Vammaisten ihmisten osallisuus

Tämän sivun sisältö

Vammaisilla henkilöillä on oikeus osallistua yhteiskuntaan ja heitä koskevaan päätöksentekoon

Suomi on sitoutunut vammaissopimuksen (artikla 3 ja 4) kautta siihen, että kaikissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksissä on neuvoteltava tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa. Vammaisia ihmisiä on myös aktiivisesti osallistettava heitä edustavien järjestöjen kautta. Yksi vammaissopimuksen periaatteista on henkilöiden täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan. Sopimuksessa mainitaan erikseen vielä, että myös vammaiset lapset on järjestöjensä kautta osallistettava heitä koskevaan päätöksentekoon.

Myös vammaissopimusta koskeva uusin yleiskommentti numero 7 käsittelee vammaisten henkilöiden, mukaan lukien vammaisten lasten, osallistamista vammaissopimuksen toimeenpanoon ja seurantaan.

Osallisuus, osallistuminen ja osallistaminen ovat eri käsitteitä

Osallisuus

Osallisuus edellyttää sitä, että ihmisellä on

  • käytössään riittävät aineelliset resurssit, että hän on
  • omaa elämäänsä koskevassa päätöksenteossa toimijana ja että hänellä on
  • sosiaalisesti merkityksellisiä ja tärkeitä suhteita, jäsenyyttä erilaisissa ryhmissä.

Osallisuus tarkoittaa jonkin yhteisön jäsenen olemista ja toimimista niin, että syntyy kokemus yhteisöön kuulumisesta. Osallisuus toteutuu yksilön ja yhteisön välisessä vuorovaikutuksessa.

Osallistuminen

Osallistumisen käsitettä käytetään yleisesti kansalaisten demokraattista roolia koskevassa keskustelussa. Siihen voidaan liittää kolme ulottuvuutta:

  • Sosiaalinen ulottuvuus: osallistuminen on mahdollista vain silloin, kun mukana on useita ihmisiä.
  • Toiminnallisuus: osallistuminen on lähtökohtaisesti aktiivista toimintaa.
  • Kansalaisosallistuminen: mahdollisuus hoitaa yhteisiä asioita osallistumalla.

Osallistuminen liittyy osallisuutta konkreettisemmin kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin itseään ja lähipiiriään koskevassa päätöksenteossa. Osallistuminen ja osallisuus liittyvät kiinteästi toisiinsa. Johonkin kuulumisen tunne muodostaa perustan osallistumiselle.

Osallistaminen

Osallistamiseen liittyy ajatus kansalaisesta passiivisena toimijana, jota kehotetaan tai vaaditaan osallistumaan yhteiskunnallisiin toimintoihin. Kun henkilöitä osallistetaan, osallistumisen tarve on usein syntynyt muualla kuin osallistujien mielessä. Aloitteentekijänä on hallinto, joka myös määrittää sen alueen, jolla henkilö saa osallistua.

Osallistaminen saattaa johtaa parhaimmillaan osallistumiseen ja osallisuuteen.

Vammaisella henkilöllä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa vammaispalveluissa

Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä (vammaispalvelulaki 1 §). Vammaispalveluilla mahdollistetaan vammaisten henkilöiden osallisuutta esimerkiksi perheessä, työyhteisöissä, opintojen parissa, harrastuksissa tai lastensa kasvattajina.

Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide sekä hänen etunsa. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Vammaisen henkilön osallistumiseen ja osallisuuteen vammaissosiaalityössä vaikuttavat monet asiat, kuten asiakastapaamisten esteettömyys ja soveltuvuus ja tarvittava kommunikaation tai päätöksenteon tuki. Osallisuuden ja osallistumisen kannalta on keskeistä, että vammaisen henkilön mielipiteet tulevat kuulluiksi. Osallistumista ja osallisuutta on tuettava vammaisen henkilön kielellisen ja kulttuurisen taustan edellyttämällä tavalla.
Neuvonta ja ohjaus Vammaispalvelujen käsikirjassa

Vammaisen lapsen osallisuus, osallistuminen ja osallistaminen vammaispalveluissa

Sekä perustuslaki, YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja vammaissopimus edellyttävät, että lasten tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Vammaisella lapsella ja nuorella on riski jäädä ulkopuoliseksi oman elämänsä tavoitteiden ja tarpeiden selvittämisessä sekä palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Lapselle ja nuorelle on turvattava hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla mahdollisuus saada tietoa itseään koskevassa asiassa ja esittää siitä mielipiteensä ja toivomuksensa.

Lasten osallisuudesta ja kuulemisesta on tehty seuraavat julkaisut, joissa on käytännön ohjeita lapsen kuulemiseen ja osallisuuden vahvistamiseen:

Asiakasosallisuusryhmät vammaispalvelujen kehittämisen perustana

Yhtenä YK:n vammaissopimuksen lähtökohtana on, että vammaisilla henkilöillä tulisi olla mahdollisuus osallistua aktiivisesti päätöksentekoprosesseihin – myös sellaisiin, jotka koskevat heitä itseään.

Vammaissosiaalityössä onkin otettu käyttöön asiakasosallisuusryhmiä, jotka pyrkivät varmistamaan vammaisten ihmisten osallisuuden palvelukäytännöissä ja niiden kehittämisessä. Osallisuusryhmissä asiakkaat pääsevät itse kertomaan, miten palvelujen asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja laatua tulisi parantaa. VamO-hankkeessa on mallinnettu asiakasosallisuusryhmistä toimintamalli.

VamO-hanke (Innokylä)

Lähteet

VamO-hanke (Innokylä) Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa, ESR- hanke: S20752

Helka Raivio ja Nina Nykänen (2014) Osallistavan työllisyyspolitiikan elementtejä – yhdenvertaisuutta vai aktivointia? Sosiaalisten oikeuksien ja vastikkeellisuuden ristivetoa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämisessä Työpaperi 14/2014. Tampere: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kati Närhen diaesitys: Osallisuus ja sosiaalihuoltolaki – uutta ajattelua asiakastyöhön, 22.2.2017

Vammaissopimus (Finlex)

Vammaissopimusta koskeva uusin yleiskommentti numero 7 (englanniksi, YK)

Omannäköinen osallisuus, OMA-arviointi
Kehitysvammaisten henkilöiden ja muiden tukea tarvitsevien henkilöiden osallisuuden arviointiin
osalliseksi.fi (Savas)

Päivitetty: