Ammattilaisten osallisuus edistää palvelujen vaikuttavuutta

Osallisuutta edistävä johtaminen tukee sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluiden ammattilaisten pyrkimystä tehdä oma työnsä kunnolla. Ammattilaiset ovat läheisesti tekemisissä paljon palveluja tarvitsevien ja heikossa asemassa olevien kanssa, joten ammattilaisille kertynyttä tietoa ja kehittämisehdotuksia kannattaa hyödyntää, jotta palvelut olisivat mahdollisimman vaikuttavia.

Ammattilaisen osallisuus tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa työssään ja käyttää ammattitaitoaan. Osallisuus työssä merkitsee kuulumista itselle tärkeisiin ryhmiin, verkostoihin ja työyhteisöön, jotka kannustavat ja rohkaisevat ammattilaista tuomaan näkemyksiään ja mielipiteitään esille. Ammattilaisen osallisuus vaatii aikaa, resursseja sekä mahdollisuuksia kehittyä ja oppia uutta.

Tällä sivulla esittelemme tavoitteita ja ratkaisuja ammattilaisten osallisuutta edistävän työn toteuttamiseen. Tavoitteiden saavuttaminen luo erinomaiset edellytykset myös asiakasosallisuuden toteutumiseen.

Pyri näihin tavoitteisiin, kun haluat vahvistaa niin ammattilaisen kuin asiakkaankin osallisuutta

1. Asiakkaan ja ammattilaisen välinen yhteistyö on sujuvaa

Toimivan yhteistyön edellytys on, että asiakas ja työntekijä tulevat kumpikin sosiaalisessa tilanteessa kohdatuiksi, kuulluiksi ja ymmärretyiksi.  Asiakkaan osallisuus vahvistuu, kun hän tulee kohdatuksi toiveineen ja tarpeineen. Jouheva yhteistyö edellyttää työntekijältä seuraavien toimintatapojen omaksumista:

• Luota asiakkaaseen. 
  Kun asiakkaaseen luotetaan, hän rohkaistuu kertomaan asioistaan. 
• Kysy asiakkaalta itseltään, älä oleta.
  Kysymysten tekeminen oletusten sijaan vähentää yhteistyöhön liittyviä epäluuloja ja luo asiakastyöhön turvallisuutta. 
• Asetu toisen asemaan.
  Ristiriitojen ratkaisu helpottuu, kun osaa katsoa asioita toisesta näkökulmasta. 
• Sopikaa tavoitteista yhdessä.
  Tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää, että asiakas on itse sitoutunut tavoitteeseen ja päättänyt tavoitteistaan yhdessä ammattilaisen kanssa.

Yhteisen tavoitteen saavuttaminen on helpompaa silloin, kun yhteistyö sujuu jouhevasti.  Jouheva yhteistyö vaikuttaa asiakkaan ja ammattilaisen rooleihin. Valta ja vastuu jakautuvat tasaisemmin asiakkaan ja ammattilaisen kesken. Yhteisen ideoinnin ja mielekkään yhteisen tekemisen myötä asiakkaasta voi tulla jopa kehittämistyön kumppani. Asiakkaan ja ammattilaisen osallisuuden vahvistuessa paranee myös palvelujen laatu. 

Palveluissa voidaan saada myös kustannushyötyjä, kun asiakkaan tiedot ja taidot otetaan paremmin huomioon. Joskus voi käydä myös niin, että yhteistyön myötä asiakas löytää sopivia vaihtoehtoisia tukimuotoja esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolelta. 

Lue myös: Kohti osallisuutta ja aktiivisuutta tukevaa sosiaaliturvaa – perustoimeentulon turvan ja palvelujen on tuettava toisiaan

2. Asiakastyöhön varataan riittävästi aikaa

Tapaamisten määrään, laatuun ja kestoon kannattaa panostaa. Luottamuksellisen asiakassuhteen rakentaminen vie aikaa. Ammattilaisilta saadun kokemustiedon mukaan tarvitaan ainakin kolme tapaamiskertaa ennen kuin luottamus syntyy. Kiireetön kohtaaminen on erityisen tärkeää heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kohdalla. Kiireettömyys lieventää mahdollisia aiemmista kokemuksista syntyneitä epäluuloja.

