Osallisuutta edistävä hallintomalli tukee osallisuustyön johtamista

Osallisuutta edistävässä hallintomallissa julkiset ja yksityiset toimijat sekä kansalaiset luovat yhdessä parempaa elinympäristöä ja parempia palveluita.

Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi yhteiskehittämistä, yhteisluomista ja yhteistuotantoa, jossa kansalaisesta tai asiakkaasta tulee myös toiminnan kehittäjä, yhteistuottaja ja vertaisarvioija – hän ei enää ole vain äänestäjä tai palautteen antaja. Malli tekee mahdolliseksi esimerkiksi sen, että moninaista hoitoa ja tukea tarvitsevat ihmiset voivat osallistua käyttämiensä palvelujen järjestämiseen ja hankintaan.

Osallisuutta edistävä hallintomalli   

• lisää heikoimmassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa ja kuulua joukkoon,
• poistaa syrjäyttäviä mekanismeja ja luo hyviä väestösuhteita sekä turvallista arkea,
• parantaa palvelujärjestelmän toimivuutta, palvelujen laatua ja vaikuttavuutta
• sekä lisää kaikkien mainittujen seikkojen ansiosta yksilön ja yhteisön hyvinvointia.

Hallintomalli toimii alustana erilaisille osallisuuden edistämisen keinoille, joita on kehitetty muun muassa Euroopan sosiaalirahaston osallisuushankkeissa eri puolilla Suomea.
Osallisuuden edistämisen mallit

Osallisuutta edistävän hallintomallin periaatteet

1. Kumppanuus julkisten (esim. kunnan viranomaiset ja poliitikot), yksityisten (esim. järjestöt ja yritykset) ja kansalaisten (esim. palvelujen käyttäjät tai omaiset) kesken (niin kutsuttu 4P-kumppanuus, Public-Private-People Partnership). Kumppanuus on edellytys sille, että saadaan kehitettyä yhteistuotannon ja yhteisluomisen rakenteet. 
2. Yhteistuotannon (co-production) ja yhteisluomisen (co-creation) mahdollistavat rakenteet, käytännöt ja kulttuuri.
3. Tulos- ja vaikuttavuusperusteisuus eli yhdessä sovittujen tavoitteiden suuntaisesti toimiminen. Tavoitteiden toteutumista voidaan mitata objektiivisesti ja/tai subjektiivisesti. Toivotuista tuloksista ja niiden arvioimisesta keskustellaan ja neuvotellaan alusta alkaen, kun kumppanit kokoontuvat yhteen.

Mallin periaatteet tukevat toisiaan ja ovat luonteeltaan prosessinomaisia. Ne kattavat toiminnan tai palvelun valmistelun viriämisen, suunnittelun ja kehittämisen sekä tuotannon ja sen arvioinnin.

Osallisuutta edistävä hallintomalli muuttaa kaikkien rooleja

• Asukas tai palvelujen käyttäjä voi osallistua monilla tavoilla ja eri tasoilla.
• Uudet roolit edellyttävät ammattilaisilta uudenlaista osaamista sekä johtamista.
• Toiminnan arviointi muuttuu, kun kansalaiset osallistuvat neuvotteluihin siitä, mitä tavoitellaan ja miten tavoitteiden saavuttamista arvioidaan, ja kun vaikutusten ajatellaan syntyvän verkostojen prosesseissa.
• Julkisrahoitteiseen lakisääteiseen toimintaan tai palveluun liittyvät velvoitteet ja oikeudet säilyvät kuitenkin ennallaan.
• Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden rooli osallisuutta edistävän hallintomallin periaatteiden mahdollistamisessa ja osallisuustyön johtamisessa on merkittävä.
• Julkinen organisaatio nähdään osana palvelujärjestelmän kompleksista ja yhteenkietoutunutta systeemiä. ”Hallinnosta” siirrytään ”hallintaan”. Hallinnan mekanismina toimivat erilaiset verkostot.

Osallisuutta edistävä hallintomallin toteuttaminen käytännössä

Osallisuutta edistävä tapa järjestää hallinto on uusi, mutta sen käytännön toteuttamiseen löytyy jo erilaisia hyväksi havaittuja työkaluja ja toimintamalleja. Esittelemme seuraavaksi malleja, joita on kehitetty Euroopan sosiaalirahaston hankkeissa (toimintalinja 5) ja arvioitu osallisuuden näkökulmasta Sokra-koordinaatiohankkeessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.

