Kaatumiset ja putoamiset

Kaatumiset ja putoamiset aiheuttavat alle 25-vuotiaiden tapaturmista eniten sairaalan vuodeosastohoidon tarvetta.

Vuodeosastohoitoa vaativia kaatumis- ja putoamistapaturmia tapahtuu enemmän pojille kuin tytöille.
Suurin osa kaatumisista tapahtuu liikunnan yhteydessä.
Kaatumisten ja putoamisten seurauksena kuolemaan johtavat tapaturmat ovat suhteellisen harvinaisia lapsilla ja nuorilla.

Tavoitteena on vähentää kaatumis- ja putoamistapaturmia lisäämällä tietoa

Turvallisesti kaiken ikää -ohjelman yleistavoitteena vuosille 2021–2030 on, että

vakavien liikuntavammojen määrä vähenee
kaatumis- ja putoamistapaturmien syyt sekä ehkäisykeinot tunnetaan paremmin.

Lisäksi tavoitteena on, että lasten putoamisista aiheutuvat vammat vähenevät. Keinona on esimerkiksi parantaa vanhempien ja pienten lasten parissa toimivien ammattilaisten tietoja putoamisvaaroista kotona ja lähiympäristössä.

Lisäksi alatavoitteina on, että

turvallisuus otetaan huomioon toimintaympäristöjen kehittämisessä ja valvonnassa
liikunnallisen elämäntavan omaksuminen sekä kaatumisten, putoamisten ja liikuntavammojen ehkäisy ovat osa turvallisuuskasvatuksen sisältöjä
turvallisuutta edistävät toimintatavat ja -mallit ovat osa kokonaisvaltaista toimintakulttuuria koulutuksessa, työpaikoilla ja vapaa-ajalla.

Millä toimenpiteillä kaatumis- ja putoamistapaturmia voi ehkäistä?

Säännöllinen liikunta edistää lapsen ja nuoren liikunnallisten taitojen kehitystä. Tutkimustiedon mukaan tasapainon parantuminen ehkäisee kaatumistapaturmia.

Turvallinen ympäristö tarjoaa virikkeitä, jotka aktivoivat liikkumaan. Rakennetun ympäristön turvallisuutta voi edistää tehokkaasti ennakoimalla ja kiinnittämällä huomiota turvallisuuteen jo suunnitteluvaiheessa.

Kaatumis- ja putoamisriskeihin ja niiden ehkäisykeinoihin on kiinnitettävä huomiota eri toimintaympäristöissä, kuten neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa ja urheiluseuroissa.

Turvallisesti kaiken ikää -ohjelman toimenpiteitä lasten ja nuorten kaatumis- ja putoamistapaturmien ehkäisyyn:

Lapsivaikutusten arviointi.
Lasten ja nuorten eri toimintaympäristöjen suunnittelun yhteydessä täytyy tehdä systemaattisesti lapsivaikutusten arviointi liittyen kaatumis- ja putoamisriskeihin. Arviointi voi tarkoittaa esimerkiksi huomiota siitä, että liikuntapaikoilla käytettävien alustojen aluejousto on riittävää.
Lisää tietoa palveluntarjoajille.
Palveluntarjoajien tietämys kuluttajien turvallisuudesta tulee ajantasaista ja omavalvonnan vastuullisesti järjestettyä. Palveluntarjoajille järjestetään turvallisuusjohtamisen koulutusta.
Asianmukainen valvonta.
Liikuntaan liittyviä kuluttajapalveluja valvotaan asianmukaisesti.
Tapaturmien ehkäisyn huomiointi kunnostamisessa ja rakentamisessa.
Uusien leikki- ja liikuntapaikkojen rakentamisessa ja jatkossa myös vanhojen kunnostuksissa huomioidaan kaatumisten ja putoamisten sekä liikuntavammojen ehkäisyn näkökulma. Otetaan samalla huomioon myös liikkumiseen kannustamisen tärkeys. Kunnat huomioivat leikki- ja liikuntapaikkojen rakentamista ja ylläpitoa kilpailuttaessaan turvallisuuskriteerit.
Lapsille ja nuorille hyvät liikkumistaidot opetuksen ja kasvatuksen avulla.
Liikuntavammojen, kaatumisten ja putoamisten ehkäisyn täytyy olla aiempaa paremmin mukana turvallisuusopetuksessa ja -kasvatuksessa eri toimintaympäristöissä, esimerkiksi neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, oppilaitoksissa ja urheiluseuroissa.
Lasten ja nuorten parissa työskentelevien osaamiseen ja asenteisiin vaikuttaminen.
Selvitetään kaatumisten, putoamisten ja liikuntavammojen ehkäisyn koulutustarjontaa lasten ja nuorten parissa eri aloilla työskentelevillä ammattilaisilla ja opiskelijoilla, kuten terveydenhuollon ammattilaisilla, kouluttajilla ja opettajilla. Kehitetään yhteistyössä organisaatioiden kokonaisvaltaista turvallisuuskulttuuria ja nolla-ajattelua tapaturmien ehkäisyssä.
Nuorten työntekijöiden turvallisuusosaaminen.
Nuorten työntekijöiden turvallisuustaidoista huolehditaan esimerkiksi työssä oppimisen jaksojen koulutuksessa ja uuden työntekijän perehdytyksessä.

Lasten ja nuorten kaatumisiin ja putoamisiin liittyviä tekijöitä ei edelleenkään tunneta riittävästi, ja siksi tutkimusta ja systemaattista seurantatietoa tarvitaan vielä lisää.