Kun aikaa on riittävästi, ehditään asiakkaan toiveet ja tarpeet kartoittaa. Riittävän kartoituksen myötä palveluntarpeen arviointi, palvelusuunnitelma, lausunnot ja jatkotuen suunnitelma vastaavat paremmin asiakkaan tarpeisiin ja toiveisiin. Tapaamisten sisältöjä voidaan kirjata muistiin yhdessä asiakkaan kanssa, jolloin asiakkaan voi olla helpompi sitoutua työskentelyyn yhteisen päämäärän eteen. Kirjauksia voi tehdä verkkopalveluun, jolloin asiakas voi tarkastella niitä itsenäisesti myöhemminkin. Ammattilaisen on tärkeää varmistaa, että asiakas osaa käyttää verkkopalvelua, että asiakas tietää miten verkkopalvelua käytetään, mistä tiedot löytyvät ja miten niitä käsitellään. Tämä lisää digiosallisuutta.

3. Hyödynnä verkostoja ja kokemustietoa 

Osallisuus edellyttää verkostoitumista. Ammattilaisten osallisuus edellyttää suhteita asiakkaisiinsa, toisiin ammattilaisiin, työnjohtoon, työyhteisöihin, organisaatioihin ja yhteiskuntaan. 

Ammattilaisten kannattaa pyrkiä hyödyntämään kokemustietoa. Kokemusosaajat ovat eritoten sosiaali-, terveys- ja hyvinvointityössä tärkeitä ja tukevat ammattilaista. Kokemustieto voi helpottaa asiakkaiden tavoittamista ja oikean avun löytämistä nopeammin. Kokemustieto auttaa myös ymmärtämään palveluihin saapumiseen ja käyttämiseen liittyviä esteitä. 

Lue lisää verkostoivasta työstä
Lue lisää kokemusosaamisesta 

4. Työympäristö on joustava ja uudet ideat otetaan vastaan avoimesti

Työn kehittäminen ja työssä uudistuminen edellyttävät taloudellisten resurssien ohella kannustavaa työyhteisöä ja uusia ideoita tukevaa johtoa. Työntekijän tulee saada tilaa ja aikaa ammatilliselle kasvulle ja työssä oppimiselle. 

Työmotivaatiota vahvistavat työyhteisöt, joissa työntekijöiden vaikuttamista tuetaan, ja joissa uudet ideat saa tuoda esille. Joustava työkulttuuri ja luottamus työntekijöiden ajankäyttöön tukevat työntekijöiden osallisuutta työpaikalla. 

Toimintakulttuurinmuutos voi näkyä muutoksena työyhteisön vuorovaikutuksessa ja puhetavassa. Muutoksen myötä myönteinen suhtautuminen työhön ja työssä kehittymiseen vahvistuu. Muutos voi näkyä myös työntekijöiden aiempaa luovempana ongelmaratkaisukykynä. Työssään valtaistuneet työntekijät ratkovat ongelmia luovasti ja innostuvat käyttämään osaamistaan yhteiseksi hyväksi.

Pelillisyyden hyödyntäminen voi muuttaa ammattilaisen ja asiakkaan rooleja

Pelillisyys ja leikillisyys luovat asiakastyöhön rennompaa ilmapiiriä ja mahdollistavat tasa-arvoisemman kohtaamisen. Pelillisten menetelmien hyödyntäminen voi muuttaa ammattilaisen ja asiakkaan rooleja: Ne vaativat heittäytymistä molemmilta ja asiakas voi myös olla ammattilaista parempi pelillisyyden asiantuntija. Pelillisyyttä hyödyntäessä asiakkaan peleihin liittyvä asiantuntemus voi tulla arvostaen nähdyksi.

Pelillisyyden hyödyntäminen sosiaalityössä 

Esimerkki: Puoli viiden taika

Suoja-Pirtti ry:n Korttelikaverit (STEA 2018–2020) on toimintamalli, jossa työntekijät viettävät aikaa asumisyksiköissä ja keksivät tekemistä yhdessä asukkaiden kanssa. Asukkaita tavataan kahden kesken tai porukalla, mikä kenellekin on sopiva tapa olla mukana. Välillä pelataan tai kokataan, välillä vain ollaan yhdessä ja jutellaan. Joskus lähdetään yksikön ulkopuolelle, esimerkiksi kahville, rannalle tai keilaamaan.  Muutamia kertoja arjesta ja sen ympyröistä on irrottauduttu myös syömällä ravintolassa, kokeilemalla lentämistä tuulitunnelissa ja yön yli kestävällä mökkireissulla. 

