Kulttuuri hyvinvointikertomuksessa

Kulttuuripalvelut vahvistavat hyvinvointia

Kulttuuri ja taide

  • parantavat ihmisen elämänlaatua ja kokonaisvaltaista hyvinvointia
  • tarjoavat myös tilaisuuden osallistua ja tehdä itse
  • voivat vähentää osaltaan yksinäisyyttä ja edistää yhteisöllisyyttä 

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019) edistää muun muassa kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen sekä pyrkii vahvistamaan väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kulttuurin ja taiteen keinoin.

Monissa kunnissa kulttuuripalvelut nähdään kunnan vahvuutena ja kulttuuri on jo osa kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä.  

Kulttuuripalvelut lisäävät sivistystä, henkistä kasvua, elinikäistä oppimista ja kansalaisvalmiuksia. Ne luovat myös viihtyisyyttä asuinympäristöön, vahvistavat kunnan ja hyvinvointialueen vetovoimaa ja edistävät osallisuutta.

Riittämättömästi kulttuuripalveluja -vastanneiden osuudet vuosina 2013-2016 ei ole muuttunut matalasti, keskitasoisesti tai korkeakoulutettujen ryhmissä. Matalasti koulutetut vastaajat  kokevat keskimääräisesti enemmän etteivät he saa riittävästi kulttuuripalveluja.

Riittämättömästi kulttuuripalveluita käyttäneiden osuuksia koulutustason mukaan vuosina 2013-2016 (Murto ym 2017).

Kulttuurihyvinvointisuunnitelma kunnan ja hyvinvointialueen strategisen työn tukena

Kunnat ja hyvinvointialueet ovat liittäneet kulttuurin hyvinvointisuunnitelmiin tai tekevät erillisiä kulttuurihyvinvointisuunnitelmia. Suunnitelmilla vaikutetaan esimerkiksi

  • yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääntymiseen
  • liikkumattomuuden vähentämiseen
  • kuntalaisten mahdollisuuksiin osallistua taide- ja kulttuuripalveluihin
  • kulttuuripalvelujen saavutettavuuteen
  • kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen ja siten 
  • hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumiseen.

Karttakuvassa on huomattava osuus kuntia, jotka ovat saaneet TEA-viisarin kolmiportaisessa jaottelussa "huonon tuloksen".

Toteutunut kulttuuripalveluiden saavutettavuuden (esim. taloudellinen, sosiaalinen, fyysinen saavutettavuus, kuten ilmaiset tai jalkautuvat palvelut, tilojen esteettömyys tai tulkkaukset) arviointi kunnittain. (Teaviisari 2021.)

Kulttuurihyvinvoinnin muistilista

Kunnan ja hyvinvointialueen on aluksi hyvä varmistaa:

Yhteistyön ja koordinaation olemassaolo ja parantaminen

  • Yhteisen tahtotilan kirjaaminen, koordinaatio ja monialainen verkosto kunnissa ja hyvinvointialueella

Vaikutusten kuvaaminen ja kokemusten kerääminen

  • Hyvinvointivaikutusten kuvaaminen ja tietoisuuden lisääminen kulttuurin erilaisista mahdollisuuksista esimerkiksi väli- ja loppuraportoinnin yhteydessä

Tiedon saanti kulttuurihyvinvointipalveluista

  • Esimerkkien ja vaikuttavien toimien tuottaminen, kokoaminen ja tarjoaminen kuntalaisille ja järjestöille ja yrityksille sekä sote-alan ammattilaisille esimerkiksi erilaisin palvelutarjottimin

Lähteet

Brushane H (2021) Kulttuurihyvinvointisuunnitelma Varsinais-Suomessa. Turun ammattikorkeakoulu 5.10.2021.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä (pdf 265 kt)

Hämäläinen L (2021) Kulttuurihyvinvoinnin kysely /Hyvinvointikoordinaattorit. Turun ammattikorkeakoulu 28.10.2021.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä (pdf 409 kt)

Murto J ym (2017) Niiden osuus, jotka eivät ole saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita (%).Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH:n perustulokset 2010-2016.

Ruusuvirta M (2015) Kulttuuri kaupunkien hyvinvointikertomuksissa. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore, Kuntaliitto.

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Toimintaohjelman 2010-2014 loppuraportti. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäSTM raportteja ja muistioita 2015:17. 

TEA-viisari (2021) Vuosien 2019–2021 aikana arvioitu joitain tai kaikkia kulttuuripalveluiden saavutettavuuden osa-alueista (esim. taloudellinen, sosiaalinen, fyysinen saavutettavuus, mm. ilmaiset tai jalkautuvat palvelut, tilojen esteettömyys, tulkkaukset).Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Saukko N, Pirnes E ym.  Kulttuuri kunnan toiminnassa 2019 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäTutkimuksesta tiiviisti 45, 2019. THL.

Lue lisää

Yhteistyön ja koordinaation olemassaolo ja parantaminen

Houni P ym (2020) Taidetta! kulttuurihyvinvoinnin käsikirja.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Taiteen edistämiskeskus

Kaattari M & Suksi I (toim.) (2019) Kulttuuri ja taide hyvinvoinnin edistäjinä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä STM:n raportteja ja muistioita 2019:34

Työkaluja suunnittelun ja kehittämisen tueksi (Taikusydän)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Vaikutusten kuvaaminen ja kokemusten kerääminen

Anoschkin K (2019) Vaikuttavuuden jäljillä: Hyvän Mitta Opas yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämiseenLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Björkqvist L (2014) Kartta, kompassi & kalenteri projektiarvioinnin opas. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Henriksson ym (2015) Opas oman toiminnan arviointiin järjestöille : ARTSI-projektissa kehitetty itsearviointimalli ja työkalut arviointiin. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäKuntoutussäätiö.

Jensen A (2020) OPAS kulttuurihyvinvointitoiminnan arviointiin.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Taikusydän

Klemelä J (2016) Järjestöt, vaikuttavuus & raha : SROI -arviointimenetelmäLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. Soste. (pdf 2,7 Mt)

Lapio P (2019) Yhteisölähtöinen taiteilijaresidenssi sosiaali- ja terveysalalla. Menetelmäopas.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Taiteen edistämiskeskus

Sosped (2015) Toivehattu -arviointityökalu: Sosped-säätiöLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Tiedon saanti kulttuurihyvinvointipalveluista

Kimmoke-ranneke ja Kaikukortti esimerkkinä

Toimintamallit (Taikusydän)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Muualla verkossa

Kulttuurista hyvinvointia kuntiin -video (YouTubeLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä)

Suositus taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Kulttuurihyvinvoinnin ABC kunnan luottamushenkilöille -diapaketti (Slideshare)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (Finlex)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Näkökulmia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista (Sitra)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Näkökulmia taiteen ja kulttuurin sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutuksista (Sitra)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

CuWeRe - Kulttuurihyvinvoinnin tutkimuksen ja koulutuksen osaamiskeskittymäLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Enemmän hyteä, vähemmän sotea: Hyvinvointia ja terveyttä kulttuurista (Pohjanmaan liitto, pdf 5,6 Mt)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Kuinka laajasti kunnissa tarjotaan taide- ja kulttuurilähtöisiä hyvinvointipalveluja sosiaali- ja terveydenhuollossa+ (Patio)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

ArtsEqual-hankeen sivusto Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Arttu Haapalaisen blogi Rakenteet ja raha, taiteen ja hyvinvoinnin puuttuvat ainesosat (PROSTT ry)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Taidetoiminta talouden tukijana sosiaali- ja terveyssektorilla (Documentcloud, pdf 2,6 Mt)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Taidetoiminnan vaikutusten taloudellinen arviointi työyhteisöissä Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Kulttuurihyvinvointi - vaikutusten mittaaminen hyvinvoinnin osoittajanaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä