Puumala-virus

Mikä on myyräkuume?

Myyräkuume on munuaisoireinen verenvuotokuume, jonka aiheuttaa metsämyyrien eritteistä tarttuva Puumala-virus. Vain metsämyyrät levittävät Puumala-virusta.

Puumala-virus kuuluu hantaviruksiin.

Miten myyräkuume tarttuu?

Ihmisiin virus tarttuu yleensä hengitysteitse, kun metsämyyrän ulostetta tai virtsaa sekoittuu pölyn mukana hengitysilmaan.

Myyräkuume ei tartu ihmisestä toiseen.

Miten myyräkuumetta ehkäistään?

Myyräkuumetta vastaan ei ole rokotetta. Sairastettu tauti antaa todennäköisesti elinikäisen suojan.

Paras tapa suojautua tartunnalta on välttää metsämyyrien eritteillä saastuneen pölyn hengittämistä.

Esimerkiksi mökkiä tai puuteliiteriä siivotessa kannattaa käyttää kosteaa rättiä, jotta pölyt eivät leviä ilmaan. Ulkorakennusten siivous kannattaa tehdä alkukesällä, jolloin virusta levittävien metsämyyrien määrät ovat pienimmillään.

Henkilökohtaiset suojaimet, kuten hengityksensuojaimet, antavat lisäsuojaa.

Mitkä ovat myyräkuumeen oireet?

Taudin itämisaika on 2–4 viikkoa.

Myyräkuumeen tavallisia oireita ovat korkea kuume ilman hengitystieoireita, päänsärky, lihassärky, pahoinvointi sekä vatsa- ja selkäkipu.

Muita mahdollisia oireita:

virtsamäärän väheneminen
näköhäiriöt
verenvuoto-oireet (harvinaisia).

Toipumisvaiheessa virtsamäärät lisääntyvät yli normaalin.

Mitkä ovat myyräkuumeen jälkitaudit ja seuraukset?

Myyräkuumeeseen liittyy harvoin jälkitauteja.

Miten myyräkuume todetaan?

Myyräkuume voidaan varmentaa tutkimalla verinäytteestä Puumala-viruksen vasta-aineet.

Miten myyräkuumetta hoidetaan?

Hoito on oireenmukaista. Tulehduskipulääkkeitä tulee välttää, sillä ne heikentävät munuaisten toimintaa.

Lievät tapaukset voidaan hoitaa avoterveydenhuollossa, vaikeat tapaukset sairaalassa.
Keinomunuaishoitoon eli dialyysiin joudutaan turvautumaan noin 1–5 prosentissa tapauksista.

Myyräkuumekuolemat ovat äärimmäisen harvinaisia, Suomessa tuskin yhtä vuodessa.