Esimerkkejä ehkäisevän päihdetyön koordinaatiosta
Se miten kunnat ja alueet käytännössä järjestävät ehkäisevän päihdetyön ja koordinoivat sitä vaihtelee kunnan tai alueen tilanteen mukaan. Esimerkiksi kuntakoko ja alueen perinteet seutuyhteistyöstä vaikuttavat järjestämis- ja koordinointitapoihin. Olennaista on kuitenkin ratkaista miten omassa kunnassa tai alueella voidaan parhaiten varmistaa ehkäisevän päihdetyön laadukas toteuttaminen monialaisessa yhteistyössä. Tähän voi saada vinkkejä tälle sivulle kootuista esimerkeistä.
Esimerkkejä olemassa olevista ehkäisevän päihdetyön koordinaatiomalleista seuduilta ja erikokoisista kunnista
Pienen kunnan esimerkki Vaalasta
Vajaan 3 000 asukkaan Vaalassa Pohjois-Pohjanmaalla ehkäisevän päihdetyön toimielimeksi on nimetty hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtuuston puheenjohtaja. Kunnassa on haluttu varmistaa ehkäisevän päihdetyön näkyminen eri elämänkaarenvaiheissa sopimalla käytännön toiminnasta neljässä hyvinvointityön ikäkausiverkostossa (Perheiden parhaaksi, Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, Työikäiset ja Ikäihmiset), jotka toimivat toimielimen tukena. Ikäkausiverkostoissa on edustajia kunnan eri toimialoilta ja sote-kuntayhtymästä sekä kunnassa toimivista yhdistyksistä ja yrityksistä kuntalaisten edustajia unohtamatta. Jokaisen ikäkausiverkoston työtä ohjaa ajattelu päihteiden käytölle altistavista ja riskitekijöistä sekä toisaalta käytöltä suojaavista tekijöistä, jotka vaihtelevat ikäkausittain. Toimintaa arvioidaan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksissä.
Kunnan ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön tehtäviin kuuluu ehkäisevän päihdetyön johtaminen, kehittäminen, ohjaaminen, seuraaminen ja arviointi osana hyvinvoinnin edistämistä. Yhdyshenkilö sijoittuu käytännössä kunnan hyvinvointiosastolle.
Kunnan elinvoimasopimuksessa on sitouduttu edellä kuvattuun ehkäisevän päihdetyön toimintamalliin.
Suuren kunnan esimerkki Kuopiosta
120 000 asukkaan Kuopiossa ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavaksi toimielimeksi on nimetty Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta. Lisäksi kunnassa toimii useita monialaisia ryhmiä, joiden kautta ehkäisevää päihdetyötä käytännössä toteutetaan. Kuopiossa on osana Pakka-toimintamallin toteuttamista saatu eri hallinnonalojen ja yleishyödyllisten yhteisöjen lisäksi vähittäismyynti ja valvontaviranomaiset mukaan tekemään ehkäisevää päihdetyötä. Tavoitteena on ehkäistä päihdehaittoja kaikissa ikäryhmissä ja kaikkien ehkäisevään päihdetyöhön kuuluvien riippuvuutta aiheuttavien teemojen osalta.
Kuopiossa toimii kokopäiväinen ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa ehkäisevän päihdetyön sisällyttäminen hyvinvointikertomukseen, tiedonvälittäminen ja kouluttaminen päihdeasioista niin kuntalaisille kuin ammattilaisillekin, Pakka-toimintamallin koordinointi, ehkäisevän päihdetyön edistäminen työryhmätyöskentelyssä ja verkostoissa sekä valtakunnallisiin sidosryhmiin osallistuminen ja niihin kuntanäkökulman tuominen.
Esimerkit seutuyhteistyöstä Päijät-Hämeestä ja Ylä-Savosta
Päijät-Hämeessä ehkäisevää työtä koordinoidaan 12 kunnan alueella neljän tuulen -periaatteella, eli yhdistäen ehkäisevää päihdetyötä, edistävää mielenterveystyötä, pelihaittojen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyä. Seutukoordinaatio muun muassa:
- tarjoaa asiantuntijatukea alueen toimijoille ehkäisevän työn toteuttamiseen ja kehittämiseen
- välittää ajantasaista tietoa ja osaamista paikallisten toimijoiden käyttöön
- tukee alueen sisäistä ja toimijoiden välistä verkostoitumista
- tarjoaa asiantuntemusta eri foorumeihin.
Sosiaalialan osaamiskeskus Verson koordinoima Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaatioryhmä (PETE) kokoaa yhteen edustajat 12 kunnasta (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä) sekä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän nuorisovastaanotosta, Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksiköstä sekä järjestöistä Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:stä ja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisesta säätiöstä. Tämän verkoston rinnalla toimii erillinen Pelihaittojen ehkäisyn seutukoordinaatioryhmän sekä Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seutukoordinaatioryhmä.
Lisäksi kussakin kunnassa toimii ehkäisevän päihdetyön toimielin sekä toimeenpaneva monialainen yhteistyöryhmä.
Alueella toimii Sosiaalialan osaamiskeskus Versossa seutukoordinaattori, joka käytännössä edistää seutukoordinaatiolle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Seutukoordinaattorin työpanos myydään Hyvinvointiyhtymän välityksellä kunnille hintaan 0,35€ / asukas / vuosi. Lisäksi kunnilla on omat ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilönsä.
Seutukoordinaatiolle on tehty oma ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seudullinen toimintasuunnitelmansa vuosille 2018−2021, jota seurataan vuosittain toimintakertomuksissa ja josta raportoidaan kunnille ja Hyvinvointiyhtymälle.
Ks. lisää Päijät-Hämeen ehkäisevän työn seutukoordinaatiosta.
Ylä-Savossa Iisalmessa, Vieremällä, Sonkajärvellä ja Kiuruvedellä 35 000 asukkaan alueella toimii seudullinen Ehkäisevän päihdetyön työryhmä, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa:
- toimia seudullisena käytännön toiminnan suunnittelijana ja
- toiminnan toteuttamisen koordinoijina sekä
- tiedon vastaanottajana ja välittäjänä.
Ylä-Savon sote-kuntayhtymän koordinoimaan seudulliseen työryhmään kuuluvat alueen kunkin neljän kunnan ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt sekä Ylä-Savon SOTE Kuntayhtymän mielenterveys- ja päihdetyöstä vastaava, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden edistämisen koordinaattori, Ankkuritiimi sekä yleishyödyllisistä yhdistyksistä Iisalmen Raittiusseura Saratus, Päiväkeskus Pysäkki Ry ja Iisalmen seurakunta. Yhteistyötä ohjataan muun muassa yhteisellä vuosikellolla.
Iisalmessa ja Vieremällä seudullinen työryhmä hoitaa myös kunnan monialaisen työryhmän tehtäviä. Sonkajärvellä ja Kiuruvedellä toimii lisäksi kunnassa muita ehkäisevää päihdetyötä edistäviä monialaisia työryhmiä.
