Sanoja ja käsitteitä
Aluehallintovirasto (AVI)
Valvoo, miten sosiaali- ja terveydenhuoltoa, varhaiskasvatusta ja opetusta toteutetaan. Lisäksi ne valvovat pelastustoimea, alkoholin myyntiä ja anniskelua, työelämän turvallisuutta, viranomaisten digipalveluiden saavutettavuutta, elinkeinoharjoittajien toimintaa sekä ympäristöterveydenhuoltoa. Aluehallintovirastoon voi tehdä esimerkiksi kantelun. Suomessa on seitsemän (7) aluehallintovirastoa.
Ammatillinen perhekoti
Perhehoitoa, jota tarjotaan ammatillisessa perhekodissa yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaisen luvan perusteella. Lähtökohdiltaan ammatillinen perhekoti toimii kuten toimeksiantosuhteinen perhehoito. Luvat ammatillisen perhekodin toimintaan antaa joko aluehallintovirasto (AVI) tai Valvira.
Asia
Asia, joka on viranomaisen käsiteltävänä, ja josta annetaan aina ratkaisu, joka on yleensä päätös.
Hallintoasia ratkaistaan antamalla hallintopäätös. Se annetaan ensisijaisesti kirjallisesti, mutta jos asia on kiireellinen, voidaan päätös antaa myös suullisesti.
Sosiaalihuollon asia on otettu tai annettu nimenomaan sosiaalihuollon viranomaisten käsiteltäväksi. Siitä annetaan aina ratkaisu. Asiat ovat esimerkiksi hakemuksia, palvelutarpeen arviointeja tai ilmoituksia.
Sosiaalihuollon palvelua haetaan hakemuksella, kuten hakemuksella päihdehuollon palveluun, lastensuojeluhakemuksella tai toimeentulotukihakemuksella. Ilmoitus voi tarkoittaa ilmoitusta sosiaalihuollon tarpeesta, lastensuojeluilmoitusta tai ennakollista lastensuojeluilmoitusta.
Asianosainen
Henkilö, jonka oikeuksia, velvollisuuksia tai etua asia koskee. Asianosaisella on oikeus osallistua asian käsittelyyn. Lastensuojeluasiassaan 12 vuotta täyttänyt lapsi on aina asianosainen.
Asiaan osallinen
Henkilö, joka liittyy käsiteltävänä olevaan hallintoasiaan, mutta ei ole asianosainen. Lastensuojelussa asiaan osallisen asemassa tietyissä asioissa on esimerkiksi lapsen biologinen vanhempi, joka ei ole huoltaja, tai huoltajan uusi puoliso. Jos nämä ovat asiaan osallisen asemassa on heillä oikeus saada tietoa ja heitä tulee kuulla.
Asianajaja
Asiakkaansa oikeuksien ajamiseen erikoistunut juristi (ks. juristi). Hänellä on oikeustieteen tutkinnon lisäksi asianajajatutkinto sekä riittävä kokemus ja erityisosaamista asianajajan tehtävien suorittamiseksi. Asianajajalla on lakimiestä eli juristia enemmän koulutusta.
Asiakaskertomus
Useista eri asiakirjoista ja niiden sisällöistä muodostuva kokonaisuus, josta käy ilmi kaikki sosiaalihuollon asiakasta koskevat asiakaskertomusmerkinnät.
Asiakirja
Sähköisessä tai paperisessa muodossa oleva tallenne, joka voi sisältää kirjoitettua tekstiä, kuvia tai ääntä. Lastensuojelussa on monenlaisia asiakirjoja, kuten lapsen omat asiakassuunnitelmat, lastensuojelulaitoksen hyvän kohtelun suunnitelma ja omavalvontasuunnitelma, lapsen asiaa koskevat selvitykset sekä lapsen ja sosiaalityöntekijän tapaamisen pohjalta kirjattavat asiakirjat. Asiakirjan merkitys on se, että sillä on oikeudellista arvoa, se koskee yksittäisen henkilön asioita tai se on laadittu yhteisön toiminnan yhteydessä tai sitä varten.
Digi- ja väestötietovirasto (DVV)
Virasto, joka ylläpitää ja hoitaa Suomen väestöstä ja rakennuksista syntyviä rekisterejä. Hoitaa myös holhoustoimen tehtäviä, kuten edunvalvojien toiminnan valvontaa.
Dokumentaatio
Toimintaa, kuten kirjoittamista, nauhoittamista, videoimista tai kuvaamista, jonka lopputuloksena syntyy erilaisia dokumentteja eli asiakirjoja.
