Verkostoiva työ osallisuuden edistämisen voimavarana

Verkostoiva työ sopii erityisesti sellaisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkomiseen, joita mikään toimijataho ei voi ratkaista yksin. Tällaisia ovat köyhyys, syrjäytyneisyys, mielenterveys- ja päihdeongelmat. 

Verkostoiva työ vahvistaa verkostoon osallistuvan osallisuuden kokemusta sekä tietoutta käsiteltävistä aiheista. Verkostoiva työ auttaa saavuttamaan yhteiset tavoitteet.

Osallisuutta edistävällä verkostoivalla työllä

1. vahvistetaan sekä verkostoissa toimivien osallisuutta, että edistetään yhteisten tavoitteiden toteuttamista.

2.  voidaan edistää osapuolten taustaorganisaatioiden välistä yhdyspintaa ja tuottaa lisäarvoa muille ihmisille.

Etenkin silloin, kun verkostoivan työn tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä palveluita, on oleellista, että verkostossa ovat osallisina myös kokemusosaajat kuten asukas- ja asiakasedustajat.

Verkostoivan työn avaimia

1. Kutsukaa ihmiset koolle
Ensimmäinen askel verkostoivalle yhteistyölle on avoin kohtaaminen, joka antaa hyvät eväät verkostoivan työn toteuttamiselle jatkossa.

2. Hahmotelkaa yhteinen tavoite
Verkostoivan työn tavoite voi olla esimerkiksi tiedon jakaminen ja yhteisen ymmärryksen synnyttäminen. Verkostossa voidaan etsiä ratkaisuja tiettyyn haasteeseen, esimerkiksi palveluketjun sujuvoittamiseen tai yksittäisen ihmisen tai perheen tukemiseen. Verkostoissa voidaan jakaa vertaistietoa ja etsiä ratkaisuja elämänaluetta tai ilmiötä koskettaviin ongelmiin.

• Ihmisen ympärille koottavaan verkostoon kutsutaan hänelle tärkeitä ihmisiä, ammattilaisia ja mahdollisia vertaisia. 
• Ilmiön tai asian ympärille rakentuneessa verkostossa on tärkeä huomioida, että tarvittavat henkilöt, taustatahot ja näkökulmat ovat edustettuina.

3. Ottakaa rohkeasti eri rooleja – sopikaa koordinoinnista
Hyvä verkostotyö edellyttää osallistujilta erilaisia rooleja. Verkostoivaan työhön tarvitaan henkilöitä, jotka rakentavat luottamusta ja yhteisiä tavoitteita, edistävät konkretiaa, kokoavat toimintaa, tiedottavat, innostavat, koordinoivat, fasilitoivat ja houkuttelevat uusia jäseniä mukaan.

Verkoston johtaminen ja koordinaatio luovat edellytyksiä verkostossa olevien väliseen vuoropuheluun ja tiedon kulkuun, sekä konkreettisen yhteistoiminnan toteutumiselle. Verkoston johtaminen ja koordinaatio edellyttää koordinaattorilta ajallista resurssia, halua ja kykyä koota ihmisiä yhteisen teeman äärelle ja mahdollisuuksia toimia rohkeasti verkoston tavoitteiden mukaisesti. Koordinaattori välittää, kokoaa ja tiivistää tietoa. Koordinaattori toimii ihmisiä kokoavana avainhenkilönä.

4. Varatkaa riittävästi resursseja
Vaadittavia resursseja ovat henkilöresurssit ja esimerkiksi kokoustilat, kahvi- ja matkakulut, sekä sähköiset viestintävälineet. On tärkeää löytää sopiva tapa toimia verkostona, osallistujien sijainnista tai taloudellisesta tilanteesta huolimatta. 

5. Seuratkaa verkoston toimintaa
Verkostomainen työ on aina tavoitteellista. Se voi olla ammatillisesti velvoittavaa tai työn ja toiminnan sisällön kannalta palkitsevaa. Moniammatillinen yhteistyö ja eri sektorien välinen yhteiskehittäminen vaatii verkostotyötä.  Arvioitaessa toiminnan onnistumista voi kysyä esimerkiksi:

• Onko verkostolle asetettu tavoite saavutettu?
• Millaisia tuloksia, vaikutuksia ja heijastevaikutuksia on saavutettu? 
• Miten osallistujat ovat hyötyneet verkostoivasta yhteistyöstä? 
• Verkoston toimintaa voi arvioida myös koordinaatiotyön toimivuuden, johtamisen ja osallistujien, eri roolien toteutumisen, näkökulmista.

