Digitalisoituvat palvelut

Tällä sivulla kerromme Suomen kestävän kasvun ohjelman THL:n projekteista, jotka käsittelevät digitalisoituvia palveluja. Sivu päivittyy.

Yleisopas digitaalisten sote-palvelujen kehittämiseen

Yleisopas ohjaa hyvinvointialueita kehittämään kansallisesti yhteentoimivia digitaalisia sote-palveluita ja toimintamalleja.

Ota opas käyttöön niin tuotat saavutettavia ja yhdenvertaisia digipalveluja!

Yleisopas digitaalisten sote-palvelujen kehittämiseen 1.0 (yhteistyotilat.fi)

Digitalisoituvia palveluja käsittelevät projektit

Itse- ja omahoidon tuki Omatietovarannolla ja asiointipalveluilla -projektilla on useita tavoitteita eri toimijoiden näkökulmasta.

Kansalaisen näkökulma

Tavoitteena on, että kansalainen ymmärtää tilanteensa laajasti ja pystyy tekemään päätöksiä hyvinvointitietojen ja omien sote-tietojensa avulla.

Projekti tarjoaa sähköisten palvelujen hyötyjä
- Aikariippumattomuus, vapaus palvelukanavien valintaan
- Parantuneet vaikuttamismahdollisuudet omiin palveluihin
- Entistä paremmat edellytykset huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ehkäistä intensiivisten sote-palvelujen tarvetta
Ammattilaisen näkökulma

Tavoitteena on, että sote-ammattilainen voi hyödyntää kansalaisen tuottamaa hyvinvointitietoa ja asiointipalveluissa tuotettua tietoa. Tämän ansiosta
- kirjaamiseen kuluva työaika vähenee, kun kansalaisen tuottamaa tietoa voidaan käyttää suoraan palveluissa
- kansalaisen hyvinvoinnista saadaan kattavampi kuva
Lisäksi projektissa tuotetut toimintamallit ja toiminnalliset määrittelyt selkiyttävät ammattilaisen työtä hyvinvointitietojen kokonaisuudessa.

Palvelujärjestelmän näkökulma

Tavoitteena on
- Tarvittavat linjaukset ja määrittelyt ovat hyvinvointialueiden, tietojärjestelmätoimittajien ja hyvinvointisovellustoimittajien käytettävissä.
- Hyvinvointisovellusten korvattavuusmalli on selkeä ja se tukee Omatietovarannon roolin tarkentumista hyvinvointitietojen kokonaisuudessa.
- Vastata tarpeeseen sähköisten palveluiden kansallisista linjauksista ja perusvaatimuksista. Erityisesti täytetään sitä aukkoa, joka on syntynyt asiakastietojen ja hyvinvointitietojen väliin asiointiaihepiirissä.
Yhteystiedot

Minna Linsamo
Projektipäällikkö
[email protected]

Emilia Varonen
Suunnittelija
[email protected]

Lisätietoja
Projektissa yhtenäistetään asiakas- ja palveluohjauksen tiedonhallintaa, jolla pyritään palveluiden koordinaation sekä tiedonkulun parantamiseen.

Hyvinvointialueiden asiakas- ja palveluohjauksen digitaalisten ratkaisuiden tulee hyödyntää kansallisesti yhtenäisiä tietorakenteita ja -määrityksiä. Digitalisten ratkaisujen tulee olla yhteentoimivia eri tietojärjestelmien välillä sekä kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kanssa. Tietojen vertailtavuuden varmistamiseksi asiakas- ja palveluohjauksessa myös tuotettavan tiedon kirjaamisen tulee olla yhtenäistä.

Tarkoitus asiakkaan näkökulmasta
- Parantaa palvelutarpeen tunnistamista sekä tehostaa saatua neuvontaa, palveluohjausta ja asiointia
- Asiakas- ja palveluohjauksen oikea-aikaisuuden ja vaikuttavuuden lisääntyminen
Ammattilaisen näkökulmasta tarkoituksena on rakenteistaa ja helpottaa ohjauksen ja neuvonnan toteuttamista.

