Ravitsemus Suomessa - FinRavinto 2017 -tutkimus
Aikuisten ruokavalio on kaukana suositeltavasta
Aikuisten ruokatottumukset ja ravintoaineiden saanti eivät monelta osin ole ravitsemussuositusten mukaisia. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään liian vähän; punaista ja prosessoitua lihaa taas liian paljon. Viidesosa aikuisista saa ruoasta liian vähän tiettyjä vitamiineja. Miesten ja naisten ruokavaliot eroavat yhä enemmän toisistaan.
Tilasto kokonaisuudessaan
Toisaalta hyvääkin kehitystä on nähtävissä. Kuidun ja D-vitamiinin saanti on lisääntynyt, sakkaroosin saanti vähentynyt ja useita vitamiineja, kuten E-vitamiinia, niasiinia ja B12-vitamiinia, sekä kivennäisaineita, kuten kaliumia, fosforia, seleeniä ja sinkkiä, saadaan tarpeeseen nähden riittävästi.
Naiset syövät terveellisemmin kuin miehet – parantamisen varaa on kuitenkin myös naisilla
Naisten ruokavalio on lähempänä suosituksia kuin miesten ruokavalio. Ravitsemussuositusten mukaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja tulisi syödä vähintään 500 grammaa päivässä. Miehistä vain 14 prosenttia ja naisista 22 prosenttia syö suosituksen mukaisesti.
Punaista ja prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä, makkaroita ja nakkeja suositellaan käytettäväksi enintään 500 grammaa viikossa. Miehistä jopa 79 prosenttia ylittää suosituksen ja naisista 26 prosenttia.
Miesten keskimääräinen ruokavalio sisältää energiaan suhteutettuna enemmän rasvaa, tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa verrattuna naisten ruokavalioon. Naisten ruokavalio sisältää miehiä enemmän muun muassa hiilihydraatteja, kuitua, A-, E-, ja C-vitamiinia, folaattia, kaliumia ja magnesiumia.
Miesten ja naisten ravintoaineiden lähteet eroavat toisistaan. Miehillä lähteinä on useammin liha, lihavalmisteet, rasvat sekä viljavalmisteet, kun taas naiset saavat ravintoaineensa useammin maitovalmisteista, kasviksista, hedelmistä ja marjoista sekä palkokasveista, pähkinöistä tai siemenistä.
Rasvojen, hiilihydraattien ja proteiinin laatuun tulee kiinnittää huomiota
FinRavinto-tutkimuksen mukaan väestöstä 35 prosenttia saa ruokavaliostaan liikaa rasvaa. Hiilihydraattien ja kuidun saanti on riittämätöntä yli 70 prosentilla aikuisista.
Suositusten mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen saannin tulisi olla alle 10 prosenttia päivän energiasta. Vain 5 prosenttia aikuisista saavuttaa suosituksen. Ruokavalion rasvan laatua parantaisi tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen tyydyttymättömillä. Tyydyttymätöntä rasvaa on erityisesti kasviöljyissä, kasviöljypohjaisissa levitteissä, pähkinöissä, siemenissä sekä kalassa ja kananlihassa. Tyydyttynyttä rasvaa saadaan sen sijaan esimerkiksi voipohjaisista levitteistä, juustosta, lihasta ja makkaroista.
Proteiinin saanti on pääosin riittävää tai runsasta. Saannista yli kaksi kolmasosaa tulee eläinproteiinista, kuten lihasta, kalasta ja maitovalmisteista.
Viidesosa aikuisista saa ruoasta liian vähän vitamiineja
Vähintään viidesosa aikuisista saa ruoasta A- ja D-vitamiineja sekä folaattia ja tiamiinia eli B1-vitamiinia keskimääräiseen tarpeeseen verrattuna liian vähän. Lisäksi noin joka viides mies saa ruoastaan liian vähän C-vitamiinia ja riboflaviinia eli B2-vitamiinia.
Suolaa saa liikaa yhdeksän kymmenestä aikuisesta, miehistä lähes jokainen. Jodin saanti on riittävää valtaosalla aikuisista.
Eväiden syönti työlounaalla on yleistä
Aikuiset syövät tai juovat keskimäärin seitsemän kertaa päivässä. Lähes kaikki aikuiset syövät aamupalan.
Työssä käyvät syövät yleisimmin lounaalla eväitä. Niistä työssä käyvistä, joilla on mahdollisuus lounastaa henkilöstöravintolassa, noin 40 prosenttia käyttää tätä mahdollisuutta. Ylimpään koulutusryhmään kuuluvat nauttivat lounaan henkilöstöravintolassa muita useammin.
Lähde
Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus
Tilastokuvaus
FinRavinto-tutkimus tarjoaa ajankohtaista tietoa Suomessa asuvien aikuisten ruokatottumuksista, aterioinnista, joukkoruokailun käytöstä, elintarvikkeiden kulutuksesta ja ravintoaineiden saannista. Tutkimuksesta saatavien tietojen avulla voidaan
- seurata ja arvioida väestön ravitsemustilannetta ja sen muutoksia
- arvioida ravitsemussuositusten toteutumista väestötasolla
- suunnitella ravitsemuspoliittisia toimia
- kehittää ravitsemukseen liittyviä palveluja Suomessa
- tunnistaa ravitsemuksellisia riskiryhmiä ja kehittää ravitsemuksellista riskinarviointia.
FinRavinto-tutkimus toteutetaan osana kansallista FinTerveys-tutkimusta.
FinRavinto 2017 -tutkimukseen kutsuttiin satunnaisotoksella Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä 3 099 henkilöä eri puolilta Suomea, 30 prosenttia FinTerveys 2017 -tutkimukseen kutsutuista. FinRavintoon kutsutut olivat iältään 18–74-vuotiaita. Tutkimus toteutettiin 50 paikkakunnalla. Tutkimukseen sisältyi FinTerveys 2017 -tutkimuksen terveystarkastuksen ja kyselylomakkeiden täyttämisen lisäksi kaksi ravintohaastattelua: toinen terveystarkastuksen yhteydessä, toinen myöhemmin puhelimitse. Haastattelut toteutettiin tammi–lokakuussa 2017.
FinRavinto-tutkimukseen kutsutuista 58 prosenttia osallistui ensimmäiseen ravintohaastatteluun. Kaksi hyväksyttyä ravintohaastattelua saatiin 53 prosentilta tutkittavista.
Tammikuussa 2019 ilmestyneessä tutkimusraportissa julkaistiin perustulokset 18–74-vuotiaasta väestöstä. Tulokset julkaistaan lisäksi Terveytemme.fi-verkkopalvelussa.
FinRavinto-tutkimus toteutetaan viiden vuoden välein. Se on jatkoa THL:ssa aiemmin toteutetuille kansallisille ravintotutkimuksille, joita on toteutettu vuodesta 1982 lähtien.
Lisätietoja
Liisa Valsta
tutkimuksen vastaava koordinaattori, tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7818
Niina Kaartinen
kenttätyön koordinaattori, erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7384
sähköpostit: [email protected]
