Kumppanuusrahoitusmalli

Euromerkki sekä henkilöitä keskustelemassa keskenään.

Kansalaisjärjestöt ja kunnat tai hyvinvointialueet voivat luoda keskenään kumppanuuksia kumppanuusrahoituksen avulla.

Kumppanuusrahoitus synnyttää asukaslähtöistä toimintaa ja asukkaita lähellä olevia matalan kynnyksen palveluita. Sen avulla voidaan hyödyntää paikallista asiantuntijatietoa. Kumppanuusrahoitusmallia voidaan soveltaa kylissä, kunnissa, kaupungeissa ja hyvinvointialueilla.

Kumppanuuksia tarvitaan muun muassa asukkaiden vapaa-ajan mahdollisuuksien järjestämiseksi, vertaistuen tarjoamiseksi, osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, köyhyyden torjumiseksi sekä asiantuntija- ja kokemustiedon välittämiseksi julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Kunta ja hyvinvointialue voivat varata budjetistaan kumppanuusrahoitusta, osallistuvaa budjetointia tai ne voivat hyödyntää muita rahoitusinstrumentteja, kuten Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta. Kunta tai hyvinvointialue voi kutsua koolle kansalaisjärjestötoimijoista, asukkaista ja viranomaisista koostuvan työryhmän ohjaamaan rahoitusta.

Kumppanuusrahoituksen hyödyt

Kumppanuusrahoitus lisää osallisuutta ja yhteisöllistä hyvinvointia.

Yksittäisten asukkaiden tai asukasryhmien aktiivisuuden taloudellinen tukeminen innostaa asukkaita ja kasvattaa siten paikallista elinvoimaa. Alueen houkuttelevuus lisääntyy. Asukkaista lähtevä yhteisöllinen toiminta rakentaa alueellista kulttuuria ja lujittaa koheesiota.

Järjestöillä on viranomaisten osaamista täydentävää asiantuntemusta. Järjestöjen kautta voidaan myös tavoittaa ihmisryhmiä, joita palvelut eivät tavoita. Järjestöissä toimivat vapaaehtoiset ja vertaiset ovat hyvinvoinnin paikallinen voimavara. Järjestöihin kertynyttä tietoa ihmisten kokemuksista ja järjestelmän pullonkauloista kannattaa hyödyntää palveluja kehitettäessä.

Asukkaat hyötyvät

saavat rahoituksen avulla tilaisuuden vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa asioihin ja luoda yhteisöllistä toimintaa
saavat ääntään kuuluville paikallisessa kehittämistyössä ja päätöksenteossa
asukkaille syntyy uusia väyliä hyvinvointia tukeviin palveluihin

Järjestöt hyötyvät

paikalliseen kehittämistyöhön ja päätöksentekoon vaikuttaminen
pystyvät järjestämään yleishyödyllisiä palveluja
resursseja vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen organisoimiseen

Kunnat/hyvinvointialueet hyötyvät

mahdollisuus ketteriin kokeiluihin, käytännössä testattuja toimintamalleja
tavoitetaan uusia järjestötoimijoita
täydennystä palveluvalikoimaan
tehokasta toimintaa: heikossa asemassa olevia tavoitetaan entistä paremmin järjestöjen ja kunnan yhteistyönä palvelujen piiriin; maahanmuuttajia kotoutetaan lähellä heidän arkeaan

Kumppanuusrahoitusmallin toteutus käytännössä

Kumppanuusrahoitus osana kuntien tai hyvinvointialueiden budjettia

Kunta tai hyvinvointialue

kutsuu alueen asukas- ja kansalaisjärjestötoimijat yhteisen pöydän ääreen
päättää, millaisiin kumppanuuksiin se budjetoi
tiedottaa kumppanuushauista ja rahoitusmahdollisuuksista
sopii kumppanuuksien resursseista ja vastuista järjestöjen tai asukasryhmien kanssa
kutsuu tarvittaessa koolle kumppanuuksiin liittyen ohjaus- tai työryhmän

Kumppanuusrahoitus osana ESR-rahoitusta ohjelmakaudella 2014–2020

Tässä kuvatut toimintatavat koskevat Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakautta 2014–2020. Kumppanuusrahoitus voi olla mahdollinen myös muissa rahoitusinstrumenteissä. Varmista mahdollisuus kumppanuusrahoitukseen ja käytännön yksityiskohdat aina rahoittajalta.

Kunta priorisoi rahoitusta hakevat hankkeet yhdessä ELY-keskuksen kanssa.
Hankkeita rahoitetaan ennalta sovitun rahoituskehyksen puitteissa.
Kunta sitoutuu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksessa vaadittavan kuntarahoitusosuuden maksamiseen.
Hanketta toteuttava järjestö voi lainata ESR-rahoituksessa edellytettävän omarahoitusosuuden kunnalta.
Kunta tukee järjestöjä hankehakuprosessissa.

ESR-rahoituksen varmistuttua kunta kutsuu koolle ohjausryhmän. Hanketoteuttajat saavat ohjausryhmältä tukea myös hankkeen toteutuksessa ja toiminnan juurrutuksessa.

Hankkeiden rahoitus tapahtuu pääsääntöisesti kertakorvausmallin (lump sum) mukaisesti tulosten todentamisen perusteella hankkeen päätyttyä. Tarvittaessa hankkeen toteuttaja voi saada osan rahoituksesta myös ennakkona.

Kumppanuusrahoitusmallia on kehitetty muun muassa Kuopiossa ja Joensuussa

Esimerkiksi Joensuussa, Mikkelissä, Oulussa ja Lappeenrannassa kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen hankkeita on toteuttanut kaupunki. Savonlinnassa toteuttajana on ollut yhdistys (Savonlinnan seudun Kolomonen ry). Näissä malleissa päätoteuttajalla on velvollisuus jakaa organisoimissaan sisäisissä hauissa rahoitusta pienemmille järjestötoimijoille näiden tekemien suunnitelmien perusteella. Rahoituksesta on päätetty yhdessä alueellisen ESR-rahoittajaviranomaisen kanssa ohjelmakaudella 2014–2020.

Kumppanuusrahoitusmalli Kuopiossa

Kuopion kaupunkialueella on edetty toisin: Kuopion mallissa Pikku-KaKeja, pieniä ESR-hankkeita, synnytetään samantapaisesti yhteistyössä kaupungin, etupäässä järjestöjen ja yhdistysten sekä ELY-keskuksen kanssa. Hankehaku ei kuitenkaan ole tapahtunut sisäisenä, vaan EURA 2014 -järjestelmän kautta yleisinä ESR-hakuaikoina.

Kuopion kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen malli (pdf, 488 kt)

Kumppanuusrahoitusmalli Joensuussa

Joensuussa kumppanuusrahoitus on kytketty asukkaista kumpuavan toiminnan mahdollistamiseen, jolloin vaikuttavuutta tarkastellaan asukasaktiivisuuden näkökulmasta.

Yksittäiset asukkaat ovat voineet ehdottaa tapahtumaa tai kehittämishanketta, jolle kaupunki etsii sopivan toteuttajayhdistyksen tai auttaa perustamaan oman. Ohjausryhmässä on mukana kansalaisjärjestötoimijoita.

Kumppanuusrahoitusmallin edelleen kehittämisessä voidaan hyödyntää maaseutujen paikallisen kehittämisen Leader-ohjelman kokemuksia.

Meiltä meille! Kansalaistoimijalähtöistä kaupunkikehittämistä Joensuussa (pdf 5,99 Mt) Joensuun KAKE-hankkeen arviointijulkaisu, 2017