Korttelikavereiden periaatteet:

• Ihmiset kohdataan vertaisina. Korttelikaverilla voi olla omaa kokemusta päihteidenkäytöstä, mielenterveyden ongelmista tai asunnottomuudesta, mutta se ei ole edellytys korttelikaverina toimimiselle. Korttelikaveri saa olla vapaasti oma itsensä. Vertaisuus tarkoittaa korttelikavereissa ennen kaikkea sitä, että ihmiset pyritään kohtaamaan samanarvoisina niin, etteivät perinteiset valta-asetelmat päde.
• Korttelikaveri toimivat pääasiassa palvelujärjestelmän ulkopuolella, asukkaiden omassa elinympäristössä ja kansalaisyhteiskunnassa.
• Korttelikaverit sopeuttavat työtapansa ympäristöön sopivaksi. Korttelikaverit voivat liikkua ja viettää aikaa asumisyksiköissä yksin tai pareina, mutta kokonaisuutena korttelikaverit muodostavat ryhmän, johon kuuluu yksi tai useampia sosiaalialan ammattilaisia, kokemusasiantuntija ja mahdollisuuksien mukaan muun alan ammattilaisia. Monipuolisuus on rikkautta.

Kaksi vuotta korttelikaveri-hanketta koordinoinut sosionomi Emmi Vuorela on myllännyt suhdettaan ammattilaisuuteen uusiksi.  Prosessi on ollut antoisa, mutta yhteisen työkulttuurin rakentaminen yhdessä vertaistyöntekijöiden kanssa ei aina ole ollut kivutonta. Erityisesti ensimmäinen vuosi oli ajoittain raskas. 

Muutokselle ja luottamuksen syntymiselle pitää antaa aikaa ja samalla on uskottava, että asiat järjestyvät ennen pitkää. Tukea yhteistyön kehittymiselle haettiin muilta vertaistyötä tekeviltä sekä työnohjauksesta. 

Toisen vuoden lopulla alkoi hahmottua, millaiset käytännöt ovat korttelikavereiden kohtaamistyössä vaikuttavia. Yllättävän pienetkin muutokset työtavassa näyttivät tuovan ammattilaisen ja asukkaan lähemmäs toisiaan. Yksi niistä liittyy kelloon.

”Kello neljän jälkeen tapahtuu jotain ihmeellistä. Ihmiset alkavat olla rennompia ja yksiköissä oleminen muuttuu. Virastoaika päättyy ja vapaa-aika alkaa. Myös pitkälle iltapäivään nukkuneet ja asioita hoitamassa olleet ihmiset saapuvat paikalle”, Vuorela kertoo.

Vuorela pystyy onneksi säätelemään työaikaansa. Työajan säätely auttaa reagoimaan myös nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja lyhyelläkin varoitusajalla on mahdollisuus nähdä asukasta, lähteä mukaan käynnille tai vaikka uutta harrastusta kokeilemaan. Asumisyksiköiden ihmiset ovat myös pikkuhiljaa sisäistäneet korttelikaverien virka-ajasta eroavat aikataulut ja ovat alkaneet toivoa heidän läsnäoloaan yhä enemmän iltaisin.

Vaikka työn tuloksellisuutta voidaan lisätä käytäntöjä muuttamalla, mekaaniset muutokset yksistään eivät tuota tulosta. On myös ymmärrettävä ihmiselämää – sen keskeneräisyyttä. Kun asiakas retkahtaa, on hyväksyttävä se, että retkahdukset kuuluvat aktiivisesta päihteidenkäytöstä pois pyrkivän elämään. 

”Korttelikaverina pitää sietää keskeneräisyyttä. Retkahdus on ihmiselle itselleenkin pettymys ja retkahtajan lähipiiri pettyy samalla. Vastoinkäymisissä korttelikaveri voi olla kannatteleva voima.”

Myös luottamuksen rakentumiselle pitää antaa aikaa. Vaikeuksista toiseen rämpivä ja useita pettymyksiä elämässään kokenut ihminen voi olla arka ottamaan yhteyttä ja luottamaan uusiin ihmisiin. On käynyt niinkin, että asukas on liittynyt korttelikavereiden seuraan monta kuukautta mietittyään tai vasta muutettuaan pois asumisyksiköstä. 

”Luottamuksen syntyessä voidaan alkaa puhua asioista.  Usein keskustelujen aiheisiin tulee erilaisia syvyyksiä ja sävyjä kuin perinteisessä asiakkaan ja ammattilaisen asetelmassa. Nykyisessä työssäni näen ja kuulen ongelmista ja haasteista aikaisempaa rehellisemmin ja laajemmin, hieman erilaisesta näkökulmasta. Korttelikaverien kanssa ei tarvitse pelätä sanktioita tai saarnoja”.

Työmallissa on oleellista, että korttelikaveri on valmis pitämään yhteyttä ja pysymään mukana myös niinä hetkinä, kun tilanne muuttuu huonommaksi ja asukkaan usko omaan tilanteeseen alkaa hiipua. 

Korttelikaverin ja asumisyksikössä asuvan ihmisen välisen suhteen hahmottaminen ja selittäminen on välillä vaikeaa, mutta Vuorela ei halua tehdä siitä ongelmaa. Kun asia tulee puheeksi hänen ja asukkaan välillä, siitä keskustellaan. 

”Onks tää aina sun työaikaa?”, eräs asukas kysyi kerran Vuorelalta.  ”Kyllä – yhdessä vietetty aika on aina työaikaa, mutta olen tässä todella aidosti läsnä ja omana itsenäni”. On tärkeää, että suhde perustuu luottamukseen ja rehellisyyteen. Suhteen määrittelystä seuraavaa pettymystä ei voi aina välttää, sillä monilta kohtaamiltamme ihmisiltä puuttuu elämästään heidän kaipaamiaan ihmissuhteita. Se tarkoittaa, että korttelikaveri joutuu kohtaamaan myös ihmisten yksinäisyyden ja ystävien kaipuun.

Työ on välillä raskasta, mutta yhdessä koetut hetket ja onnistumisen kokemukset palkitsevat. Korttelikaverina Vuorela saa käyttää omaa harkintakykyään ja luovuuttaan esimerkiksi pitämällä asumisyksikön ihmisiin yhteyttä myös ei-perinteisin tavoin. 

”Yhteydenpidon ei tarvitse perustua tietyn ongelman ympärille. Voimme kertoa puolin ja toisin päiviemme kulusta esimerkiksi viesteillä ja kuvilla. Aina ei tarvitse olla edes mitään asiaa. Voimme vaikka pelata netissä laivanupotusta.” 

Kun työssä on vapautta, ammattilainen voi pitää yhteyttä arkisestikin, kuten ihmissuhteissa yleensä pidetään.

Aluksi onnistumisen kokemukset ovat usein pieniä, mutta rakentavat olennaisesti osallisuutta ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Tie aktiivisesta päihteidenkäytöstä tai mielenterveysongelmista takaisin järjestyneeseen arkeen on pitkä ja kuoppainen.

”Onnistumisen kokemus tulee, kun ihminen vastaa lähettämääni viestiin tai tulee sopimaamme tapaamiseen. Se on aina hienoa, kun ihminen rohkaistuu pyytämään apua. Tai kun menen pelaamaan yhdessä jonkun kanssa, se on pieni irtiotto arjesta sille, joka yleensä on päivät pitkät yksin.  Tai kun ihminen on saanut rohkeutta etsiä sanoja tunteilleen ja kokemuksilleen ja uskaltaa kertoa niistä”, Vuorelan luettelema onnistumisten lista on pitkä.

Ilman näitä pieniä asioita ei ihminen ehkä koskaan ota ensimmäistä askelta muutoksen tielle.

Sosionomi Emmi Vuorelan haastattelu on tehty vuonna 2019.

Kokemusosaajien ja ammattilaisten työnohjaus (Innokyla.fi)

Lue lisää

Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023)

Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (THL, 2017)

Inhimillinen kanssakäyminen ja kohtaaminen ovat osallisuuden peruskauraa (THL blogi 9.3.2020)