Työkaluja ja malleja osallisuutta edistävän hallintomallin periaatteiden mukaan:

1. Kumppanuus julkisten, yksityisten ja kansalaisten kesken

• Kumppanuusilta kokoaa yhteen julkisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan ja kokemustiedon paikalliset toimijat (Innokyla.fi)
• Kototori tukee kotoutujaa monialaisesti ja yhteisöllisesti (Innokyla.fi)
• Avoin olohuone ilman vaatimusta päihteettömyydestä (Innokyla.fi) 
• Kumppanuusrahoitusmalli
• Osallisuustyön johtaminen ja osallisuusohjelman teko
• Verkostoivan työn mallit
• Kansalaisvaikuttamisen vahvistaminen
• Kokemusosaamisen mallit
• Ammattilaisten osallisuutta vahvistavat mallit

2. Yhteistuotanto ja yhteisluominen

• Palveluohjauksen mallin kehittäminen yhdessä paljon tukea tarvitsevien kanssa
• Yhteiskehittäminen sosiaalisessa kuntoutuksessa ja sosiaalityössä (Innokyla.fi)
• Yhteinen työhuone tarjoaa työtilan ja rakentaa työyhteisöä (Innokyla.fi)
• Viisi tapaa perustaa avoin yhteinen tila (Innokyla.fi)
• Naapuriyhteisötoiminta tukee kehitysvammaisten itsenäistä asumista (Innokyla.fi)
• Kokemusosaamisen mallit
• Ammattilaisten osallisuutta vahvistavat mallit

3. Tulos- ja vaikuttavuusperusteisuus

• Yhteiskehittäminen sosiaalisessa kuntoutuksessa ja sosiaalityössä (Innokyla.fi)
• Osallistuva budjetointi – inklusiivisella toiminnalla osallisuutta lähiöön (Innokyla.fi)
• Osallisuustyön johtaminen ja osallisuusohjelman teko
• Osallisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa (Innokyla.fi)

Paikallisen osallisuustyön johtaminen ja osallisuusohjelman teko

Kunnat johtavat paikallisesti tehtävää osallisuustyötä. Osallisuus vahvistuu, kun asukkaat ja paikalliset toimijat voivat osallistua alueen kehittämiseen alusta alkaen. He neuvottelevat toivotuista tuloksista sekä tuottavat sellaisia toimintoja ja palveluja, joilla toivottuihin tuloksiin päästään.

Tavoitteet, niiden toteuttaminen, seuranta ja arviointi kannattaa kirjata yhdessä ylös esimerkiksi kunnan tai alueen osallisuusohjelmaksi.

Osallisuustyön johtaminen ja osallisuusohjelman teko

Kumppanuusrahoitus tukee kumppanuuksia ja yhteistuotantoa

Kansalaisjärjestöt, asukkaat ja esimerkiksi osuuskunnat voivat luoda kumppanuusrahoituksen avulla kumppanuuksia julkisten toimijoiden, kuten kunnan tai sairaanhoitopiirin kanssa. Julkinen toimija voi varata budjetistaan osuuden kumppanuusrahoitukseen tai osallistuvaan budjetointiin. Yksittäisten asukkaiden tai asukasryhmien aktiivisuuden taloudellinen tukeminen innostaa yhteiseen tekemiseen. Järjestöjen tukeminen kumppanuusrahoituksella tuo järjestöjen osaamista paikallisena voimavarana näkyviin ja täydentää virkamiesten asiantuntemusta. 

Kumppanuusrahoituksessa kumppanuus toteutuu valmistelu-, suunnittelu- ja toteutusvaiheessa, kun kunta kutsuu asukas- ja järjestötoimijan yhteisen pöydän ääreen, tiedottaa kumppanuushauista ja rahoitusmahdollisuuksista, sopii kumppanien kanssa tavoitelluista tuloksista, resursseista ja vastuista, kutsuu koolle kumppanuuksiin liittyen ohjaus- tai työryhmän sekä vastaa siitä, että rahoitetun toiminnan tulokset tulevat arvioiduksi.

Yhteistuotanto toteutuu, kun rahoitetaan useamman toimijaryhmän valmistelemaa, suunnittelemaa ja toteuttamaa toimintaa ja kun arvioinnissa käytetään useamman toimijaryhmän näkökulmia.

Kumppanuusrahoitusmalli

Verkostomaisuus sopii kompleksisten ilmiöiden hallintaan

Osallisuutta edistävää hallintomallia luonnehtii siirtyminen hallinnosta verkostomaiseen hallintaan. Sen ytimenä on ymmärrys yhteiskunnan kompleksisuudesta eli asioiden yhteenkietoutumisesta. Verkostoivassa työssä kumppanuus, yhteisluominen ja -tuotanto sekä tulos- ja vaikuttavuusperustaisuus voivat toteutua, kun verkostoja johdetaan yhdessä sovitun tavoitteen suuntaan.

Verkostoiva työ osallisuuden edistämisen voimavarana

Ammattilaiset voivat edistää kumppanuutta ja yhteistuotantoa

Ammattilaiset ovat avainasemassa, kun palveluja kehitetään yhdessä ja kun yhteistuotannon rakenteita luodaan. Heillä on yhteys esimerkiksi kokemusosaajiin, joita tarvitaan osallisuutta edistäviin kumppanuuksiin.  Koska ammattilaiset ovat tekemisissä paljon palveluja tarvitsevien ja heikossa asemassa olevien kanssa, heille kertyvää tietoa ja kehittämisehdotuksia kannattaa hyödyntää. Lisäksi ammattilaiset voivat tehdä osallisuutta edistävää kumppanuuteen perustuvaa asiakas- ja verkostotyötä. Yhteistyö kokemusosaajien kanssa lisää ammattilaisten osaamista.

Ammattilaisten osallisuus edistää palvelujen vaikuttavuutta

Kokemusosaajat ovat kumppaneita, joita tarvitaan laatimaan odotettuja tuloksia ja vaikutuksia 

Kokemusosaaminen on kokemuksen tuomaa ymmärrystä ja tietoa, jota hyödynnetään toisten ihmisten auttamiseksi ja tukemiseksi. Kokemustieto antaa ammatillisen ja tieteellisen tiedon rinnalle kokemuspohjaisen näkökulman. Kokemustieto kertoo, millainen toiminta ja palvelut koetaan vastaavan tarpeeseen.

Kumppanuus toteutuu, kun kunta tai alue kutsuu kokemusosaajia yhteiseen pöytään asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa kertomaan palveluihin liittyvistä tarpeista, neuvottelemaan palvelujen tuloksista ja vaikutuksista ja tuottamaan palveluita. Yhteistuotantoa on esimerkiksi kokemusasiantuntijan vastaanotto.

Kokemusosaaminen

Osallisuutta edistävä hallintomalli julkisen hankinnan eri vaiheissa

Valtiovarainministeriö suosittelee, että hankintayksiköt osallistavat palvelunkäyttäjiä hankinnan suunnitteluun, erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa. Osallistamiseen suositellaan sovellettavaksi tällä sivulla esiteltyä hallintomallia.
Suomen julkisten hankintojen tilannekuva (Valtiovarainministeriö 2020)

Julkinen toimija voi monin tavoin edistää palvelujen käyttäjien osallisuutta hankinnan kaikissa vaiheissa.

• Hankinnan valmisteluvaiheeseen soveltuvia keinoja ovat esimerkiksi palvelunkäyttäjille ja heidän läheisilleen järjestettävät seminaarit ja keskustelutilaisuudet, kyselyt, asiakas- ja asukasraadit ja käyttäjälähtöinen yhteissuunnittelu. Valmisteluvaiheessa voidaan hyödyntää myös palvelumuotoilua. Lisäksi asiakkaat tai esimerkiksi heitä edustavat potilasyhdistykset voidaan kutsua mukaan palvelujen tuottamisesta kiinnostuneille järjestettäviin markkinavuoropuheluihin.
• Hankinnan kilpailutusvaiheessa voidaan tehdä yhteistyötä esimerkiksi tarjouspyynnössä kuvattavien tavoitteiden, palvelukuvauksen ja tarjousten vertailuperusteiden viimeistelemisessä.
• Hankinnan sopimusaikana palvelujen käyttäjät osallistuvat esimerkiksi kokemusasiantuntijan ja vertaisen rooleissa palvelujen kehittämiseen, tuottamiseen ja arvioimiseen ammattilaisten rinnalla.

Osallisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa (Innokyla.fi)

Osallisuustyö läpäisee monia yhteiskuntapolitiikan aloja

Osallisuus on esimerkki ilmiöstä, jossa elämän merkityksellisyyttä lisäävät vuorovaikutussuhteet kietoutuvat tiiviisti hyvinvoinnin aineellisiin (esim. toimeentulo, asuminen, virkistäytyminen) ja aineettomiin (esim. ystävät, palvelut, turva) lähteisiin.  Siksi myös osallisuustyön on läpäistävä ja koottava yhteen monia yhteiskuntapolitiikan aloja, hyvinvointipalveluja, paikallisia yhteisöjä ja yksilöitä. Osallistamisen sijaan on kyse kansalaisten aidosta mahdollisuudesta osallistua, kuulua ja tulla kuulluksi siten, että heidän äänensä myös muuttuu toiminnaksi ja paremmiksi palveluiksi.