Edunvalvoja
Henkilö, joka hoitaa vajaavaltaisen asioita ja valvoo hänen etuaan. Vajaavaltaisella tarkoitetaan alaikäistä henkilöä ja täysi-ikäistä henkilöä, joka on julistettu vajaavaltaiseksi. Edunvalvojan valitsee ja määrää joko tuomioistuin tai holhousviranomainen, joka on Suomessa Digi- ja väestötietovirasto DVV. Edunvalvoja voi hoitaa henkilön taloudellista etua. Edunvalvoja voidaan määrätä myös päättämään muistakin asioista kuin taloudellisista asioista.
Lastensuojelussa lapselle voidaan määrätä tällainen edunvalvoja, kun perustellusti arvioidaan, ettei lapsen huoltaja kykene valvomaan lapsen etua puolueettomasta lasta koskevissa asioissa. Tällöin lapsen edunvalvojalla on oikeus käyttää puhevaltaa lapsen lastensuojeluasioissa sosiaalitoimessa ja tuomioistuimessa lapsen huoltajan sijasta.
Lastensuojeluasiassa edunvalvojahakemuksen voi tehdä holhousviranomainen (Digi- ja väestötietovirasto), sosiaalitoimi tai lapsen huoltaja.
Eduskunta
Valtion instituutio, joka päättää Suomen laeista, valtion talousarviosta ja pääministerin valinnasta sekä valvoo hallituksen toimintaa. Eduskunnassa tehdään laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Eduskunta päättää, mitkä Suomea sitovat kansainväliset sopimukset hyväksytään ja vaikuttaa Euroopan unionin toimintaan. Uusia lakeja säädetään tai vanhaa muutetaan hallituksen esityksestä, kansanedustajan aloitteesta tai kansalaisaloitteesta, jota kannattaa vähintään 50 000 kansalaista.
Eduskunnan oikeusasiamies (EOA)
Valvoo viranomaisten toiminnan laillisuutta pääasiassa tutkimalla hänelle tulevia kanteluita, mutta myös omasta aloitteestaan. Tekee myös tarkastuksia virastoihin ja laitoksiin, erityisesti lastensuojelulaitoksiin, vankiloihin ja psykiatrisiin sairaaloihin. Oikeusasiamiehen ensisijaiset tavoitteet ovat edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä painottaa näiden oikeuksien merkitystä toiminnassaan. Toimii eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehet (AOA)
Kaksi valtion viranomaista, jotka vastaavat yhdessä oikeusasiamiehen kanssa laillisuusvalvonnasta, tarkastusten tekemisestä sekä heille tehtyjen kantelujen ratkaisemisesta. Apulaisoikeusasiamiehet toimivat samoin valtuuksin kuin oikeusasiamieskin ja he voivat ratkaista heille tulevat kantelut itsenäisesti. Toimivat eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa.
Elatusvelvollisuus
Lapsen vanhemman velvollisuus huolehtia lapsen riittävästä elatuksesta. Kun lapsella on kaksi vanhempaa, heistä molemmat ovat elatusvelvollisia, olivatpa vanhemmat naimisissa tai eivät. Kun vanhemmat eivät asu yhdessä, he voivat tehdä sopimuksen elatusavun määrästä. Jos sopimusta ei synny, voi asian viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Erityinen huolenpito (EHO)
Hoitoa ja huolenpitoa yli 12-vuotiaille lapsille, joiden oma toiminta aiheuttaa heille itselleen ja/tai ympäristölle erityistä henkeä, terveyttä ja kehitystä uhkaavaa vaaraa. Erityiseen huolenpitoon kuuluu hoito, kasvatus ja yksilöllinen erityisopetus. Toteutetaan yleensä lastensuojelulaitosten vaativan tai erityistason yksiköissä.
Etuus
Hyödyke, joka myönnetään etuuden saajan aseman tai elämäntilanteen perusteella tietyin edellytyksin. Etuuksien tulee aina olla arvioitavissa niin, että niille voidaan määrittää rahassa mitattava arvo. Ne voivat kuitenkin olla myös muuta kuin rahaa, kuten esimerkiksi sosiaalihuollossa käytettävät maksusitoumukset tai palvelusetelit.
Suurin osa etuuksista haetaan Kelalta, joka myöntää ja järjestää etuudet saajalle. Tällaisia etuuksia ovat esim. toimeentulotuki, opintoraha, asumistuki, sairauspäivärahat ja vanhempainpäivärahat.
Lisäksi osa etuuksista haetaan kunnalta/hyvinvointialueelta (esim. ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki), työttömyyskassalta (esim. ansiopäiväraha), työeläkevakuuttajilta, Valtionkonttorilta ja Koulutusrahastosta (esim. aikuiskoulutustuki).
