Ehkäisevä päihdetyö kunnan strategiassa
Kuntastrategiassa määritellään kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet. Kuntalaki edellyttää, että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Myös terveydenhuoltolaissa linjataan, että kunnan on strategiassaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja johdettava ne kuntakohtaisista indikaattoreista.
Käytännössä kuntastrategia voi sisältää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuuden, osastrategian tai hyvinvoinnin toimintaohjelman, jonka osaksi myös ehkäisevän päihdetyön keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet kuuluvat.
Asukkaat ja sidosryhmät mukaan strategiatyöhön
Ehkäisevä päihdetyö koskettaa koko yhteiskuntaa ja sen kohteena ovat kaikki kuntalaiset. Ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun kannattaakin osallistaa kattava yhteistyöverkosto: sosiaali- ja terveysalan toimijoita, sivistystoimen ja poliisin edustajia, kunnan asukkaita ja palveluiden käyttäjiä, järjestöjä, seurakuntia, elinkeinoelämän edustajia ja paikallisia yrittäjiä.
Strategiassa määriteltyjen toimenpiteiden juurruttaminen käytännön työhön ja toimintaan vaatii aktiivista ja määrätietoista johtajuutta ja runsaasti viestintää. Muutosten juurruttamista helpottaa usein se, jos tärkeimmät toimijat ovat päässeet osallistumaan ja vaikuttamaan strategiatyöhön jo varhaisessa vaiheessa.
Strategia perustuu tietoon
Tieto on hyvän strategian perusta. Ehkäisevän päihdetyön toimien suunnittelussa tarvitaan tietoa asukkaiden hyvinvoinnista, terveydestä, päihteiden käytöstä ja päihteiden haitoista. Tietoa tarvitaan myös siitä, miten hyvin palvelujärjestelmä nykyisellään vastaa tunnistettuihin haasteisiin.
Tietoa ja näkemyksiä voidaan kerätä ammattilaisilta, kuntalaisilta ja palveluiden käyttäjiltä, sekä alan järjestöiltä. Palautetta voidaan pyytää esimerkiksi asukkaiden ja ammattilaisten kuulemistilaisuuksissa, erilaisilla verkkokyselyillä tai keskustelutilaisuuksissa. Nykytilan arvioinnissa voi hyödyntää myös esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämiä tilastoja ja indikaattoreita.
Päihdehaittojen ehkäisy ja mielenterveyden edistäminen kulkevat käsi kädessä
Päihdehaittojen ehkäiseminen ja mielenterveyden edistäminen vaikuttavat monin tavoin kuntalaisten hyvinvointiin, terveyteen ja viihtyvyyteen. Päihdehaitat ja mielenterveyskysymykset kietoutuvat usein toisiinsa ja niillä on myös palvelujärjestelmässä monia yhteisiä rajapintoja: asiakkaita, palveluita, osaajia ja kohderyhmiä.
Tavoitteiden ja painopisteiden määrittely vaatii priorisointeja ja valintoja. Kunnallisten tai alueellisten mielenterveys- ja päihdesuunnitelmien tarkastelu yhtenä kokonaisuutena onkin käytännössä osoittautunut toimivaksi toimintamalliksi.
Panostaminen ehkäisevään ja edistävään työhön kannattaa: mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen ja varhaiseen puuttumiseen panostaminen tuovat pitkällä aikajänteellä myös taloudellisia hyötyjä.
