Toteutus

Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman tekeminen on osa kunnan strategiaa, talousarviota ja toimintasuunnitelmatyötä. 

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma kannattaa hyväksyä valtuustossa kauden alussa, jotta tavoitteet hyväksynyt valtuusto voi parhaiten vaikuttaa tavoitteiden toteuttamiseen. 

Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laadinta voi edetä esimerkiksi tällä sivulla kuvatulla tavalla.

1. Työ ja suunnittelu käynnistyy

  • Kunnan hallitus tai -valtuusto päättää, että hyvinvointikertomus laaditaan.
  •  Kunnan johtoryhmä päättää vastuista, organisoinnista ja aikatauluista.
  • Kootaan monialainen työryhmä eli esimerkiksi hyvinvointiryhmä.
  • Määritellään ja sovitaan osallistumistavat ja eri työryhmien tehtävät.
  • Sovitaan hyvinvointikertomuksen yleisrakenne ja sisältö otsikkotasolla.
  • Suunnitellaan hyvinvointikertomuksen vuorovaikutusta ja hyödyntämistä esimerkiksi suunnitelmalla.

2. Taustoittaminen, tiedon kerääminen ja kokoaminen

  • Työryhmä kirjaa ilon ja huolenaiheet, joita on saatu monialaisesta valmisteluryhmästä ja hyvinvointikertomustyöhön osallistumisen kautta.
  • Työryhmä tarkastaa huolilistan indikaattorit mittareista. Onko huoli aiheellinen?
  • Vähimmäistietolistan mittarit ja lisäykset käydään läpi.
    Lue lisää vähimmäistietolistasta Tietolähteet-sivulta
  • Muut seurattavat mittarit ja lisäykset, kuten erilaiset ohjelmat, linjaukset ja HYTE-kertoimen mittarit käydään läpi.
  • Työryhmä käsittelee ehdotukset ja kommentit, joita on tullut toimialojen työryhmistä.
  • Työryhmä tekee lopullisen listan tarkasteltavista mittareista.

3. Laaja-alaisen tiedon kerääminen

  • Työryhmä päättää lopullisista tietosisällöistä.
  • Kootaan tietoja eri lähteistä.
  • Työryhmä analysoi tiedot ja tekee niistä yhteenvedon.

4. Tiedon analysointi, johtopäätösten työstäminen ja suunnitelman tekeminen

  • Työryhmä hyödyntää eri tahojen kommentit ja tekee johtopäätökset.
  • Jos hyvinvointisuunnitelma tehdään samalla: työryhmä tekee suunnitelman konkreettisista tavoitteista, toimenpiteistä ja seurantamittareista.

5. Kertomuksen hyväksyminen valtuustossa

  • Myös hyvinvointisuunnitelma hyväksytään, jos se tehdään samaan aikaan. 

6. Viestintä ja hyödyntäminen

  • Hyvinvointikertomuksen valmistelusta ja sisällöistä on hyvä tehdä viestintäsuunnitelma.
  • Kertomuksen tekemisestä ja sisällöistä on tärkeää viestittää prosessin alusta alkaen laajasti eri kohderyhmille. Viestinnän on hyvä olla monikanavaista ja vuorovaikutteista.
  • Viestinnän keinoja ovat esimerkiksi tiedotustilaisuus, verkkotiedotus, paikallislehdet ja seminaarit.
  • Kuntalaisille hyvinvointikertomuksesta voi viestiä esimerkiksi julisteen, sarjakuvan tai videon avulla. 
  • Hyvinvointikertomuksen on oltava kaikkien kuntalaisten luettavana yleisessä tietoverkossa.

7. Vuosittainen toimeenpano hyvinvointisuunnitelman avulla

  • Hyvinvointikertomuksesta voi nostaa painopisteitä vuosittaiseen toiminnan ja talouden suunnitteluun.
  • Toimialoittaisia toimenpiteitä voi tarkentaa vuosittain.

8. Seuranta

  • Valtuustolle raportoidaan vuosittain kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimienpiteistä. 
  • Hyvinvointialueen kanssa neuvotellaan vuosittain. Sisältönä voi olla esimerkiksi yhteisten tavoitteiden toteutumisen seuranta ja tuen ja yhteistyön tarve.

Jos hyvinvointisuunnitelma tehdään erikseen

  • Työryhmä kerää hyvinvointiryhmän tai osallistumisen kautta saadut ehdotukset ja kommentit tavoitteista, toimenpiteistä ja seurantamittareista.
  • Työryhmä päättää ja tekee suunnitelman lopullisista tavoitteista, toimenpiteistä ja seurantamittareista.
  • Valtuusto hyväksyy hyvinvointisuunnitelman.

Sähköinen hyvinvointikertomus työvälineenä

Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman voi tehdä sähköisellä työvälineellä. Siinä laaja-alaista hyvinvointia kuvaavat indikaattorit on valmiiksi sisällytetty hyvinvointikertomusasiakirjaan.

Työväline tukee eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhteistä työskentelyä sekä päättäjien mahdollisuutta hyödyntää hyvinvointikertomusta päätöksenteossa.

Sähköisen työvälineen saa käyttöön kuntakokoon perustuvalla pienellä lisenssimaksulla. Sitä hallinnoi Kuntaliitto ja tytäryhtiö FCG Finnish Consulting Group Oy.

Hyvinvointikertomuksen voi edelleen tehdä myös ilman sähköistä työvälinettä, tai hyödyntää sähköistä hyvinvointikertomusta muiden työvälineiden rinnalla. 

Tutustu sähköiseen hyvinvointikertomukseen (hyvinvointikertomus.fi)