Verkoston toimintaa voi seurata laatimalla verkostolle toimintasuunnitelman.

Verkoston toimintasuunnitelma

Verkoston toimintaa voi jäntevöittää laatimalla verkostolle toimintasuunnitelman esimerkiksi Verkostojohtamisen oppaassa (Järvensivu, Nykänen & Rajala 2010) kuvatun mallin mukaisesti.

1. Verkoston tavoitteet

• Mikä on verkoston päämäärä ja tarkemmat tavoitteet?
• Missä ajassa verkostolta odotetaan tuloksia?

2. Verkoston toimijat ja rakenne

• Ketkä ovat verkoston keskeiset toimijat (ns. ydintoimijat)?
• Onko verkostossa muita kuin ydintoimijoita?
• Mikä on ydintoimijoiden ja muiden toimijoiden suhde toisiinsa?
• Mitä muita verkostoja on olemassa
• Miten tämä verkosto toimii suhteessa muihin verkostoihin?
• Mitä olemassa olevia rakenteita voidaan tai tulisi purkaa?

3. Verkoston toimijoiden tehtävät, roolit ja vastuut

• Mitä eri tehtäviä ja rooleja verkostossa tarvitaan?
• Mitä tehtäviä ja rooleja on kunkin toimijan vastuulla?
• Kuka/ketkä vastaavat verkoston johtamistehtävistä?
• Koollekutsumisesta?
• Koordinoinnista?
• Työskentelyn fasilitoinnista?

4. Tiedon jäsentäminen ja liikkuminen

• Miten tietoa jäsennetään yhdessä?
• Miten tieto liikkuu toimijoiden välillä?
• Mitä tietojärjestelmiä tiedon jäsentämisessä ja välityksessä hyödynnetään?
• Kuka/ketkä vastaavat verkoston sisäisestä tiedonvälityksestä?
• Kuka/ketkä vastaavat verkoston ulkoisesta viestinnästä?

5. Päätöksien tekeminen

• Miten verkosto tekee päätöksiä?
• Miten verkosto on yhteydessä mahdollisiin verkoston ulkopuolisiin päätöksentekijöihin?

6. Verkoston toiminnan seuranta ja arviointi

• Miten ja missä muodossa verkosto kirjaa ylös tuotoksiaan?
• Miten ja millä perustein verkosto arvioi tuotosten laatua?
• Miten ja millä perustein verkosto arvioi toimivuutensa laatua (keskinäisen luottamuksen ja sitoutumisen astetta)?
• Millä perustein verkosto arvioi olemassaolonsa järkevyyttä?

7. Verkoston tulosten jalkauttaminen

• Jalkauttamisessa tarvittavan verkoston rakenne ja toimintatapa
• Viestintä
• Markkinointi

Verkostoiva työ osallisuushankkeissa

Verkostomainen työ on usein edellytys uudenlaisen toimintatavan tai työkulttuurin kehittämiseksi, toteuttamiseksi ja sen levittämiseksi. Esimerkiksi osallisuutta edistävän hanketoiminnan tavoitteet toteutuvat usein ehdollisena sille, että alueen toimijat aina johdosta työntekijöihin ja osallistujiin ovat virittäytyneet toiminnalle.

Verkostotyötä toteutetaan lukuisissa osallisuuden edistämisen hankkeessa. Tästä huolimatta vain osa hankkeista kirjaa verkostoivan työn tulokseksi hankkeen päättyessä. 

Tälle sivulle koottu verkostotyön kokonaisuus on koottu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran ja Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5:n hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä. Osa toimintamalleista on arvioitu Sokra-hankkeen (THL) toimesta.
Osallisuuden edistämisen mallit

Lue lisää osallisuutta edistävästä kehittämistyöstä ja verkostojen hallinnasta (julkaisun s. 21):
Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (THL 2017)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Lue lisää

Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Kohti laadukasta aikuistumisen tukea : Yhdessä aikuisuuteen - Elämässä eteenpäin -hankkeen loppuraportti (2023)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (THL, 2017)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Verkostoiva työ: Tanja Hirschovits-Gerz 24.10.2019 (pdf 261 kt)Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 264kB

Osallisuuden edistämisen mallit

Verkostojohtamisen opas: Verkostotyöskentely sosiaali- ja terveysalalla. Järvensivu, Nykänen & Rajala (2010) Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Systeemisen muutoksen johtaminen lastensuojelussa – Opas esimiehille ja johtajille: Alhanen, Lavila, Kangas, Lamppula & Petrelius. THL 2019.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä