Myrkytykset

Myrkytyksen vuoksi sairaalahoitoon joutumisen riski on suurin alle 5-vuotiailla pikkulapsilla ja nuoruusikäisillä.

Alle 15-vuotiailla myrkytykset eivät ole enää yli 10 vuoteen johtaneet kuolemiin. Lasten myrkytyskuolemia ovat vähentäneet olennaisesti

lainsäädäntömuutokset, esimerkiksi pakolliset turvakorkit pesuaine- ja kemikaalituotteissa
äkillisten tilanteiden hoitaminen Myrkytystietokeskuksen avulla.

Erilaisen syntymekanismin vuoksi vastaavat toimet eivät ole vähentäneet nuorten myrkytyskuolleisuutta.

Myrkytyksistä aiheutuu 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä vuosittain toiseksi eniten tapaturmaisia kuolemia.
Kuolemien taustalla on usein päihteiden käyttöä ja itsetuhoista käyttäytymistä.
Vuosittain useat sadat alle 25-vuotiaat joutuvat sairaalan vuodeosastohoitoon tapaturmaisen myrkytyksen vuoksi.

Tavoitteena on vähentää myrkytyksiä ennaltaehkäisyn avulla

Turvallisesti kaiken ikää -ohjelman yleistavoitteina vuosille 2021–2030 on, että

alle 15-vuotiaiden myrkytyskuolemissa pysytään nollatasolla
15–24-vuotiaiden päihteiden käytöstä ja itsetuhoisuudesta aiheutuvien myrkytysten määrä vähenee
lasten ja nuorten myrkytysten riskitekijöiden tunnistaminen ja ongelmien varhainen tunnistaminen ja tuki paranevat
sairaalahoitoon johtaneiden myrkytystapausten väheneminen jatkuu edelleen.

Lisäksi alatavoitteina on, että

myrkytysten ehkäisyyn liittyvä kaikille lapsille, nuorille ja perheille suunnattu turvallisuuskasvatus on osa eri toimintaympäristöissä tehtävää työtä.
toimia kohdennetaan erityisesti nuorten myrkytysten ehkäisyyn.

Millä toimenpiteillä myrkytyksiä ehkäistään?

Pienten lasten myrkytysten ehkäisyssä keskeistä on kodin kemikaalien, lääkkeiden ja vitamiinien säilyttäminen lasten ulottumattomissa ja mahdollisuuksien mukaan lapsiturvallisissa alkuperäispakkauksissa.

Neuvolan keinoja vähentää myrkytyksiä pikkulapsivaiheessa ovat esimerkiksi

vanhemmuuden tuki
kodin turvallisuudesta keskustelu
ajantasaiset vanhemmille tarkoitetut aineistot
kotikäynnillä tehtävät havainnot.

Nuorten myrkytysten ehkäisyssä keskeisessä roolissa ovat

nuorten päihteiden käytön taustojen selvittäminen
mahdollisten ongelmien varhainen tunnistaminen
neuvonta ja tuki.

Erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville nuorille on tärkeää tarjota helposti saatavilla olevaa tukea ja apua matalalla kynnyksellä.

Turvallisesti kaiken ikää -ohjelman lasten ja nuorten myrkytyksiä ehkäiseviä toimenpiteitä:

Tehostetaan turvallisuuskasvatusta ja päihteettömyyttä.
Myrkytysten ehkäisyyn liittyvää turvallisuuskasvatusta ja päihteettömyyttä tukevaa toimintakulttuuria täytyy tehostaa eri toimintaympäristöissä, kuten neuvolapalveluissa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa, lastensuojelussa, sijaishuollossa, nuorisotoimessa, vapaa-ajan toimintaympäristössä ja etsivässä nuorisotyössä. Huomioidaan työssä eri taustoista tulevat lapset, nuoret ja perheet. Turvallisuuskasvatukseen luetaan mukaan myös vanhemmuuden taidot, positiivinen mielenterveys, päihteiden käytön puheeksiotto ja elämänhallinta.
Lisätään ammattilaisten tietoisuutta.
Ammattilaisten tietoisuutta nuorten myrkytysten yhteyksistä mielenterveysongelmiin, erityisesti depressioihin, lisätään monikanavaisen viestinnän avulla ja vaikuttamalla perus- ja täydennyskoulutusten sisältöihin.
Konsultoidaan psykiatreja nuorten hoidossa.
Psykiatrinen konsultaatio päivystyspoliklinikoilla otetaan osaksi nuorten myrkytysten hoitoa, myös terveyskeskusten tai muiden tahojen järjestämissä perustason päivystyspalveluissa.
Tuetaan nuoria enemmän.
Tehostetaan nuorten tukea ja päihdehaittojen vähentämisen toimia esimerkiksi osaksi Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmaan kuuluvan Pakka-toimintamallin avulla.