Kokemusosaaminen

Kokemusosaamisella tarkoitetaan tässä kokemuksen tuomaa ymmärrystä ja tietoa, jota hyödynnetään toisten ihmisten auttamiseksi, tukemiseksi tai heidän auttamis- ja osaamisvalmiuksiensa lisäämiseksi. Kokemustieto antaa ammatillisen ja tieteellisen tiedon rinnalle kokemuspohjaisen näkökulman.

Palvelun asiakas, mutta myös palvelussa työskentelevä ammattilainen omaavat kokemustietoa palvelusta. 

Kokemusosaamisen hyödyntämistä voi tarkastella ainakin seuraavista näkökulmasta, jotka limittyvät toisiinsa:

1. Asukasosallisuutena, jossa asukas voi osallistua asuinalueensa toimintaan ja kehittää sitä, ja asiakasosallisuutena, jossa asiakkaat voivat osallistua omien palveluidensa mutta myös laajemmin alueensa palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
   Asukas- ja asiakasosallisuus
    
2. Vertaistoimintana, jossa samantyyppisiä asioita kokeneet ihmiset tukevat toisiaan vastavuoroisesti
    
3. Yhteiskehittäjyytenä, jossa asiakkaat, kokemusasiantuntijat ja ammattilaiset kehittävät yhdessä esimerkiksi tiettyä palvelua tai palveluiden yhdyspintoja tai muuta toimintaa yhdessä kunkin osaamista hyödyntäen.
    
4. Kokemustoimija- ja asiantuntijatoimintana, jossa kokemuksen omaavat ihmiset tarjoavat oman kokemuksensa ja kokemusasiantuntijakoulutuksen myötä karttunutta osaamistaan muiden hyödyksi

Kokemus jalostuu asiantuntijuudeksi

Kokemuksella viitataan tässä johonkin haastavaan elämänkokemukseen esimerkiksi sairastamisesta, pakolaisuudesta, köyhyydestä, syrjinnästä tai palveluiden käytöstä.

Kokemustoimijaksi tai -asiantuntijaksi voidaan kutsua ihmistä, jolla on omakohtaista kokemusta joko sairastavana, kokeneena, toipuneena, kuntoutuvana, palveluita käyttäneenä tai läheisenä/omaisena. Kokemusasiantuntija tietää, mikä häntä on auttanut ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet hänen tai läheisensä toipumiseen tai elämän muutokseen sekä siihen sopeutumiseen.

Kokemustoimijat ja -asiantuntijat ovat saaneet koulutusta kokemusasiantuntijana toimimiseen ja oman kokemustarinansa työstämiseen.

Kokemustiedon hyödyntäminen ja vertaistoiminta limittyvät toisiinsa. Kokemustoimija tai -asiantuntija voi kuitenkin toimia myös muualla kuin vertaistoiminnassa.

Kokemustoimija- ja kokemusasiantuntijatoiminta osallisuuden vahvistajana

Usein sairaus ja haasteellinen elämäntilanne syrjäyttää tutuista sosiaalisista verkostoista kuten työelämä- ja opintopoluilta tai estää niihin osallistumista. Kokemustoiminta voi eheyttää ja parantaa hyvinvointia lisäämällä itsevarmuutta ja pystyvyyttä sekä tarjoamalla mielekästä tekemistä ja sisältöä elämään.

• Vastuu omasta hoidosta ja kuntoutumisesta sekä vertaisuuden kokemusksellisuus kasvavat. Negatiivisten tunteinen sanoittaminen ja jakaminen auttavat niiden työstämisessä. Jakaminen ja siitä saatu kiitos vahvistavat luottamusta.
• Ihmissuhdetaidot karttuvat, yhteiskunnallinen näkemys avartuu. Voi saada kokemuksen, että pystyy vaikuttamaan asioihin.
• Toiminta antaa uusia valmiuksia ja tietoa ja taitoja. Kokemus, että voi tehdä jotain merkityksellistä, lisää uskoa tulevaan.

Kokemustoimija- ja asiantuntijatoiminta on itseisarvo sinänsä, eikä sitä tule valjastaa vain koulutus- ja työelämäpoluilla etenemisen vaiheeksi.