Osallisuutta edistävän hallintomallin teoreettisena taustana toimii julkishallinnon kolmanneksi kehitysvaiheeksi kutsuttu uusi julkinen hallinta (new public governance). Se korostaa yhteistyötä ja kansalaisten mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan monenlaisilla areenoilla. Ihmisiä yhdistävä osallisuustyö on osa mallin normaalia toimintakulttuuria, käytäntöjä ja rakenteita.

Osallisuutta edistävä hallintomalli perustuu tutkimukseen ja kehittämistyön tuloksiin

Osallisuutta edistävä hallintomalli ja sen yhteydessä esitetyt osallisuutta edistävät toimintatavat on koottu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran ja Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5:n hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä. Osa toimintamalleista on arvioitu Sokra-hankkeen (THL) toimesta.
Lue lisää: Osallisuuden edistämisen mallit

Raportti: Uusi julkinen hallinta, yhteistyö ja osallisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa

Osallisuutta edistävän hallintamallin taustalla oleva tutkimuskirjallisuus esitellään raportissa, jossa tarkastellaan uuden julkisen hallinnan soveltamista sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa (Schneider, THL Raportti 14, 2019).

Raportissa tapaustutkimuksen kohteena on innovatiivinen huumehoidon hankinta. Tulosten ja aiempien tutkimusten synteesinä esitetään ideaalimalli siitä, miten yhteistyötä ja osallistumista painottavan uuden julkisen hallinnan periaatteita voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa. Tällä verkkosivulla kyseinen malli on laajennettu koskemaan myös muita palvelujen järjestämistapoja.

Osallisuutta edistävä hallintomalli käytännössä – tapausesimerkkinä psykiatria- ja päihdepalvelujen toipumisorientoitunut toimintamalli

Seuraavassa havainnollistetaan Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalvelujen toipumisorientoituneen toimintamallin avulla, mitä osallisuutta edistävä hallintomalli ja sen periaatteiden soveltaminen käytäntöön tarkoittaa. Haastattelu on tehty syksyllä 2019.

Mitä toipumisorientaatio tarkoittaa? Toipumisorientaatiolle ominaista on toivon herättäminen, yksilöllinen, kokonaisvaltainen ja kumppanuuteen perustuva hoitosuhde.

Esimerkki 1. Kumppanuus julkisten ja yksityisten toimijoiden sekä kansalaisten kesken

Toipumisorientoitunut palvelujärjestelmä perustuu kumppanuuteen ja toivon herättämiseen. Tämä edellyttää jaettua tietoa ja siihen perustuvaa päätöksentekoa, mitä tuetaan paljon palveluja tarvitsevien tuen mallilla. Mallissa asiakas antaa suunnan eli palvelutarpeet tunnistetaan ja palvelusuunnitelma laaditaan monialaisesti hänen kanssaan ja nimetty vastuuhenkilö kokoaa palvelut ja tukee asiakkaan muutosta. ”Kyse on ihmisen koko elämänkokonaisuudesta. Sairaus on vain yksi osa sitä”, sanoo Helsingin psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen.

Kumppanuutta rakennetaan levittämällä toipumisorientaation ajatusta perinteisen palvelujärjestelmän ulkopuolelle, jolloin palvelujärjestelmä ja kansalaisyhteiskunta liittoutuvat. Kumppanuuksien luominen kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja julkisen kanssa helpottuu, kun käytössä on kaikkien saavutettavissa oleva alusta, jollaisen esimerkiksi työväenopisto tarjoaa.

Kumppanuuksia edistetään muun muassa seuraavilla tavoilla:

• Syksyllä 2019 pilotoitiin kaikille helsinkiläisille avointa Recovery College / Toipuminen kohti uutta -kurssia työväenopistolla yhteistyössä kumppanuusjärjestöjen kanssa. Kaupungin kumppanuusjärjestöinä ovat Lilinkoti-säätiö, Sininauhaliitto, Alvi ry, Eskot ry, Sosped, Finfami ja Taiteen sulattamo.
• Oppilaitosyhteistyötä on tehty monin tavoin, kuten järjestämällä mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto sekä vertaisohjaajana ja kokemusasiantuntijana toimimisen koulutukset yhteistyössä Stadin ammatti- ja aikuisopiston kanssa. Lisäksi ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat käyvät puhumassa ja kouluttamassa oppilaitoksissa ja opiskelijat käyvät tutustumassa kaupungin toimintaan.

Esimerkki 2. Yhteistuotannon ja yhteisluomisen mahdollistavat rakenteet, käytännöt ja kulttuuri – Kohti toipumisorientoitunutta palvelujärjestelmää

Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalvelujen tavoitteena on toipumisorientoitunut palvelujärjestelmä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää muutosta ammattilaisten tiedoissa, taidoissa ja asenteissa sekä organisaation rakenteissa ja käytännöissä. Helsingin psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tammisen mukaan ”Muutos syntyy vähitellen, mutta se etenee ja suunta on selvä.”

Yhteistuotantoa ja yhteisluomista tuetaan esimerkiksi

• järjestämällä toipumisorientaatiota koskevia seminaareja ja koulutusta ylimmälle johdolle, lähiesimiehille ja henkilöstölle
• nimeämällä toipumisorientaatiokoordinaattori, paljon palvelua tarvitsevien tuen koordinaattori sekä vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan koordinaattori
• nimeämällä vertaistoiminnan vastuuhenkilö jokaiseen yksikköön
• sisällyttämällä kokemusasiantuntijuus ja vertaisuus osaksi palvelujärjestelmän normaalia toimintaa
• julkaisemalla henkilöstön ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyönä suunniteltu toipumista tukeva kännykkäsovellus (Helsinki Recovery App)
• esimerkkejä yhteistuotannosta ovat palvelujen kehittämiseen osallistuminen, esimerkiksi päihdepalvelujen hankinta, korvaushoitomallin kehittäminen, johtoryhmätyöskentely ja henkilöstön kehittämispäivät

Yhteisluomisen tuloksena on syntynyt muun muassa:

• liikkuvia työmalleja ja jalkautumista asiakkaiden omiin elinympäristöihin, kuten koteihin ja kahviloihin sekä erilaisiin matalankynnyksen paikkoihin

Esimerkki 3. Yhdessä sovitut ja tavoiteltavat tulokset ja muutos 

Toipumisorientaatioon kuuluu periaate siitä, että asiakas ja ammattilainen sopivat hoidon tavoitteet yhdessä asiakkaan lähtökohdista käsin. Helsingin psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen kuvaa, että ”jos asiakas asettaa tavoitteekseen ulkoilun, silloin edetään tämän tavoitteen mukaan. Eikä niin, että järjestelmä asettaa tavoitteen siitä, että veriarvojen pitää parantua ja sitten neuvotaan ihmistä kävelemään.” Asiakas osallistuu oman hoitonsa arviointiin esimerkiksi käyttämällä kännykkäsovelluksella recovery-mittaria. Tiedot jäävät vain hänelle itselleen, mutta niitä voidaan käyttää myös yhdessä ammattilaisen kanssa.

Kumppanuus, yhteistuotanto ja yhteisluominen luovat aikaa myöten rakenteet, joissa myös palvelujärjestelmää koskevista tavoitteista voidaan sopia asukkaiden ja palvelunkäyttäjien kanssa. ”Tässä ollaan vielä alussa, mutta edetään pienin askelin”, Tamminen toteaa.

Lue lisää

Schneider, Taina. Uusi julkinen hallinta, yhteistyö ja osallisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa. Tapaustutkimus innovatiivisesta huumehoidon hankinnasta. Raportti 14, THL 2019.

Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023)

Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (THL 2017)

Kesy, sotkuinen vai pirullinen ongelma? Tiedon käyttö yhteiskunnallisessa päätöksenteossa (Sitra 2018)

Hyvä elämä – turvallinen arki. Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden strategiasta 2017

Kuntalaiset keskiöön. Työkalupakki kuntalaisten osallistumiseksi palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon (Kuntaliitto 2014)

Yhteiselon avaimia – Virikkeitä kunnille hyvien väestösuhteiden edistämiseksi (Oikeusministeriö 2018)

Yhteisluomisen tutka. Malli osallisuustoiminnan kokonaisvaltaiseen arviointiin (BIBU-tutkimushanke, Helsingin yliopisto 2019)

Osallisuuden monet kasvot. Tuurnas, Kurkela & Rannisto (Tampereen yliopisto 2016)

Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli. Loppuraportti (STM 2018)