Hakemus
Asiakasasiakirja, jolla pyydetään tai vaaditaan esimerkiksi sosiaalihuollon palveluja tai tukitoimia, kuten lastensuojelun palveluja. Hakemuksen voi tehdä itse henkilö, joka palveluita tai tukitoimia tarvitsee, tai hänen laillinen edustajansa. Myös viranomainen voi tehdä hakemuksia; esimerkiksi sosiaalitoimesta voidaan tehdä huostaanottohakemus hallinto-oikeudelle.
Hallintotuomioistuin
Tuomioistuin, jossa käsitellään esimerkiksi sellaisia sosiaali- ja terveydenhuollon asioita kuin lastensuojelua, mielenterveysasioihin liittyviä päätöksiä sekä vammaispalveluja koskevia asioita. Alempia hallintotuomioistuimia ovat hallinto-oikeudet ja ylimpänä toimii Korkein hallinto-oikeus. Suomessa on kuusi alueellista hallinto-oikeutta sekä Ahvenanmaan hallintotuomioistuin.
Hallinto-oikeudet (Tuomioistuinlaitos)
Hoito- ja kasvatussuunnitelma
Lapsen asiakassuunnitelmaa täydentävä suunnitelma, joka laaditaan tarpeen vaatiessa. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä lapsen, hänen asioistaan vastaavan sosiaalityöntekijän sekä lapsen sijaishuoltopaikan kanssa. Myös lapsen huoltajille pitää varata tilaisuus tulla kuulluksi. Hoito- ja kasvatussuunnitelma pitää laatia aina, kun lapseen kohdistetaan rajoitustoimenpiteitä tai on odotettavissa, että niitä on tarpeen käyttää lähitulevaisuudessa.
Holhousviranomainen
Valtion virasto, joka selvittää henkilön edunvalvonnan tarpeen ja määrää hänelle edunvalvojan tai edunvalvontavaltuutetun. Tekee tarvittaessa hakemuksen edunvalvojan tai edunvalvontavaltuutetun määräämisestä tuomioistuimelle. Suomessa holhousviranomaisena toimii Digi- ja väestötietovirasto.
Huoltaja
Täysi-ikäinen eli aikuinen henkilö, joka vastaa lapsen huollosta kokonaan tai osittain. Lähtökohtaisesti huoltajia ovat lapsen syntymävanhemmat, jos he ovat avioliitossa lapsen syntyessä. Jos toisen vanhemman vanhemmuutta ei ole vahvistettu ennen lapsen syntymää, on vain synnyttävä vanhempi lapsen huoltaja. Vanhemmuus voidaan vahvistaa myös syntymän jälkeen. Myöhemmin voidaan myös sopia toisenkin vanhemman huoltajuudesta tai siitä voidaan antaa tuomioistuimen määräys.
Jos lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle, hänen jokapäiväisestä hoidostaan ja huolenpidostaan vastaa muu taho kuin hänen vanhempansa, mutta tämä ei silti tarkoita, että lapsen vanhemmat eivät enää olisi lapsen huoltajia. Sosiaalitoimella on kuitenkin oikeus päättää tietyistä lapsen huoltoa koskevista asioista, kun se on sijaishuollon järjestämisen kannalta tarpeen.
Hyvinvointialue
Kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Hyvinvointialueet vastaavat sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen järjestämisestä. Hyvinvointialueet tulevat voimaan 1.1.2023 alkaen.
Hyvinvointialueet (Soteuudistus)
Hyvän kohtelun suunnitelma
Lastensuojelulaitoksissa laadittava suunnitelma, joka on laissa määrätty. Hyvän kohtelun suunnitelma on oma, erillinen suunnitelmansa, jossa käy ilmi, miten laitoksessa pyritään turvaamaan lasten hyvä kohtelu sekä kaikille osapuolille turvalliset olosuhteet. Lapset voivat ja heidän on hyvä olla mukana hyvän kohtelun suunnitelman laatimisessa, sen toteuttamisessa ja arvioimisessa.
Ikä- ja kehitystaso
Viittaa arvioon lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen vaiheesta suhteessa hänen ikäänsä ja siihen, miten lapset hänen iässään tyypillisesti kehittyvät. Kokonaisvaltaisella kehityksellä tarkoitetaan muun muassa ymmärtämisen, tiedon käsittelemisen, muistin toiminnan, sosiaalisten- ja tunnetaitojen valmiuksia ja taitoja, sekä fyysistä kehitystä. Kehitystaso määrittyy lopulta aina yksilöllisesti ja siksi joku lapsi voi olla esimerkiksi jollain kasvun ja kehityksen osa-alueella pidemmällä, kuin mitä hän on toisella osa-alueella tai verrattuna muihin samanikäisiin lapsiin.