Tarkoitus hyvinvointialueen/järjestäjän näkökulmasta
- Palveluiden ohjauksen ja koordinaation tehostuminen
- Hyvinvointialueiden tiedonhallinnan parantaminen
Tarkoitus kansallisesta näkökulmasta
- Yhtenäinen tiedonhallinta parantaa hyvinvointialueiden toiminnan ja ohjaamisen edellytyksiä
- Projekti parantaa mahdollisuuksia vertailla hyvinvointialueiden toimintaa ja palveluita
Työpaketit

Projekti on jakautunut useaan työpakettiin.
- Digitaalisen asiakas- ja palveluohjauksen tiedonhallinnan toimintamallit
  Tällä hetkellä on käynnissä nykytilakuvaus ja tarvekartoitus.
- Palveluluokitusten harmonisointi, tietorakenteet, tietosisällöt, käsitteet
  Työpaketissa kehitetään THL - sosiaali- ja terveyspalvelujen luokitusta. Tarkoitus on harmonisoida olemassa olevia palveluluokituksia. Kehitystyössä olevasta luokitusmallista luodaan kehittyvä malli, jota voi tarvittaessa päivittää.
- Sote-yhteiset alustat / termieditorin jatkokehittäminen
  Termieditorissa kehitetään Sosmetaa (sosiaalihuollon asiakasasiakirjarakenteiden ja metatietojen palvelu), Termetaa (terveydenhuollon asiakirjarakenteiden ja metatietojen palvelu), sote-sanastoja ja Toimiametaa (toimintakykymittareiden metatietopalvelu).
- Sote-tiedonhallinta / Kanta-palvelut
  Tällä hetkellä on käynnissä konseptointi asiakastietojen tallentamisesta Kantaan. Konseptoinnissa pyritään tunnistamaan sellaisia asiakkuustietoja, joita olisi aiheellista tallentaa Kantaan.
- Palveluketjujen ohjaus ja koordinaatio (RRP Liite 17)
  THL määrittelee palveluketjujen ohjaukseen ja toiminnanohjausjärjestelmiin liittyvät kansalliset toimintamallit. Tällä hetkellä on käynnissä selvitys alueiden palveluketjujen koordinaation nykytilanteesta ja tarvittavista johtamista tukevista tiedonhallinnan toimenpiteistä.
Yhteystiedot

Hanni Joronen
Projektipäällikkö
[email protected]
puh. 029 524 7119

Heli Suhonen
Erikoissuunnittelija (sote-palveluluokitukset)
[email protected]
puh. 029 5247438

Lisätietoja
Digitaaliset palvelut -projekti tukee digitaalisten palveluiden ja ratkaisujen kansallista ja alueellista kehittämistä sekä yhteensovittamista. Erilaiset digitaalisiin palveluihin liittyvät esiselvitykset ja sanastotyö sekä sote-tiedonhallinnan ja Kanta-palvelujen kehittämisen tuki vahvistavat kansallista ja alueellista kehittämistyötä.

Yleisopas digitaalisten palveluiden kehittämiseen

Digitaalisten sote-palvelujen kehittämisen yleisopas ohjaa digitaalisten sote-palvelujen kokonaissuunnittelusta, keskeisistä vaatimuksista, palvelujen kehittämisestä ja käyttöönotosta sekä johtamisesta. Oppaassa kuvataan myös digitaalista asiointia ohjaava lainsäädäntö ja keskeisiä käsitteitä.

Hyvinvointialueiden kannattaa hyödyntää opasta yhdenvertaisten ja saavutettavien digipalvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja käyttöönoton edistämiseen.

Yleisopas digitaalisten palveluiden kehittämiseen

Digitaalisten palveluiden nykytila ja alueiden kypsyystaso

THL on julkaissut tilannekuvan hyvinvointialueiden digitaalisten palveluiden nykytilasta ja organisaatioiden kypsyystasosta tuottaa digitaalisia palveluita yhteistyössä alueiden kanssa. Selvitysten tavoitteena on edistää yhdenvertaisten, saavutettavien ja vaikuttavien asiakaslähtöisten digitaalisten palveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Seuraava tiedonkeruu toteutetaan vuonna 2025.

Tiedot digitaalisten palveluiden nykytilasta ja organisaatioiden kypsyystasosta esitetään omina kokonaisuuksinaan raporttityökalussa. Työkalu on hyödyllinen ensisijaisesti sote-päättäjille, digipalvelujen kehittäjille sekä alueellisille palvelujen järjestäjille.
Hyvinvointialueiden digitaalisten sote-palveluiden raporttityökalu

Digitaalisten sote-palveluiden sanasto

THL on julkaissut sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia palveluja käsittelevän perussanaston. Sanastosta löytyvät määritelmät esimerkiksi digitaaliselle palvelulle ja digitaaliselle asioinnille sekä etäpalvelulle ja etäasioinnille. Sanasto yhtenäistää hyvinvointialueilla ja sote-palveluissa käytettävää terminologiaa sekä tukee hyvinvointialueita palveluiden kehittämisessä.

