Digitaaliset ratkaisut

Mielenterveyden tukemiseen ja hoitoon on tarjolla lukuisia erilaisia digitaalisia ratkaisuja. Ne tarjoavat nopeaa apua tai täydentävät muita palveluita. Tällä sivulla on esitelty joitakin digitaalisia ratkaisuja ja palveluja, niistä koostettua tutkimustietoa sekä mielenterveystarkoituksiin kehitettyjä sovelluksia, joilla voidaan olettaa olevan pidempiaikaista vaikutusta myös käytön ulkopuolella.

Yksinkertaisimmillaan digitaalinen sovellus voi auttaa viemään ajatukset pois stressistä tai ahdistavasta tilanteesta, vaikka sitä ei olisi kehitetty mielenterveystarkoituksiin. Pelit, sudokut tai musiikkivideot voivat hyvin toimia tilapäiseen ahdistuksen hallintaan.

Verkkopohjaiset palvelut ja pelit
Sovellukset
Chat-palvelut
Digitaalista tukea ja palveluohjausta
Monitorointi
Virtuaalitodellisuus
Muita innovaatioita
Hankkeita
Julkaisuja

Verkkopohjaiset palvelut ja pelit

Useat eri toimijat ovat kehittäneet palveluja, joilla tuetaan omahoitoa ja tarjotaan erilaisia harjoituksia mielenterveyden vahvistamiseksi. Ne voivat sisältää tietoa, tehtäviä, pelejä tai videoita, joiden tavoitteena on lisätä mielenterveyttä tukevia taitoja tai kykyjä.

Harjoituksilla voidaan pyrkiä lisäämään kykyä tunnistaa ja hallita haitallisia ajatus- tai toimintamalleja sekä erilaisten mielenterveyden häiriöiden oireita. Harjoituksia on tarjolla runsaasti äänitteinä tai videoina verkon ja sovellusten kaupallisilla alustoilla.

Yleisimmin käytettyjä ovat pelit. Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun DIMMI-hankkeessa on kehitetty ja tuotettu digitaalisia välineitä nuorten mielenterveyden tukemiseksi, esim. nuorten elämänhallintaa tukeva Elämäni peli -mobiilipeli.
Uusi hyötypeli tukee nuorten elämänhallintaa (Diakonia-ammattikorkeakoulu)

HUS Mielenterveystalon nettiterapiaan voi ohjata potilaita terveyskeskuslääkärin lähetteellä kaikkialta Suomesta.
Nettiterapiat (Mielenterveystalo)

Lue lisää

Sovellukset

Älypuhelinsovelluksia mielenterveyden häiriöiden hoitoon tai oireiden mittaamiseen on saatavilla tuhansia etenkin englanniksi. Niiden vaikuttavuutta ei yleensä ole tutkittu ja joukossa voi olla myös haitallisia sovelluksia, jotka esimerkiksi opastavat itsemurhan tekemiseen.

Sovelluksilla on mahdollista parantaa mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja ehkäistä mielenterveysongelmien pahenemista, mutta myös tukea hoidon tehoa kaikissa mielenterveys- ja päihdehäiriön hoidon vaiheissa.

Potilaat ovat yleensä terveydenhuollon henkilökuntaa valveutuneempia, joten kannattaa aktiivisesti kysyä potilaalta, käyttääkö hän jotain sovellusta oireidensa seurantaan. Näin voi oppia tuntemaan paremmin hyviä sovelluksia, joita suositella muillekin potilaille.

Sovellusten vaikuttavuus

Sovellusten vaikuttavuutta lisää se, että niitä käytetään täydentämään henkilökohtaista, vuorovaikutukseen perustuvaa hoitokontaktia. Hyvät sovellukset tarjoavat yksilöllistettyjä neuvoja perustuen käyttäjän omaan motivaatioon ja mittaukseen ja ohjaavat näin terveellisiin elintapoihin.

Edistyneemmissä sovelluksissa on mukana kognitiiviseen terapiaan tai tietoisuustaitoihin perustuvia harjoituksia. Ne voivat täydentää varsinaista psykoterapiajaksoa tukien harjoittelua kotioloissa ja muutoksen arkipäiväistymistä muistutuksin ja kannustuksin.

Tarjolla on paljon myös esimerkiksi liikkeen tai unen monitorointiin tarkoitettuja sovelluksia, toiset taas kysyvät käyttäjältä esimerkiksi alkoholin käytöstä tai ruokavaliosta. Ne voivat antaa tietoa elintavoista tai unesta ja motivoida elintapojen muutokseen, mutta kovin pysyviä muutoksia niillä ei ole saavutettu ilman tukevaa lisäsisältöä.

Lue lisää

Chat-palvelut

Useat järjestöt tarjoavat reaaliaikaisia chat-palveluita eri kohderyhmille ensiavuksi yksinäisyyteen, mielenterveysongelmiin tai itsetuhoisiin ajatuksiin. Chat-palveluita on rakennettu myös täydentämään paikallisia palveluita ja niistä saa tietoa sosiaali- ja kriisipäivystyksestä sekä sosiaali- ja terveyspalveluista.
Keskusteluapua netissä (Mieli ry)

Digitaalista tukea ja palveluohjausta

Zekin avulla voit selvittää muutamassa minuutissa, miten sinulla menee. Vastaa 10 kysymykseen – saat yhteenvedon, joka auttaa sinua pohtimaan tulevaisuuttasi. Saat myös vinkkejä hyödyllisistä palveluista ja lisätiedon lähteistä. Zekki soveltuu parhaiten noin 15–25- vuotiaille.
Miten sinulla menee? (Zekki.fi)

Monitorointi

Aktiivisuusrannekkeet ja älykellot ovat nykyisin suosittuja. Rannekkeen avulla on mahdollista seurata esimerkiksi otettuja askeleita ja tallentaa treenejä. Laitteet voivat arvioida unen kestoa ja kuvata sydämen sykkeen vaihteluja. Niiden avulla voi myös seurata omia tapojaan liikkua ja saada hälytyksen oltuaan liian pitkään paikallaan. Suomessa on kehitetty aktiivisuuden seurantaan myös ns. älysormuksia. Tällaiset kaupalliset sovellukset eivät kuitenkaan ole diagnostisia esimerkiksi uniapnean toteamisessa.

Kotikäyttöön voidaan perustasolta antaa unen arviointiin soveltuvia yöpolygrafeja. Sen avulla voidaan diagnosoida valtaosa unenaikaisista hengityshäiriöistä ja tarvittaessa myös yöllinen alaraajojen jaksottainen liikehäiriö.

Lue lisää

Sovellukset ja puettava teknologia auttavat seuraamaan mielenterveyspotilaiden unta (Aalto-yliopisto)

Virtuaalitodellisuus

Virtuaalitodellisuus tai lisätty todellisuus (VR) ovat tulleet viime vuosina myös mielenterveyden hoitamiseen. Näiden käyttömuodot ovat erilaisia. VR auttaa viemään ajatukset pois ahdistuneisuudesta tai ehkäisemään haitallista toimintaa, kuten päihteiden käyttöä tai itsetuhoisuutta. Tällöin sisällön ei tarvitse edes liittyä mielenterveyteen.

VR toimii myös rentoutumisympäristönä, jossa hyödynnetään luontomaisemia, luonnonääniä tai rentouttavaa musiikkia. Mukana voi olla pelillisiä elementtejä. Nämä sovellukset voivat toimia hyvin sovelluksen käytön ajan, mutta yleensä niillä ei ole osoitettu pidemmän aikavälin apua. Opastetusta rentoutumisesta voi myös oppia taitoja arkiympäristöön. Jonkin verran on näyttöä, että nämä taidot voivat yleistyä.

Virtuaalitodellisuus omahoidossa

Virtuaalitodellisuutta käytetään pelkojen omahoitona. Silloin harjoitellaan altistumista ahdistavalle asialle, kuten hämähäkeille, lentämiselle tai korkeille paikoille. Monet sovelluksista ovat antaneet erittäin hyvän vasteen.

VR:n avulla voidaan myös harjoitella tunteiden säätelyn hallintaa. Näistä on vielä liian vähän tutkimusta, jotta tehoa voisi arvioida. Virtuaalitodellisuuden toimivuudesta kehon kuvan vääristymien hoitona syömishäiriöissä on alustavaa näyttöä.

Virtuaalitodellisuus psykoterapian osana

Koulutettu psykoterapeutti voi toteuttaa kognitiivisen psykoterapian hoitojakson käyttäen VR-ympäristöä opittujen taitojen harjoitteluun. Ratkaisuja on kehitetty eniten traumaoireiden käyttöön. Teho voi olla erinomainen, mutta vain hyvin pieni osa potilaista on kliinisissä kokeissa käynyt hoidon loppuun.

VR-hoidoista saatu näyttö mielenterveyden häiriöiden hoidossa on vielä alustavaa, koska tutkimusta on tehty hyvin vähän. Epilepsia, aivovamma tai vaikea huimaustaipumus ovat vasta-aiheita virtuaalitodellisuuden käytölle. Akuutissa päihtymystilassa käyttö ei ole turvallista.