Kokemustoiminta lisää kaikkien osallisuutta, kun 

• palvelut paranevat
• yhä useampi ihminen löytää tarvitsemansa palvelun pariin
• luottamus ammattilaisten ja asiakkaiden välillä lisääntyy
• palvelunkäyttäjien ääni kuuluu päätöksenteossa ja julkisessa keskustelussa
• ennakkoluulot heikossa asemassa olevia ihmisryhmiä kohtaan hälvenevät

Kokemustoimija- ja kokemusasiantuntijakoulutus

Kokemustoimijana ja erityisesti vaativissa kokemusasiantuntijatehtävissä toimiminen edellyttää kokemuksen rinnalle teoreettista tietoa sekä koulutuksen tarjoamia valmiuksia.  Koulutus vaihtelee maassamme parin päivän valmennuksesta aina 8 kuukaudenkin mittaiseen, oppilaitoksen järjestämään monimuotovalmennukseen. 

Kokemusasiantuntija voidaan kouluttaa tietyn organisaation tai palvelun yhteistyökumppaniksi. Tällöin koulutus tulee sitoa kyseiseen toimintaympäristöön ja sen tarpeisiin.

Myös ammattilaisia ja opiskelijoita voidaan kouluttaa hyödyntämään kokemusasiantuntijatietoa työssään. Koulutus muuttaa asenteita kokemusasiantuntijoiden osaamista ja tietoa kohtaan, jolloin yhteistyö heidän kanssaan tulee hedelmällisemmäksi. Myös ammattilaiset voivat kouluttautua käyttämään omaa kokemustietoaan ammattimaisesti.

Kokemusasiantuntijat ja -toimijat opintopoluille

Kokemusasiantuntijakoulutus on yleensä rajattu prosessi ja voi innostaa osallistujia hankkimaan täydentävää osaamista sekä rohkaista jatkamaan opintopolkua. Koulutuskokonaisuus yhdessä kokemusasiantuntijatoiminnasta saadun kokemuksen kanssa kerryttää ammattitaitoa esimerkiksi näyttötutkinnon suorittamiseksi tai voi innostaa aloittamaan oppisopimuksen.

Kokemusosaaminen on vuoden 2019 alusta lähtien sisällytetty osaksi ammatillista koulutusta. Uudet Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon perusteet astuivat voimaan 1.1.2019. Kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana toimiminen on kirjattu yhdeksi valinnaiseksi tutkinnon osaksi. 
Kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana toimiminen, 20 osp (Eperusteet.opintopolku.fi)

Halu, kyky ja valmius opiskella tulee kartoittaa yksilöllisesti.

Kokemustoimija- ja kokemusasiantuntijatoiminnan työtehtävistä ja työllistymisestä 

Kokemusasiantuntija voi toimia muun muassa yhteiskehittäjänä palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä esimerkiksi vertais-, koulutus-, tiedotus-, vaikuttamis- ja strategiatyössä.

Pääosin työ on keikkaluontoista, palkkioperustaista ja parhaimmillaan yleensä osa-aikaista. Tämä tulee huomioida jo koulutukseen rekrytoinnissa.

Kokemusasiantuntijana toimiminen on itsessään arvokasta toimintaa. Monille toiminta on välivaihe matkalla ammatilliseen koulutukseen, palkkatyöhön tai eläkeselvittelyyn.

Osalle kokemusasiantuntijatehtävä auttaa rakentamaan uuden identiteetin, jonka varassa voi toimia monialaisissa tehtävissä huolimatta vaikkapa etenevästä sairaudesta ja työkyvyttömyyseläkkeestä. Kokemusasiantuntijakoulutus ja -työkokemus muokkaavat roolia ammatillisemmaksi, jolloin vastuu ja vapaus lisääntyvät. Ihmisellä voi olla aiemmasta työelämästä tai harrastuksista kertynyttä osaamista, joka voi ohjata suuntautumista.

Palkkio kokemusasiantuntijana toimimisesta

Palkkiokäytännöistä on tärkeä sopia yhteisesti. Milloin kyse on vapaaehtoistyöstä, milloin toiminnasta, josta maksetaan kulukorvauksia, matkat ja/tai palkkio, sekä milloin kyse on palkkaperustaisesta työtehtävästä. Tehdystä asiantuntijatyöstä kuuluu siis maksaa koulutetulle kokemusasiantuntijalle asianmukaiset palkkio- ja kulukorvaukset.