Digitaalisten sote-palveluiden sanasto on tarkoitettu
- sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille,
- tiedonhallinnan asiantuntijoille,
- alan digitaalisia palveluita kehittäville toimijoille ja
- järjestelmätoimittajille sekä
- viestinnän asiantuntijoille.
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palvelujen sanasto (Sote-sanastot)

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden vaikuttavat digitaaliset ratkaisut

THL on toteuttanut esiselvityksen, jonka tavoitteena on edistää tasavertaisten ja vaikuttavien digitaalisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden alueellista ja kansallista kehittämistä sekä käyttöönottoa. Selvityksessä keskityttiin ratkaisuihin, jotka on kehitetty asiakkaille ja/tai potilaille. Esiselvityksessä
- koostettiin nykytilankuvaus Suomessa ja maailmalla mielenterveys- ja päihdepalveluissa hyödynnettävistä näyttöön perustuvista digitaalisista hoitoa tukevista ratkaisuista.
- tuotettiin tietoa asiakas- ja potilaslähtöisistä vaikuttavista ja kustannusvaikuttavista digitaalisista ratkaisuista päätöksenteon, kehittämistyön ja käyttöönoton edistämiseksi.
Julkaisut
Yhteystiedot

Susanna Forss
Erikoissuunnittelija
[email protected]
Digitaaliset palvelut -projekti

Ilkka Pelkonen
Suunnittelija
[email protected]
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden digitaaliset ratkaisut

Lisätietoja
- Digitaaliset palvelut
- Digitaaliset ratkaisut - Sovellukset
Asiakaspalautteen kansallisen keruun yhtenäistämisen projektin keskeisin tavoite on sote-palvelujen asiakaspalautteen sisällön, tiedonkeruun ja analysoinnin yhtenäistäminen ja toteuttaminen koko maassa. Asiakaspalautteen keruun kehityksen myötä tieto on hyödynnettävissä laajasti kansallisesti ja hyvinvointialueiden tiedolla johtamisessa.

Hyödyt asiakkaalle, palveluntuottajille, hyvinvointialueille ja kansalliselle tasolle
- Asiakkailla on mahdollisuus antaa palautetta yhteneväisellä tavalla sote-palveluista koko maassa
- Asiakkailla on käytettävissään asiakaspalautetietoa omien valintojensa pohjaksi
- Hyvinvointialueilla ja palvelutuottajilla on luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa kehittämisen ja ohjauksen tukena
- THL:llä ja STM:llä on tietoa arvioinnin ja ohjauksen mahdollistamiseksi
Tavoitteet
- Asiakaspalautetta kerätään kansallisesti yhtenevällä tavalla hyvinvointialueilla
- Tieto kerätään kansallisesti sovituilla mittareilla
- Tiedonkeruu tuottaa laadukasta, vertailukelpoista ja ajantasaista tietoa keskeisistä sote-palveluista
- Tieto on hyödynnettävissä kansallisessa ohjauksessa ja seurannassa sekä hyvinvointialueilla tiedolla johtamisessa
- Asiakaspalautetulokset ovat selkeästi ja helposti kansalaisten saatavilla
Työryhmä ja toteutus

THL:n johtama asiakaspalautteen keruun kansallinen työryhmä on toiminut vuodesta 2020 lähtien. Työryhmä koostuu hyvinvointialueiden asiakaspalauteasiantuntijoista ja tiedolla johtamisen asiantuntijoista sekä THL:n ja DigiFinlandin asiantuntijoista. Työryhmätyöskentelyn tuloksena vuosina 2020–2022 on päätetty kansallisesti yhtenäiset mittarit ja palautteen keruun periaatteet. Kansallisen asiakaspalautteen sisältö ja rakenne on julkaistu thl.fi-verkkopalvelussa ja Työpaperi-julkaisusarjassa.
- Asiakaspalautteen kansallisen keruun yhtenäistäminen
- Sisällölliset määrittelyt asiakaspalautetiedon kansalliseksi yhtenäistämiseksi
Alueilta kerättävän kansallisen asiakaspalautedatan keruu-, käsittely- ja raportointiratkaisua toteutetaan hyvinvointialueiden, DigiFinland Oy:n ja THL:n yhteistyönä. Ensimmäiset pilotit alkoivat 2023 ja vuonna 2024 mukaan ratkaisuun liittyy uusia hyvinvointialueita.

