Lastensuojelun asiakkaan mielenterveyspalvelut
Mielenterveyspalvelut ovat terveydenhuollon palveluja, joissa tutkitaan, hoidetaan ja kuntoutetaan mielenterveyden häiriöitä. Mielenterveyspalveluja ovat esimerkiksi keskusteluapu, psykoterapia, psykiatrinen erikoissairaanhoito avo- tai osastomuotoisesti sekä lääkinnällinen kuntoutus.
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluihin. Lastensuojelun asiakkuus on viimesijainen keino turvata sinulle kasvuasi ja kehitystäsi tukeva kasvuympäristö, jos omat tai huoltajiesi mielenterveyteen liittyvät haasteet vaarantavat terveytesi ja kehityksesi.
Lastensuojelu ei tarjoa lääketieteellistä hoitoa, mutta sen tehtävä on mahdollistaa olosuhteet, jossa mikään ei vaaranna kasvuasi ja kehitystäsi ja jossa kohtaamiasi ongelmia voi käsitellä turvallisesti. Ennen lastensuojelun toimia on tärkeää, että sinun ja huoltajiesi tarve mielenterveyspalveluihin tai muuhun terveydenhuoltoon selvitetään, ja tarpeisiinne pyritään vastaamaan tilanteeseen sopivilla tukitoimilla.
Mitä on mielenterveystyö?
Mielenterveystyö on kokonaisvaltaista työtä, jolla vahvistetaan mielen hyvinvointia, ehkäistään mielenterveyden ongelmia sekä hoidetaan sairauksia. Mielenterveystyöhön kuuluu myös kuntoutus, jolla voidaan tukea sairastuneen ihmisen toipumista ja itsenäistä selviytymistä.
Mielenterveyttä edistävää mielenterveystyötä tehdään ja ennalta ehkäiseviä palveluita sekä tukitoimia tarjotaan terveydenhuollon lisäksi esimerkiksi opetus- ja kasvatustoimessa ja sosiaalihuollossa.
Esimerkiksi koulujen ja oppilaitosten ehkäisevä mielenterveystyö tarkoittaa turvallisen ja hyväksyvän ilmapiirin kehittämistä ja ylläpitämistä, helpon pääsyn järjestämistä opiskelu- ja kouluterveydenhuoltoon sekä oppilaiden tarvitsemia koulunkäyntiä ja oppimista tukevia toimia.
Myös lastensuojelulaitoksissa voidaan edistää lasten ja nuorten mielen hyvinvointia rakentamalla, ylläpitämällä ja kehittämällä mielenterveyttä tukevaa ilmapiiriä ja suunnittelemalla käytännön keinoja tukea ja vahvistaa mielenterveyttä.
Vaikka sinulla olisi mielenterveyteen liittyviä haasteita, sinulla on oikeus saada yhdenvertaista sekä kunnioittavaa kohtelua ja huolenpitoa. Joskus omassa mielessä olevat haasteet ja ongelmat voivat näkyä sekä itselle että muille kuormittavina tunteina ja tunnesäätelyn ailahteluna.
Pulmat voivat heijastua ihmissuhteisiin sekä siihen, miten niissä jaksaa toimia. Mielenterveyspalvelujen ammattilaiset tarjoavat apua ja tukea tällaisissa tilanteissa. He pyrkivät aina kohtaamaan sinut asiakkaana kunnioittavasti. Yhteistyö perustuu luottamukselliseen keskusteluun ja keskinäisen yhteisymmärryksen rakentamiseen.
Sijoitetuilla nuorilla on muita enemmän mielenterveyteen liittyviä haasteita
Noin 40 prosenttia sijoitettuna olevista yläkouluikäisistä nuorista kokee oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, ja alakouluikäisistä noin 20 prosenttia. Vuonna 2021 yli puolet (53 %) yläkouluikäisistä nuorista oli ollut huolissaan omasta mielialastaan.
Lapsen hoito mielenterveyspalveluissa
Mielenterveyspalveluita tarjotaan aina tarpeen mukaan. Usein aloitetaan lähimpänä saatavasta lyhyestä tuesta tai hoidosta. Mikäli se ei auta riittävästi, hoitoa jatketaan muilla keinoilla ja tarvittaessa lasten- tai nuorisopsykiatrisen poliklinikan tuella. Joskus hoitokäynneistä ei ole riittävää apua. Silloin voidaan tarvita osastotutkimusta tai hoitoa sairaalassa. Joskus ammattilaisen arvio tutkimuksen tarpeesta tai tarvittavasta hoidosta voi olla erilainen kuin oma arviosi.
Ennen päätösten tekemistä on aina ensin selvitettävä oma mielipiteesi asiasta. Jos olet alle 18-vuotias, myös vanhemmillesi tai hoidostasi ja kasvatuksestasi vastaaville huoltajille on annettava tilaisuus kertoa mielipiteensä, kirjallisesti tai suullisesti.
Tahdosta riippumaton hoito
Kaikenlainen hoidon suunnittelu alkaa aina siitä, että lääkäri tutkii sinut ja kirjaa tutkimukseen perustuvan lausunnon tilanteestasi. Jos olet kertonut, että suunniteltu hoito on vasten omaa tahtoasi, lääkäri tekee sinulle lausuntoon perustuen tarkkailulähetteen ja järjestää tarvitsemasi jatkotutkimukset. Tarkkailun tarkoitus on arvioida, täyttyvätkö tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset.
Tarkkailun kesto riippuu yksilöllisestä tilanteestasi. Tarkkailusta vastaavan lääkärin on kuitenkin laadittava tilanteestasi tarkkailulausunto viimeistään neljä päivää sen jälkeen, kun sinut otettiin tarkkailtavaksi. Lopullisen päätöksen tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisestä tarkkailun perusteella tekee sairaalan psykiatrisesta hoidosta vastaava ylilääkäri. Jos ylilääkäri on estynyt, muu tehtävään määrätty, ensisijaisesti psykiatrian erikoislääkäri tekee päätöksen.
Mielenterveyspalveluissa on tärkeää, että sinun lisäksesi myös huoltajasi ja muut läheisesi otetaan huomioon. Yhdessä keskustelemalla ja suunnittelemalla voidaan vahvistaa läheistesi ja kasvuympäristösi mahdollisuuksia tukea sinua henkisesti ja käytännön arjessa hoidon ja kuntoutuksen aikana. Hoidon aikana sinulle on aina annettava mahdollisuus kertoa mielipiteesi suunnitelluista hoidon tai tuen muodoista ja huoltajiesi roolista asiassasi.
