen

Suomeen muuttaville ja täällä asuville maahanmuuttajataustaisille henkilöille tulee antaa tietoa siitä, mitkä ovat vammaisen henkilön oikeudet Suomessa. Tieto tulisi antaa maahan muuttavalle henkilölle mahdollisimman varhain maahantulon jälkeen. Tiedotuksen tulee olla riittävää ja sitä tulee tarjota esteettömässä ja saavutettavassa muodossa, tarvittaessa myös tulkin välityksellä.

Tiedotuksen tukena voidaan käyttää esimerkiksi selkokieltä, viittomakieltä tai yksilöllistä ohjausta. Myös vertaistuen tarjoaminen voi olla yksi tiedottamisen ja voimaannuttamisen väline. Mahdollisuuksia vertaistuen saamiseksi voi kysyä mm. vammaisjärjestöistä.

Myös vammaa tai esimerkiksi mielenterveyssairautta koskevaa tiedotusta tulee antaa riittävästi. Jotkin vammat tai sairaudet saattavat olla joissakin lähtömaissa tai perheissä tuntemattomia, vieraita tai häpeäksi koettuja käsitteitä tai diagnooseja. Tällöin on olemassa riski, että vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön oikeus hoito- ja tukitoimenpiteisiin ei toteudu.

Kotoutuminen ja suunnitelmat

Maahanmuuttajalla voi olla oikeus kotoutumissuunnitelmaan, sosiaalihuollon asiakassuunnitelmaan tai palvelusuunnitelmaan. Jos henkilö saa vammaisuuden perusteella palveluja, suunnitelmat tulisi sovittaa yhteen. Vammaisten maahanmuuttajien kohdalla kotoutumissuunnitelmaan voidaan sisällyttää vammaispalveluihin liittyvä asiakas- tai palvelusuunnitelma sekä tarvittaessa kuntoutussuunnitelma.

Kotoutumisen ja kotouttamisen tavoitteena on, että maahanmuuttajalla on valmiudet osallistua aktiivisesti ja yhdenvertaisesti yhteiskuntaan. Vammaisten henkilöiden kohdalla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kielen opetuksen, koulutuksen ja työllistymisen tukemista yksilöllisin keinoin. Jos henkilöllä ei ole mahdollisuutta työllistyä, hänellä tulisi silti olla oikeus kotoutumiseen ja osallisuuteen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja tulkitsemisen kustannusten korvaaminen kunnille ja hyvinvointialueille

Kunnille ja hyvinvointialueille maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta ja erityiskorvausta kotoutumista edistävien palvelujen järjestämisestä.

Lue lisää: Tietoa sinulle, kun toimit sosiaali- ja terveysalalla tai hyvinvointialueella (Keha-keskus, pdf)

Tulkin käyttäminen

Jos asiakkaana olevalla henkilöllä ei ole riittävää suomen kielen taitoa, on asiakastapaamisiin hyvä tilata tulkki. Vaikka asiakkaan arkikieli olisikin sujuvaa, on erityissanastoa käytettäessä, kuten vammaispalveluista puhuttaessa, hyvä käyttää tulkkia. Jos henkilöllä ei ole riittävää suomen kielen taitoa, on tulkkaus välttämätöntä myös kuntoutuksessa, jotta kuntoutus voi olla tehokasta ja tarkoituksenmukaista.

Tulkin käytössä kysymys on myös asiakkaan oikeusturvan toteutumisesta. Tällöin asiakkaalla on mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi omalla tai ymmärtämällään kielellä. Myös kirjallisen materiaalien kuten dokumenttien käännättäminen voi olla hyödyllistä.

Palveluohjaus tukee oikeuksien toteutumista

Erilaisten terveys- ja sosiaalipalveluihin liittyvien tukien, palveluiden ja niitä koskevien hakuprosessien kenttä on laaja ja monimutkainen. Se voi olla vaikea hahmottaa henkilölle, jolle suomalainen palvelujärjestelmä on vieras. Varsinkin tilanteissa, joissa asiakkaalla on riittämätön suomen tai ruotsin kielen taito, tulee hänelle antaa riittävää ohjausta palveluiden hakemisessa ja niiden käyttämisessä.

Vaikka henkilö osaisikin sujuvaa arkielämän kieltä tai tietäisi hänelle mahdollisesti kuuluvista oikeuksista, voi esimerkiksi hakukaavakkeissa käytetty kieli olla vierasta ja vaikeaselkoista. Myös tällöin asiakas tarvitsee usein ohjausta hakuprosesseissa, esimerkiksi kaavakkeiden täyttämisessä.

Palveluita haettaessa ja mahdollisia päätöksiä vastaanotettaessa on myös hyvä selvittää asiakkaalle selkeästi ja perusteellisesti tiettyyn palveluun vaadittavat kriteerit, tarvittaessa tulkkia käyttäen. Näin voidaan välttyä mahdollisilta väärinkäsityksiltä.

Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa sovittuihin tapaamisiin on hyvä varautua riittävällä, tarvittaessa pidemmällä ajalla varsinkin ensimmäisillä tapaamiskerroilla. Suomalaisen sosiaalipalvelujärjestelmän, erityistermien tai esimerkiksi asiakkaan taustojen tai nykytilanteen selvittämiseen voi mennä huomattavasti enemmän aikaa kuin kantaväestön kanssa asioitaessa. Myös tulkin käyttäminen keskimäärin kaksinkertaistaa asiointiin käytetyn ajan.

Kokonaisuuden ja yksilöllisyyden huomioiminen

Maahanmuutto- ja vammaispalveluiden lisäksi etenkin pakolaistaustaiset vammaiset henkilöt ovat usein tekemisissä monen eri sosiaali- tai terveyspalvelusektorin toimijan kanssa. Asiakasta palveltaessa tulee tällöin ottaa huomioon hänen ja perheen tilanne kokonaisvaltaisesti.

Asiakkaiden ollessa tekemisissä usean viranomaisen kanssa, moniammatillinen yhteistyö onkin suositeltavaa. Tarvittaessa mm. maahanmuuttosektorin asiantuntijoita voidaan käyttää asiantuntija-apuna, mikäli asiakas tähän suostuu. Vaikka tietty kulttuurinen tietous voi olla hyödyllistä tai kohteliasta, asiakkaat ovat aina yksilöitä eikä heitä tule nähdä ennen kaikkea jonkin kulttuurin edustajana. Paras asiantuntija maahanmuuttaja-asiakkaan tilanteesta on maahanmuuttaja itse.