Kulttuuri hyvinvointikertomuksessa

Kulttuuripalvelut vahvistavat hyvinvointia

Kulttuuri ja taide

• parantavat ihmisen elämänlaatua ja kokonaisvaltaista hyvinvointia
• tarjoavat myös tilaisuuden osallistua ja tehdä itse
• voivat vähentää osaltaan yksinäisyyttä ja edistää yhteisöllisyyttä 

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019) edistää muun muassa kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen sekä pyrkii vahvistamaan väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kulttuurin ja taiteen keinoin.

Monissa kunnissa kulttuuripalvelut nähdään kunnan vahvuutena ja kulttuuri on jo osa kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä.  

Kulttuuripalvelut lisäävät sivistystä, henkistä kasvua, elinikäistä oppimista ja kansalaisvalmiuksia. Ne luovat myös viihtyisyyttä asuinympäristöön, vahvistavat kunnan ja hyvinvointialueen vetovoimaa ja edistävät osallisuutta.

Riittämättömästi kulttuuripalveluita käyttäneiden osuuksia koulutustason mukaan vuosina 2013-2016 (Murto ym 2017).

Kulttuurihyvinvointisuunnitelma kunnan ja hyvinvointialueen strategisen työn tukena

Kunnat ja hyvinvointialueet ovat liittäneet kulttuurin hyvinvointisuunnitelmiin tai tekevät erillisiä kulttuurihyvinvointisuunnitelmia. Suunnitelmilla vaikutetaan esimerkiksi

• yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääntymiseen
• liikkumattomuuden vähentämiseen
• kuntalaisten mahdollisuuksiin osallistua taide- ja kulttuuripalveluihin
• kulttuuripalvelujen saavutettavuuteen
• kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen ja siten 
• hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumiseen.

Toteutunut kulttuuripalveluiden saavutettavuuden (esim. taloudellinen, sosiaalinen, fyysinen saavutettavuus, kuten ilmaiset tai jalkautuvat palvelut, tilojen esteettömyys tai tulkkaukset) arviointi kunnittain. (Teaviisari 2021.)

Kulttuurihyvinvoinnin muistilista

Kunnan ja hyvinvointialueen on aluksi hyvä varmistaa:

Yhteistyön ja koordinaation olemassaolo ja parantaminen

• Yhteisen tahtotilan kirjaaminen, koordinaatio ja monialainen verkosto kunnissa ja hyvinvointialueella

Vaikutusten kuvaaminen ja kokemusten kerääminen

• Hyvinvointivaikutusten kuvaaminen ja tietoisuuden lisääminen kulttuurin erilaisista mahdollisuuksista esimerkiksi väli- ja loppuraportoinnin yhteydessä

Tiedon saanti kulttuurihyvinvointipalveluista

• Esimerkkien ja vaikuttavien toimien tuottaminen, kokoaminen ja tarjoaminen kuntalaisille ja järjestöille ja yrityksille sekä sote-alan ammattilaisille esimerkiksi erilaisin palvelutarjottimin

Lähteet

Brushane H (2021) Kulttuurihyvinvointisuunnitelma Varsinais-Suomessa. Turun ammattikorkeakoulu 5.10.2021. (pdf 265 kt)

Hämäläinen L (2021) Kulttuurihyvinvoinnin kysely /Hyvinvointikoordinaattorit. Turun ammattikorkeakoulu 28.10.2021. (pdf 409 kt)

Murto J ym (2017) Niiden osuus, jotka eivät ole saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita (%). Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH:n perustulokset 2010-2016.

Ruusuvirta M (2015) Kulttuuri kaupunkien hyvinvointikertomuksissa. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore, Kuntaliitto.

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Toimintaohjelman 2010-2014 loppuraportti. STM raportteja ja muistioita 2015:17. 

TEA-viisari (2021) Vuosien 2019–2021 aikana arvioitu joitain tai kaikkia kulttuuripalveluiden saavutettavuuden osa-alueista (esim. taloudellinen, sosiaalinen, fyysinen saavutettavuus, mm. ilmaiset tai jalkautuvat palvelut, tilojen esteettömyys, tulkkaukset).

Saukko N, Pirnes E ym.  Kulttuuri kunnan toiminnassa 2019 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Tutkimuksesta tiiviisti 45, 2019. THL.

Lue lisää

Yhteistyön ja koordinaation olemassaolo ja parantaminen

Houni P ym (2020) Taidetta! kulttuurihyvinvoinnin käsikirja. Taiteen edistämiskeskus

Kaattari M & Suksi I (toim.) (2019) Kulttuuri ja taide hyvinvoinnin edistäjinä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa. STM:n raportteja ja muistioita 2019:34

Työkaluja suunnittelun ja kehittämisen tueksi (Taikusydän)

Vaikutusten kuvaaminen ja kokemusten kerääminen

Anoschkin K (2019) Vaikuttavuuden jäljillä: Hyvän Mitta Opas yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämiseen

Björkqvist L (2014) Kartta, kompassi & kalenteri projektiarvioinnin opas. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Henriksson ym (2015) Opas oman toiminnan arviointiin järjestöille : ARTSI-projektissa kehitetty itsearviointimalli ja työkalut arviointiin. Kuntoutussäätiö.

Jensen A (2020) OPAS kulttuurihyvinvointitoiminnan arviointiin. Taikusydän

Klemelä J (2016) Järjestöt, vaikuttavuus & raha : SROI -arviointimenetelmä. Soste. (pdf 2,7 Mt)

Lapio P (2019) Yhteisölähtöinen taiteilijaresidenssi sosiaali- ja terveysalalla. Menetelmäopas. Taiteen edistämiskeskus

Sosped (2015) Toivehattu -arviointityökalu: Sosped-säätiö

Tiedon saanti kulttuurihyvinvointipalveluista

Kimmoke-ranneke ja Kaikukortti esimerkkinä

Toimintamallit (Taikusydän)