Lisätietoja
- Esiselvitysraportti (DigiFinland.fi)
- Kohti yhtenäistä asiakaspalautetietoa - Projektin kick-off -tilaisuuden 22.3.2023 materiaalit (Innokylä)
Yhteystiedot

Salla Sainio
kehittämispäällikkö
[email protected]
Projektissa tehdään ensin STM:n toimeksiannon mukainen hoidon seurannan tietorakenteiden konseptointi. Konseptoinnissa etsitään kansallisia ratkaisumalleja siihen, miten hoitoprosessin eri vaiheissa syntyvä tieto olisi eri toimijoilla helposti saatavilla ja hyödynnettävissä.

Konseptoinnissa tuotetaan tarvittava näkemys ja tarkennettu työsuunnitelma lähivuosille, hoidon seurannan tietorakenteiden kehittämisen tavoitteet ja tehtävät sekä aikataulu. Hyväksyttyjen tehtävien edistäminen projektissa vuosina 2023–25.

Hoidon seurannan tietorakenteiden ja tietojen yhtenäistämisen tavoitteena on
- Parantaa tiedonkulkua hoitoprosessissa ja prosessin jatkuvuutta yli organisaatiorajojen
- Yhtenäistää tietorakenteita ja kirjaamisen käytäntöjä hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa
Yhteystiedot

Sanna-Mari Saukkonen
Erityisasiantuntija
[email protected]

Lisätietoja

Tiedonhallinnan ohjaus
Väestörakenteen muutos vaikuttaa laajasti ja läpileikkaavasti yhteiskunnan eri toimintoihin, kuten etuus- ja palvelujärjestelmään sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.

Väestön palvelutarpeiden muutokset pitäisi huomioida mahdollisimman tarkasti ja kokonaisvaltaisesti hyvinvointialueiden palvelutuotannon suunnittelussa. Mitä tarkemmin ja aiemmin tunnistamme alueiden väestön palvelutarpeiden muutokset ja saamme niistä tietojohtamisen välineiden avulla ajantasaista tietoa päätöksentekijöille, sitä paremmin voimme tukea palvelujärjestelmän rakentamista vastaamaan väestön tarpeita. Näin palvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus paranee.

Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään tarveperusteiseen rahoitusmalliin. Rahoitusmalli ja siinä käytettävät tarvetta kuvaavat tekijät edellyttävät jatkuvaa kehittämistyötä. Kehittämällä hyvinvointialueille ohjattavan rahoituksen ennakoitavuutta pystymme paremmin tukemaan niiden toimintavalmiuksia.

Realististen ennusteiden laatimiseksi tarvitsemme tietoja sekä riskitekijöiden trendeistä että myös niiden alueellisista ja väestöryhmittäisistä eroista, niiden yhteyksistä eri sairauksiin ja riskitekijöihin sekä sairauksiin liittyvästä palvelutarpeesta. Ennusteiden kehittäminen tulee tehdä vankan asiantuntemuksen, oikean tietopohjan ja edistyneiden menetelmien avulla.

Tavoitteet

Väestön palvelutarpeen ennakointi tietojohtamisen ratkaisuissa -projekti kehittää THL:n ennusteosaamista.

Projektin tavoitteet
- Kehitämme pitkän aikavälin ennustemallin, joka ennakoi muutoksia palvelutarpeessa hyvinvointialueittain. Toteutamme samalla merkittävimpien kansansairauden ennusteiden yhdistämisen työeläkeyhtiöiden sukupolvien tilinpitomalliin. Ennustemallien rakentamisessa hyödynnetään sekä väestötutkimuksia että palvelujärjestelmää kuvaavia tietopohjia (hoitoilmoitusrekisterit ja laaturekisterit).
- Teemme ennusteita ja skenaarioita kansansairauksien ja sosiaalisten ongelmien vaikutuksista hoivan tarpeeseen, julkiseen talouteen ja sairastavuuteen sekä sosiaaliseen kestävyyteen.
- Huomioimme väestörakenteen muutoksen ja havainnollistamme mallin avulla väestörakenteen muutosten vaikutuksia yhteiskuntaan.
- Kehitämme sosioekonomisten ja demografisten tekijöiden sekä keskeisten väestönmuutosten (muun muassa syntyvyys, kuolleisuus, ikääntyminen, sisäinen muuttoliike, maahanmuutto) huomioimista palvelutarpeen ennustemallissa.
- Laadimme sairauksien riskitekijöiden ja väestökehityksen pohjalta mallin tai malleja, jonka/joiden perusteella voidaan ennustaa sairastavuuden muutoksia.
Yhteystiedot

Mikko Peltola
Tutkimuspäällikkö
[email protected]

Matti Pihlava
Tutkija
[email protected]