Vammainen henkilö vanhempana

Tämän sivun sisältö

YK:n vammaissopimuksen 23. artiklan mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus yhdenvertaisesti muiden kanssa solmia avioliitto ja perustaa perhe, päättää vapaasti lastensa lukumäärästä sekä säilyttää hedelmällisyytensä. Lisäksi olennaista on, että vammaisille henkilöille annetaan tarvittaessa lasten hoidossa ja kasvatuksessa tukea, joka on riittävää ja jolla varmistetaan vanhempi-lapsisuhteen olemassaolo.

Vammaisen henkilön vanhemmuus on samanlaista kuin kenen tahansa. Lapsi, jonka vanhempi on vammainen, ei todennäköisesti pidä vanhempaansa erilaisena tai koe vammaisuutta vanhemmuuteen vaikuttavana asiana. Tärkeintä vanhemmuudessa on rakkauden osoittaminen, rajojen asettaminen ja huolenpito.

Vanhemmuuden pohdinta on herkkä asia

Lapsi on pieni ihme ja vanhemmaksi tulemiseen liittyy paljon odotuksia, toiveita ja pelkoja. Ihminen saattaa pohtia, selviydynkö raskaudesta tai synnytyksestä, voinko sitoutua lapsen kasvatukseen, onko minulla riittäviä voimavaroja vanhemmuuteen, osaanko hoitaa lasta, pärjäämmekö kumppanini kanssa.

Ihminen, jolla on vamma tai sairaus, saattaa pohtia myös periytyykö oma sairaus tai vamma tai vaikuttaako se raskaaksi tulemiseen tai raskauteen. Vammaisella henkilöllä on oltava mahdollisuus saada pohdintansa tueksi tietoa esimerkiksi perhesuunnittelun kautta.

Vammaisilla henkilöillä on myös yhdenvertainen oikeus hedelmällisyyshoitoihin sekä adoptio- ja sijaishoito-ohjelmiin.

Arjen tuki ja esteettömät peruspalvelut

Perheet, joissa toinen tai molemmat vanhemmista ovat vammaisia, voivat tarvita erilaisia palveluita ja tukitoimia arjesta selviytymiseensä. Kunnan sekä hyvinvointialueen järjestämien peruspalveluiden tulee olla kaikille esteettömiä ja saavutettavia.

Perheille tärkeitä palveluja ovat mm.

  • äitiys- ja neuvolapalvelut, kotipalvelu, terveydenhoito
  • päivähoito, varhaiskasvatus, aamu- ja iltapäiväkerhot, perusopetus
  • julkinen liikenne
  • kirjasto, leikkipuistot, vapaa-ajan harrastus- ja liikuntapalvelut.

Erityispalvelut vanhemmuuden tukena

Yleisten lapsiperheiden palveluiden lisäksi erityislainsäädännön mukaiset palvelut ja tukitoimet tukevat vammaisten vanhempien ja perheen arkea.

Vammaispalvelulain mukaisella henkilökohtaisella avulla tuetaan vaikeavammaisen vanhemman itsenäistä selviytymistä lapsen hoidosta. Avun tarve tulee arvioida säännöllisesti lapsen kasvaessa ja kehittyessä, jotta vanhempi voi olla täysipainoisesti lapsen tukena kaikissa lapsen elämäntilanteissa.

Liikkumisen tukemisella kuten kuljetuspalveluilla mahdollistetaan perheen sosiaalisten suhteiden ja asioiden hoitaminen. Mahdollisuus liikkua mahdollistaa esimerkiksi vanhemman osallistumisen lapsen päivähoitoon, kouluun tai harrastuksiin liittyviin neuvotteluihin ja erilaisiin tilaisuuksiin.

Kuntoutuksella edistetään ja vahvistetaan vammaisten ihmisten omatoimisuutta kaikkina ikäkausina. On myös paljon apuvälineratkaisuja, jotka helpottavat lapsen hoitoa. Näitä lasten hoitoon tarkoitettuja apuvälineitä olisi hyvä olla hyvinvointialueen apuvälinelainaamoissa lainattavina. Joskus lasten hoitoa helpottavia apuvälineitä joudutaan teettämään mittojen mukaan.