Usein kuntoutumisvaiheessa olevien kokemusasiantuntijoiden toimeentulo koostuu erilaisista sosiaaliturvaetuuksista ja kokemusasiantuntijatehtävistä saadut ansiot täydentävät tuloja.  Haasteena kokemusasiantuntijatoiminnan kehittymiseen onkin erityisesti sosiaaliturvaetuuksien ja palkkatulojen yhteensovittaminen. 

Vaikka kokemustoimijan kanssa sovittaisiin toiminnasta, jota ei määritellä varsinaiseksi asiantuntijatehtäväksi, josta saa palkkaa tai palkkioita, tulee yhdenvertaisuusperiaatteesta ja toiminnan eettisyydestä huolehtia. Esimerkiksi matkakuluista, ateria- ja majoituskuluista sekä työnohjauksesta ja tuesta tulee sopia siten, että osallistuminen on mahdollista.

Kokemusasiantuntijatyön paikallinen organisointi ja kokemusasiantuntijoiden tuki

Kokemusasiantuntijatyö edellyttää tuki- ja vertaistoimijoiden verkostoa toimiakseen. Kokemusasiantuntijakoulutus antaa eväitä toimia kokemusasiantuntijana, muttei työkokemusta, ellei sitä tarjota.

Työtehtävien välitystoimijana voi toimia järjestö, sairaanhoitopiiri, tai muu toimija, jolla on mahdollisuus tarjota pitkäjänteinen tuki kokemusasiantuntijatehtävissä oleville. Tuki toteutuu esimerkiksi

• työtehtävien välittämisenä
• koordinointina
• koulutettujen kokemustoimijoiden vertaisvuorovaikutuksen mahdollistamisena
• työnohjaus- ja jatkokoulutustoiminnan tarjoamisena.

Välittäjäorganisaation tärkeänä tehtävänä on huolehtia siitä, että kokemustoimijoiden kanssa tehtävät sopimukset ovat oikeudenmukaisia ja mielekkäitä sekä tietylle kokemusasiantuntijalle soveltuvia.

Kokemusasiantuntijan jaksamisen ja kasvuprosessin kannalta on tärkeää järjestää työnohjauksellista tai vertaistukea sekä tarvittaessa varmistaa hoidollisen tai terapeuttisten kontaktien jatkuminen. Työnohjaus ja saatu palaute auttavat esimerkiksi tilanteissa, joissa kokemusasiantuntija tuntee, etteivät sovitut asiat etene, tai hän pohtii, osaako hän antaa apua muille.

Kehittämistoimintaan osallistuminen on helpompaa heille, jotka ovat jo valmiiksi aktiivisia, verkostoituneita ja ymmärtävät, kuinka palvelut toimivat. Tämä kannattaa huomioida myös työyhteisössä. Kokemusasiantuntijakoulutukset tarjoavat kokemusosaajille tietoa toimintaympäristöstä sekä kannustavat ja harjoittavat vaikuttamiseen.

Kokemusasiantuntijuuden aseman vakiinnuttamiseen ja merkitykseen työyhteisössä vaikuttavat fyysiset tilat, jossa työtä tehdään, koettu arvostus, tarpeeksi korkeat palkkiot ja kokemusasiantuntijoiden palkkiojärjestelmän olemassaolo. Esimerkiksi organisaation nimilappu tai avaimet työpaikalle voivat lisätä kokemusasiantuntijan yhdenvertaisuuden kokemusta työpaikalla.

Kokemusasiantuntijasta voi tulla jopa työyhteisön itsenäinen yhteiskehittäjä, joka uudistaa työtä palkattuna työntekijänä ja jolla on mahdollisuus ylittää erilaisia raja-aitoja.

Jos kokemusasiantuntija on mukana vaikuttamistyössä, tutustu myös:
Kansalaisvaikuttamisen vahvistaminen

Laajennettu työyhteisö muuttaa ammattilaisten roolia ja työkulttuuria

Johtamiskulttuuri ja ammattilaisten työrooli ovat murroksessa. Ammattilaisten ote omaan työhönsä syvenee, kun  he saavat tieteellisen tiedon rinnalle kokemustietoon pohjaavan näkökulman esimerkiksi sairastuneen tai vammaisen arkeen, kuntoutumiseen ja kokemuksiin samastaan avusta ja tuesta sekä sen haasteista. Jos ammattilainen ja kokemusasiantuntija toimivat työparina, kokemusasiantuntija voi täydentää ammattilaisen osaamista esimerkiksi  kyvyllään kohdata, kuulla ja ymmärtää asiakasta, jolla on vastaavia kokemuksia.

