Tieliikenneonnettomuudet

Tieliikenneonnettomuudet aiheuttavat eniten alle 25-vuotiaiden tapaturmaisia kuolemia ja toiseksi eniten tapaturmaisista syistä johtuvia sairaalahoitojaksoja Suomessa.

Vastuu erityisesti alle 7-vuotiaiden liikenneturvallisuudesta on huoltajilla ja muilla lähipiirin aikuisilla.
Nuorilla on usein liikenteessä riskialtista käyttäytymistä, kuten suuria ajonopeuksia ja humalassa ajamista.
Nuorten miesten riski kuolla esimerkiksi moottoriajoneuvon kuljettajana on moninkertainen nuoriin naisiin verrattuna.

Lapset ja nuoret liikenteessä

Liikenneympäristö on pienelle lapselle hankala, mikä johtuu pienestä koosta ja kehittymisvaiheessa olevasta havaintokyvystä. Muiden tienkäyttäjien voi olla myös vaikea huomata pienikokoisia lapsia liikenteessä.

Lisäksi lapsen liikennekäyttäytyminen on usein ennakoimattomampaa kuin aikuisella. Lasten huomio kiinnittyy ympäristössä herkemmin epäolennaisiin asioihin. Lapsi ei osaa usein arvioida mahdollisia vaaroja.

Nuorilla tieliikenneonnettomuudet liittyvät usein vapaa-ajan liikkumiseen. Nuorten liikenneonnettomuuksien tyypillistä aikaa ovat viikonloput ja yöt, etenkin kesälauantait.

Nuorten onnettomuusriski kasvaa myös sen myötä, kun he saavat esimerkiksi mopoajoneuvojen ajo-oikeuden.

Nuorilla miehillä on naisia enemmän riskialtista käyttäytymistä, kuten

suuria ajonopeuksia
liikennesäännöistä piittaamattomuutta
humalassa ajamista
turvavyön käytön laiminlyöntiä.

Tavoitteena on ehkäistä tieliikenneonnettomuuksia lisäämällä turvallista omaehtoista liikkumista ja vähentämällä päihtyneenä ajamista

Turvallisesti kaiken ikää -ohjelman yleistavoite vuosille 2021–2030 on, että yksikään lapsi ja nuori kuole tai vammaudu pysyvästi tieliikenteessä. Ohjelma huomioi erityisesti nuoret miehet, joiden riski kuolla tai loukkaantua tieliikenteessä on suurentunut.

Lisäksi nuorten tieliikenneonnettomuuksien trendin tulee kääntyä pysyvään laskuun vuoden 2019 tasosta.

Ohjelman tavoitteena on

edistää lasten ja nuorten turvallisen omaehtoisen liikkumisen edellytyksiä ja kulkutapaosuuden kasvua, eli lisätä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä
vähentää ylinopeuksista johtuvia onnettomuuksia
saada nuorten kuljettajien rattijuopumustapausten ja huumaantuneena ajamisen tapausten määrä laskuun
kehittää liikenneympäristöjen turvallisuutta kiinnittämällä huomiota systemaattiseen turvallisuuskasvatukseen
tukea jalankulkua avustavien ja korvaavien liikkumisvälineiden ja kevyiden sähköajoneuvojen turvallista käyttöä.

Liikennekasvatuksen ja viestinnän täytyy olla systemaattista. Niillä tuetaan päihteetöntä liikkumista ja turvalaitteiden kuten turvaistuinten, turvavöiden, polkupyöräkypärien, pyörän valojen ja heijastinten käyttöä liikenteessä.

Millä toimenpiteillä lasten ja nuorten tieliikenneonnettomuuksia voidaan ehkäistä?

Ajonopeuksien hiljentäminen.
Eri moottoriajoneuvoilla ylinopeutta ajavien nuorten määrä täytyy kääntää selvään laskuun. Määrää voi vähentää muun muassa automaattisen ja perinteisen nopeusvalvonnan sekä koulutuksen ja valistuksen avulla.
Pienemmät nopeusrajoitukset taajamiin.
Edistetään taajamien 30km/h -alueiden nopeusrajoituksia ja niitä tukevia toimia.
Vaarallisten paikkojen tunnistaminen.
Varhaiskasvatusyksiköt ja oppilaitokset ottavat systemaattisesti käyttöön liikenteen vaaranpaikkakartoitukset, joilla voi tunnistaa riskit ja puuttua niihin. Tehdään vaaranpaikkakartoitustyökalua tunnetuksi asukas- ja kyläyhdistyksille.
Turvallisemmat kulkutavat lapsille ja nuorille.
Vaikutetaan lasten ja nuorten turvallisempiin kulkutapoihin parantamalla joukkoliikennettä ja luomalla turvallisia ympäristöjä kävelyyn ja pyöräilyyn.
Liikenneturvallisuuskasvatus.
Hyödynnetään ja kehitetään erilaisia liikenneturvallisuuskasvatuksen materiaaleja ja työmuotoja lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ja kanavissa, kuten neuvolapalveluissa, varhaiskasvatuksessa, oppilaitoksissa, nuorisotyössä ja Puolustusvoimissa. Edistetään päihteetöntä liikkumista. Otetaan huomioon erityisesti nuoret miehet, koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret ja erityistä tukea tarvitsevat lapset, kuten maahanmuuttajataustaiset ja vammaiset lapset.
Liikkumisvälineiden ja kevyiden sähköajoneuvojen käytön valvonta.
Jalankulkua avustavista ja korvaavista liikkumisvälineistä ja kevyistä sähköajoneuvoista kuten tasapainolaudoista täytyy olla saatavilla valistusmateriaalia, koulutusta ja viestintää. Tuote- ja liikkumisturvallisuutta täytyy valvoa. Seurataan kehitystä ja reagoidaan sen mukaan, mikä liikkumisväline nousee suosioon. Esimerkiksi tästä sopii sähköpotkulautailmiö.

Miten lasten ja nuorten liikenneturvallisuutta voi parantaa?

Keskeisiä keinoja lasten tieliikenneturvallisuuden parantamisessa ovat Turvallisesti kaiken ikää 2021‒2030 ohjelman mukaan

ylinopeuksien vähentäminen
30 km/h nopeusrajoitukset taajamissa
turvalaitteiden käyttö.

Erityisesti pienten alle 7-vuotiaiden lasten liikenneturvallisuudesta huolehtimisessa korostuu vanhempien tai huoltajien keskeinen rooli esimerkiksi turva- ja suojavälineiden käytössä ja turvallisuuskasvatuksessa.

Nuorten tieliikenneonnettomuuksien ehkäisyssä tärkeää on vähentää riskikäyttäytymistä kuten

alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä
turvavälineiden käytön laiminlyöntiä.

Alemmat ajonopeudet taajamissa vähentävät jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja mopoilijoiden vammautumisia.

Vanhemmille suunnatun valistuksen ja varhain aloitetun turvallisuuskasvatuksen avulla on mahdollisuus juurruttaa liikenneturvallisuutta edistäviä periaatteita ja elämänmittaisia turvallisia toimintamalleja.