Toimiva kommunikaatio on vanhemmuuden toteutumisen perusedellytys. Riittävät tulkkipalvelut ja koko perheen mahdollisuus kommunikaatio-opetukseen varmistavat vanhemman mahdollisuuden hoitaa lastaan koskevia asioita. Lapsen ei tule toimia tulkkina vanhemman ja viranomaisen välisissä keskusteluissa.

Verkoston ympäröimänä

Vanhemmuus on kasvuprosessi, jonka aikana vanhempi tarvitsee enemmän tai vähemmän lähiverkon ja palvelujärjestelmän tukea. Vammaisella vanhemmalla on oman lähiverkkonsa lisäksi usein laaja ammatillinen verkosto ympärillään esimerkiksi

  • peruspalveluiden kuten neuvolan työntekijät
  • vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä
  • fysioterapeutti, toiminta- ja puheterapeutti, kuntoutuksen ohjaaja, lääkäri
  • Kelan- ja työvoimahallinnon virkailijat

Lisäksi vanhemmalla voi olla käytössään henkilökohtainen avustaja sekä tulkki. Lapsen myötä perheen ympärillä oleva verkosto laajenee, jolloin sen hallinta saattaa muuttua työlääksi. Ammattilaisten on hyvä tiedostaa muut vanhemman ympärillä työskentelevät henkilöt ja tahot. Hyvin toimiva verkosto tukee vanhemmuutta.

Varhainen tuki ehkäisee ongelmien syntymistä

Lapsiperheessä lapsen etu on etusijalla. Lasten hyvinvoinnista huolehtiminen on aina ensisijaisesti vanhempien tai huoltajien vastuulla. Vanhempi on omaa perhettään koskevissa asioissa keskiössä ja hänen päätöksiään tulee kuunnella ja kunnioittaa.

Vammaisuus ei kuitenkaan suojaa perheitä yleisiltä sosiaalisilta ongelmilta eikä esimerkiksi lähisuhde- ja perheväkivallalta. Pelkkä vanhempien vammaisuus ei kuitenkaan tee heistä sopimattomia lapsen huoltajiksi eikä se ole itsessään peruste lastensuojelun asiakkuudelle. Lasta ei tule erottaa vanhemmistaan yksin lapsen itsensä tai hänen vanhempiensa vammaisuuden perusteella.

Vammaisten vanhempien perheissä eletään muuta väestöä useammin köyhyysrajalla, koska perheet elävät usein kansaneläkkeen ja vammaisetuuksien varassa. Köyhyydestä aiheutuva syrjäytymisvaara on suuri sekä lapsilla että vanhemmilla.

Vaikeita tilanteita ja ongelmien kasautumista voidaan vähentää ja ehkäistä tarjoamalla peruspalveluissa perheille varhaista tukea. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten ja nuorten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevän lastensuojelun palvelut eivät edellytä lastensuojelun asiakkuutta.

Monet lastensuojelujärjestöt tekevät ehkäisevää työtä perhekahviloiden, olohuoneiden ja muiden kohtaamispaikkojen myötä. Järjestöillä on myös puhelinpalveluita ja keskustelufoorumeita internetissä.

Saavutettavia palveluita tulee kehittää

Vammaisten henkilöiden vanhemmuutta tukevia palveluita kehitettiin Kynnys ry:n Samanlainen – erilainen vanhemmuus -projektissa (RAY) 2012–2015. Projektin pilottipaikkakuntina olivat Kemi, Kajaani, Oulu ja Rovaniemi.

Kirjoittaja:
Katja Kuusela, sosionomi (AMK), vastaava ohjaaja
Samanlainen - erilainen vanhemmuus -projekti, Kynnys ry

Lähteet

Artikla 23. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus. (Finlex) YK-liitto. 

Ehkäisevä lastensuojelu (Lastensuojelun käsikirja)

Toimiva lapsi & perhe -työ (Mieli) 
Työtä tehdään tilanteissa, joissa vanhemmuuden voimavaroja verottaa jokin iso tekijä perheen arjessa kuten vanhemman vakava fyysinen sairaus.

Vammaisuus ja väkivalta (Väkivalta-aihesivusto)

Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010-2015
Julkaisuarkisto Valto: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:4. Helsinki: STM.

Päivitetty: