Yhdenvertaisuus ja syrjintä

Tämän sivun sisältö

Ihmisten yhdenvertaisuus lain edessä on yksi keskeisimpiä ihmis- ja perusoikeuksia.  Yhdenvertaisuutta toteutetaan syrjintäkielloilla ja tarvittaessa positiivisella erityiskohtelulla.

Syrjintä on kielletty Suomen kansallisessa ja Euroopan unionin lainsäädännössä sekä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten perusteella.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 12 artiklassa kirjoitetaan yhdenvertaisuudesta lain edessä. Sen mukaan

  • vammaisilla henkilöillä on oikeus tulla tunnustetuiksi henkilöiksi lain edessä kaikkialla.
  • vammaisten henkilöiden tulee olla oikeudellisesti kelpoisia yhdenvertaisesti muiden kanssa kaikilla elämänaloilla ja
  • sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet järjestääkseen vammaisten henkilöiden saataville tuen, jota he mahdollisesti tarvitsevat oikeudellista kelpoisuuttaan käyttäessään.

Vammaissopimuksen 2 artiklan mukaan syrjintä vammaisuuden perusteella tarkoittaa

  • vammaisuuteen perustuvaa erottelua, syrjäyttämistä tai rajoittamista,
  • jonka tarkoituksena tai vaikutuksena on heikentää tai mitätöidä kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tunnustamista, nauttimista tai käyttämistä yhdenvertaisesti muiden kanssa
  • politiikan, talouden, sosiaaliturvan, kulttuurin tai yksilön oikeuksien alalla tai muulla alalla.

Kielto sisältää kaikki syrjinnän muodot. Sopimuksen mukaan myös kohtuullisten mukautusten (reasonable accommodation) epääminen on syrjintää. Kohtuullisella mukauttamisella tarkoitetaan sopimuksen mukaan tarvittaessa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta ja joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Suomi on allekirjoittanut ja ratifioinut vammaisyleissopimuksen.

Perustuslain syrjintäkielto

Perustuslain 6 §:n syrjintäkiellon mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Hyväksyttävä peruste on esimerkiksi positiivinen erityiskohtelu (myös positiivinen syrjintä). Positiivinen erityiskohtelu on menettelytapa, joka mahdollistaa sen, että joitain ihmisryhmiä voidaan tukea erityistoimin, mikäli he ovat muutoin vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan.

Yhdenvertaisuuslaki

Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. 

Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän,alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Esimerkiksi henkilön syrjiminen työelämässä siksi, että hänellä on vammainen lapsi, on kiellettyä syrjintää.

Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

Lisäksi yhdenvertaisuuslaissa kielletään vastatoimet. Vastatoimilla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilöä kohdellaan epäsuotuisasti siksi, että hän on vedonnut yhdenvertaisuuslaissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, osallistunut syrjintää koskevan asian selvittämiseen taikka ryhtynyt muihin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

Välitön syrjintä

Yhdenvertaisuuslain mukaan välittömästä syrjinnästä on kyse silloin, kun jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa.

Välillinen syrjintä

Välillisestä syrjinnästä on kyse kun näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella, paitsi jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.

Välillinen syrjintä on näennäisesti yhdenvertaista, neutraalia kohtelua. Kaikkia kohdellaan samoin, eikä huomioida ihmisten välisiä merkitseviä eroja.

Näennäisesti yhdenvertainen kohtelu johtaa syrjivään lopputulokseen joidenkin henkilöiden osalta tai heidän asemansa jää erityisen epäsuotuisaksi muihin verrattuna.

Välillistä syrjintää voi esiintyä esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilölle ei ole mahdollista päästä palvelun käyttäjäksi, koska palvelu ei ole esteetöntä.

Viranomaisten tehtävä yhdenvertaisuussuunnitelma

Viranomaisen on arvioitava, miten sen toiminta vaikuttaa eri väestöryhmiin. Kyseeseen tulee toiminnan tosiasiallisten vaikutusten arviointi. Viranomaisella on velvollisuus myös arvioida, miten yhdenvertaisuus muutoin toteutuu sen toiminnassa. Lisäksi viranomaisen on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämisessä on usein kyse toimenpiteistä, joilla julkiset palvelut pyritään järjestämään syrjinnän vaarassa olevien ryhmien tarpeet paremmin huomioon ottavalla tavalla. Edistämistoimenpiteiden on oltava viranomaisen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.  

Viranomaisella on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelma on viranomaisen tai muun organisaation tekemä suunnitelma siitä, kuinka se omassa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta. Suunnitteilla olevien yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden lisäksi yhdenvertaisuussuunnitelmaan tulee sisällyttää kuvaus mahdollisista aikaisemmin toteutetuista edistämistoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Viranomaisella on myös muiden työnantajien tavoin velvollisuus laatia suunnitelma siitä, miten yhdenvertaisuutta edistetään työpaikalla ja työhönotossa.

Suunnitelman tulee sisältää selvitys eri syrjintäperusteet huomioon ottaen yhdenvertaisuuden toteutumisesta työpaikalla ja työhönotossa tehdyn arvioinnin johtopäätökset. 

Miten toimia syrjintätilanteessa?

Yhdenvertaisuusvaltuutettuun voi ottaa yhteyttä, jos on kohdannut tai havainnut syrjintää esimerkiksi vammaisuuden perusteella. Yhdenvertaisuusvaltuutettu antaa neuvoja ja ohjeita, sekä voi auttaa syrjintäepäilyn selvittämisessä.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun asiakaspalvelu

Vammaisjärjestöihin voi myös olla yhteydessä, jos on epäilee kohdanneensa syrjintää vammaisuuden perusteella. Vammaisjärjestöjen edunvalvontaa hoitaville on tieto käytännössä ilmenneistä ongelmista arvokas tuki heidän syrjinnän vastaisessa toiminnassaan.

Syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys siltä viranomaiselta, työnantajalta, varhaiskasvatuksen järjestäjältä tai palveluntuottajalta, koulutuksen järjestäjältä taikka tavaroiden tai palveluiden tarjoajalta, joka on yhdenvertaisuuslain vastaisesti syrjinyt häntä tai kohdistanut häneen vastatoimia.

Sopimusehdot, jotka ovat syrjiviä tai vastatoimien kiellon vastaisia, ovat mitättömiä. Tämä koskee myös yrityksen, yhdistyksen ja säätiön sääntöjä. 

Jos henkilö on sitä mieltä, että häntä on syrjitty tai että häneen on kohdistettu vastatoimia, hän voi hakea käräjäoikeudessa hyvitystä ja syrjivien ehtojen mitätöimistä.

Työsyrjintä ja elinkeinonharjoittajan harjoittama syrjintä ovat puolestaan rikoslaissa rangaistavaksi säädettyjä tekoja.

Rakenteellinen syrjintä

Välillinen syrjintä voi johtua myös rakenteellisista seikoista. Tällöin puhutaan rakenteellisesta syrjinnästä.

Vammaisten henkilöiden rakenteellista yhteiskunnallista syrjintää ovat

  • esteelliset ja saavuttamattomat rakennukset ja palvelut sekä
  • tieto- ja viestintäteknologian yhdenvertaisten käyttömahdollisuuksien esteet.

Esteellisyys ja saavuttamattomuus muodostavat osallistumisen esteen. Esimerkkinä tästä voi olla verkkopalvelu, jota ei voi käyttää näkövammaisen apuvälineillä. Esteellinen ympäristö voi aiheuttaa syrjiviä tilanteita (esimerkiksi sisäänkäynnin portaat ilman luiskaa estävät pyörätuolilla liikkuvan asiakkaan sisäänpääsyn).

Vammaisilla ihmisillä suuri syrjinnän riski

Vammaisilla ihmisillä on kaikkina ikäkausina suurempi riski kuin muilla ihmisillä joutua syrjityiksi eri elämäntilanteissa. Osaan vammaisista henkilöistä kohdistuu moniperusteisen syrjinnän riski.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu kartoitti 2016 verkkokyselyn ja yksilöhaastattelujen avulla, millaisissa arkisissa tilanteissa ja missä määrin vammaiset ihmiset kokevat epäoikeudenmukaisuutta ja syrjintää Suomessa. Selvitys kohdistuu vammaisten ihmisten syrjintäkokemuksiin tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa, työelämässä ja sähköisten palveluiden saavutettavuudessa, sillä ne ovat nousseet yhdenvertaisuusvaltuutetun työssä erityisiksi ja ajankohtaisiksi haasteiksi.

Selvityksen perusteella kokonaiskuva näyttää siltä, että tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa, työelämässä ja sähköisissä palveluissa ei nähdä tarvetta luoda vammaisille kohdennettuja toimenpiteitä heidän yhdenvertaisuutensa ja osallisuutensa parantamiseksi, vaan pidetään ikään kuin riittävänä, että hyvinvointivaltion tarjoama tukiverkko pitää heistä huolen. Selvityksen ydinviesti on, että vammaisia ihmisiä on ajateltava yksilöinä ja heidän tarpeensa on huomioitava, jotta he pääsevät nykyistä paremmin osalliseksi suomalaiseen yhteiskuntaan.

Lisäksi erityisesti vammaisilla naisilla ja tytöillä, maahanmuuttajilla, kieli-, kulttuuri- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla vammaisilla henkilöillä sekä vammaisilla lapsilla ja ikäihmisillä on alttius kohdata syrjintää useammasta kuin yhdestä syystä.

Käytännössä yhdenvertaisuus ja osallisuus ovat monin tavoin sidoksissa yhteiskunnan arvo- ja asenneilmastoon. Syrjintä on monitasoinen ilmiö. Sen ilmenemismuodot, tunnistaminen ja seuraamukset vaihtelevat. Se ei kuitenkaan ole hyväksyttävää missään muodossa.

Lähteet

Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010-2015. Julkaisuarkisto Valto: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:4. Helsinki.

Konttinen, Juha-Pekka. Vammaisten syrjintä Suomessa. Teoksessa Lepola & Villa (toim.) Syrjintä Suomessa 2006. Ihmisoikeusliitto. Helsinki 2007.

Syrjinnän kielto (Ihmisoikeudet.net)

Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2016: ”Vammaisena olen toisen luokan kansalainen”. Selvitys vammaisten kokemasta syrjinnästä arjessa.

Moniperusteinen syrjintä (THL)

Olsén, Laura, Heinämäki, Leena, Harkoma, Assi (2017) Vähemmistöjen sisäisten vähemmistöjen ihmisoikeudet ja moniperustainen syrjintä: saamelaiset vammaiset henkilöt ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Rovaniemi: Lapin yliopisto. 

Kanste Outi, Sainio Päivi, Halme Niina, Nurmi-Koikkalainen Päivi (2018) Erilaisia toimintarajoitteita kokevien nuorten hyvinvointi ja kasvuympäristön turvallisuus Tutkimuksesta tiiviisti 24. Elokuu 2018. Helsinki: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Päivitetty: