Ehkäisevän päihdetyön viestintä
Viestintä on tärkeä osa ehkäisevää päihdetyötä. Viestintä ei ole yksisuuntaista tiedottamista, vaan parhaimmillaan viestinnällä herätellään ja aktivoidaan yhteisöjä ja kuntalaisia lisäämällä ymmärrystä päihde- ja riippuvuusilmiöstä sekä sitoutetaan kumppaneita yhteistyöhön.
Tietyt periaatteet viestinnän perustaksi
Ehkäisevän päihdetyön aiheita ja ilmiöitä koskevassa viestinnässä noudatetaan yhdenvertaisen viestinnän keskeisiä periaatteita, esimerkiksi:
- käytä aina kunnioittavaa ja neutraalia sanastoa, kun viestit ihmisistä, ihmisryhmistä tai erilaisista ilmiöistä
- kerro asioista ja ilmiöistä pelottelematta, liioittelematta, moralisoimatta ja kauhistelematta
- pyri kuvien valinnassa moninaisuuteen ja varmista, että kuva ei luo tai vahvista olemassa olevia haitallisia stereotypioita ja stigmoja.
Monenlaista viestintää
Viestintää tapahtuu jatkuvasti vuorovaikutuksessa, mutta se on myös suunniteltua ja tavoitteellista toimintaa. Jokaisessa organisaatiossa tehdään lisäksi sisäistä ja ulkoista viestintää.
Sisäisessä viestinnässä kohteena ovat esimerkiksi eri palveluissa toimivat ammattilaiset. Heille on tarpeen viestiä päihde-, tupakka- ja rahapelitilanteesta, yhdessä sovituista ehkäisevän päihdetyön tavoitteista ja toimista sekä uusista osaamista vahvistavista tietomateriaaleista, suosituksista, hyvistä käytännöistä ja koulutuksista.
Sisäisellä viestinnällä voidaan myös pyrkiä muuttamaan ammattilaisten asenteita esimerkiksi päihteitä käyttäviä kohtaan, kun se yhdistetään vaikkapa samanaikaisesti järjestettäviin koulutuksiin, joilla vahvistetaan ammattilaisten osaamista kunnioittavasta puheeksi ottamisesta.
Ulkoisella viestinnällä tavoitellaan ehkäisevässä päihdetyössä eri kohderyhmien huomiota päättäjistä ja yhteistyökumppaneista kansalaisiin. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä velvoittaa kuntia ja hyvinvointialueita viestimään niin väestölle kuin riskiryhmille paitsi päihteiden, tupakka- ja nikotiinituotteiden ja rahapelaamisen haitoista sekä keinoista ehkäistä ja vähentää niitä.
Valitse tavoite, pääviesti ja kanava kohderyhmän mukaan
Olennaista on sovittaa viesti valitulle kohderyhmälle ja valita oikea kanava sen tavoittamiseksi.
Yksilöiden käyttäytymiseen vaikuttaminen yksin viestinnän keinoin on haastavaa. Laadukkaat kampanjat tavoittelevat asennemuutosta, vahvistavat kohderyhmän luottamusta omiin kykyihin ja taitoihin tai välittävät tietoa. Vaikuttavat kampanjat perustuvat selkeisiin tutkimuspohjaisiin ydinviesteihin, toistoon sekä kohderyhmän tarkkaan rajaukseen ja tuntemukseen. Kampanja täytyy resursoida hyvin ja testata.
Samaistuttavat, arkiset ja tunteita herättävät tarinat herättävät viestin eloon.
Yhdistämällä viestintää muuhun yhteisöissä tehtävään ehkäisevään päihdetyöhön voidaan parhaimmillaan saada aikaan pysyviä muutoksia asenteissa. Esimerkiksi alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyä yhteisölähtöisin keinoin toteuttavassa Pakka-toimintamallissa hyödynnetään aktiivisesti viestintää yhteisön aktivoimiseksi yhteisten tavoitteiden taakse. Se tarkoittaa yhteisen ymmärryksen luomista taklattavasta ongelmasta oman toiminnan mahdollisuuksista sekä tarpeista tunnistetun ongelman ratkaisemiseksi.
Lue lisää: Pakka-toimintamalli ehkäisevään päihdetyöhön
Viestintä vaatii suunnittelua
Kuten muukin ehkäisevä päihdetyö, myös viestintä vaatii onnistuakseen suunnittelua. Kuntien ja hyvinvointialueiden kannattaakin rakentaa ehkäisevän päihdetyön viestintänsä tueksi yhteinen viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma, jonka voi liittää osaksi muuta ehkäisevää päihdetyötä koskevaa toiminnansuunnittelua. Esimerkkejä tästä löytyy jo alueilta. Suunnitelmassa kuvataan esimerkiksi
- mitkä ovat kuntien ja alueen yhteiset viestinnän periaatteet
- miten viestinnällä tuetaan yhteisesti asetettujen ehkäisevän päihdetyön tavoitteiden saavuttamista
- mitkä ovat viestinnän kohderyhmät ja miten heille viestitään (kanavat, sisällöt ja pääviestit)
- miten vastuu viestinnästä on jaettu
- miten viestintää seurataan ja arvioidaan.
Pidemmän aikavälin viestintä- ja vaikuttamissuunnitelmaa voi täydentää vuosikellolla, jolla on mahdollista konkretisoida, yhteensovittaa ja aikatauluttaa alueen viestintää.
Viestinnän vaikutuksia on tarpeen seurata, arvioida ja raportoida osana ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta. Seurantaa varten on hyvä määrittää tavoitteisiin soveltuvat mittarit. Arviointia voi tehdä ennen interventiota, sen aikana ja sen päätyttyä. Olennaista on aina pohtia onnistumista ja sitä, onko jatkossa tarpeen tehdä jotain toisin.
Muista ainakin nämä viestiessäsi kuntalaisille tai asiakkaille
- Viestintä kannattaa kohdentaa: pohdi kenet haluat tavoittaa ja mikä on paras tapa tavoittaa kyseinen ryhmä.
- Kohderyhmän mukaan ottaminen viestinnän suunnitteluun varmistaa sen toimivuutta.
- Viestinnän tulee olla eettisesti kestävää, ei kohderyhmää loukkaavaa tai leimaavaa.
- Valitse sanat ja kuvat huolella. Puhuttele ja viritä ajattelua, älä leimaa.
- Yhdistä viestintä aina mahdollisuuksien mukaan muuhun ehkäisevän päihdetyön toimiin, jotta ne vahvistavat toisiaan.
- Ethän hyödynnä viestinnässäsi pelottelua. Pelottelu ei ole eettistä eikä lisää vaikuttavuutta, vaan voi päinvastoin olla haitallista.