Toimintakulttuurin muutos haastaa johtamiskulttuurin – johtajat tarvitsevat osallisuuden johtamisen taitoja ja ammattilaiset tarvitsevat uudenlaisia taitoja kehittää osallisuustyön käytäntöjä.

Yrittäessään vaikuttaa kokemusasiantuntijat voivat huomata, että ammattilaiset ja organisaatioiden johto voivat odottaa kokemusasiantuntijoiden sopeutuvan organisaatioiden toimintakulttuuriin, jossa kliininen ja ammatillinen tieto arvotetaan ylemmäksi kuin kokemustieto. Kokemusasiantuntijoiden asema työyhteisöissä voi myös muuten olla epävarma. 

Kokemusasiantuntijan epävarmuus omasta osaamisesta ja jaksamisesta tai toisaalta oman työn arvostuksesta voi vähentyä sitä mukaa, kun kokemusasiantuntijatoiminta vakiintuu organisaatiossa ja luottamus eri toimijoiden välillä kasvaa. Tällöin mahdollistuu myös vakiintuneiden käytäntöjen kyseenalaistaminen ja uudistaminen. Kokemusasiantuntijoiden tiedon arvostaminen ja jaettu asiantuntijuus heidän ja ammattilaisten välillä ei ole itsestäänselvyys, ja siksi niiden merkitystä on tärkeä tuoda esiin aktiivisesti työyhteisössä. 

Lue lisää

Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023)

Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (THL, 2017)

Kokemusasiantuntijuus Suomessa: Selvitys kokemusasiantuntijakoulutuksen ja -toiminnan käytännöistä. (Julkari.fi)

Liite: Kokemusosaaminen (pdf, Sokra-hanke 16.10.2018)

Kokemukset käyttöön – kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen (THL, 2014) (Julkari.fi)

Kuntoutujasta toimijaksi – kokemus asiantuntijuudeksi (THL, 2013) (Julkari.fi)

Koulutetut kokemusasiantuntijat ry: Kokemusasiantuntijakoulutus- ja palkkiosuositukset (Kokemusasiantuntijat.fi)

Kokemustoiminnan ABC-opas alueelliseen toimintaan (2019) (pdf, 3,9 Mt, Kokemuskoulutus.fi)

Kokemusasiantuntija – hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi. Opas kokemusasiantuntijatoiminnasta (2015) (pdf 1,4 Mt, Kuntoutussäätiö.fi)

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden väsymisen ja uupumisen tunteet (2018) (A-klinikka.fi)

Opioidikorvaushoidossa olevien sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen kehittämishankkeen (OK-hanke) loppuraportti (2019) (Julkari.fi)

Yhteiskehittäminen aikuissosiaalityössä. Toimintamalleja työntekijöiden ja asiakkaiden yhteiseen
 kehittämiseen ja yhteistutkijuuteen. PROSOS-hanke. (prosos.fi)

Soronen, Kari (2021) Arvioivan katseen alla vai aitoa yhteistyötä? Kokemusasiantuntijoiden positioiden rakentuminen päihde- ja mielenterveystyössä (Lapin yliopisto)

Soronen, Kari (2019) Kokemusasiantuntijoiden ja mielenterveystyön ammattilaisten jaettu asiantuntijuus mielenterveystyössä. Teoksessa: Tutkiva sosiaalityö. Muuttuvat rajat ja vastuut – globaali ja lokaali sosiaalityössä

Jones, Marjaana (2021) Patient and public involvement in healthcare: Potentials and challenges of lay expertise and experiential knowledge (Tampere University)

Lisätietoja

Tanja Hirschovits-Gerz
projektipäällikkö
Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä Eteenpäin (YEE) -hanke
puh. 029 524 7954
[email protected]

Minna Kukkonen
tutkija
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra
p. 029 524 7738
[email protected]