Lapsen ikä- ja kehitystason arvioinnin tavoitteena on selvittää, miten yksittäistä lasta voitaisiin tukea hänen omassa kasvussaan ja kehityksessään parhaiten. Lapsen ikä- ja kehitystasoa pitää myös aina arvioida päätöksentekotilanteissa, jotka liittyvät lapseen. Kun asiassa selvitetään lapsen mielipide, pitää mielipiteen selvittämisen tavat ja asiassa tehtävä päätös olla oikeudenmukaisia ja kohtuullisia suhteessa hänen ikäänsä ja yksilölliseen kehitykseensä.
Ilmoitus
Sosiaalihuollossa käytettävä asiakasasiakirja, jolla ilmoitusvelvollinen henkilö, palvelunantaja tai muu henkilö antaa sosiaalihuollolle tiedoksi tilanteen, toimenpiteen tai palvelutarpeen. Ennen ilmoituksen tekemistä ei vaadita erillisiä neuvotteluja, vaan sen voi tehdä suoraan.
Ilmoitus ei ole valituskelpoinen asiakirja eikä sitä voida siihen näin ollen voi hakea muutosta. Sen sijaan ilmoituksen perusteella tehdään arvioita, joissa asiaan liittyvät henkilöt voivat tuoda omat näkemyksensä ja mielipiteensä ilmi. Vasta arvion pohjalta päätetään, miten tilanteessa edetään seuraavaksi.
Ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta
Sosiaalihuoltoon tehtävä ilmoitus henkilöstä, jolla on ilmeinen tarve sosiaalihuollon palveluille ja tukitoimille, ilman henkilön omaa suostumusta. Tätä ilmoitusta voidaan käyttää esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö on kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Ilmoitusta voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa lapsen etu sitä vaatii, kuten vanhemman mielenterveys- ja päihdehaasteiden tapauksissa.
Ilmoitusvelvollinen
Yhteiskunnallisissa toimissa työskentelevät henkilöt ja viranomaiset, joita sitoo velvoite tehdä lastensuojeluilmoitus, kun lapsen kasvun ja kehityksen edellytykset ovat vaarantuneet. Esimerkiksi:
- Julkinen ja yksityisesti järjestetty sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä lasten varhaiskasvatushenkilöstö
- Opetustoimen henkilöstö lapsen esi- ja perusopetuksesta aina toisen asteen opetukseen asti (lukio tai ammatillinen oppilaitos)
- Koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan henkilöstö
- Nuorisotoimen henkilöstö
- Poliisi
- Palo- ja pelastustoimen henkilöstö
- Seurakunnat ja muut uskonnolliset yhdyskunnat
- Rikosseuraamuslaitos ja Kela
Ilmoitusvelvollisuus
Suomessa tietyillä yhteiskunnallisilla toimijoilla ja viranomaisilla on lailla säädetty velvollisuus ilmoittaa tilanteesta, jossa he havaitsevat lapsen kasvun ja kehityksen edellytysten vaarantuneen (ks. lastensuojeluilmoitus). Velvoite on sitova eivätkä nämä ilmoitusvelvolliset tahot saa jättää ilmoitusta tekemättä.
Instituutio
Erilaisia yhteiskunnallisia rakenteita ja mekanismeja, jotka yhdessä luovat sosiaalisen järjestyksen ja määrittävät ihmisten välisen yhteistyön tapoja niin vapaa-ajalla kuin opiskelu- ja työelämässä. Instituutiot luovat ihmisten toiminnalle ja tavoitteille raamit ja pitävät yllä yhteistoiminnan sääntöjä. Instituutioita ovat esimerkiksi perhe, koulu ja oppilaitokset, tutkimus- ja kehittämislaitokset, kunnat ja hyvinvointialueet, Euroopan unioni, tiedotusvälineet ja media.
Itsemääräämisoikeus
Kaikille kuuluva oikeus, joka takaa yksilölle oikeuden osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Itsemääräämisoikeus koskee myös alaikäistä, joille tulee turvata oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla. Lastensuojelussa myös lapsen vanhempien, huoltajien ja muiden lapsen hoidosta ja huollosta vastaavien henkilöiden itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa ja turvata näille henkilöille mahdollisuus osallistua lasta koskevaan päätöksentekoon.
Juristi
Oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittanut asiantuntija eli lakimies (vrt. lakimies). Kaikki juristit eivät kuitenkaan voi toimia asianajajina
Järjestämisvastuu
Kuntien ja 1.1.2023 alkaen hyvinvointialueiden vastuu järjestää asukkailleen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelut.
Ennen hyvinvointialueille siirtymistä jotkut kunnat ovat siirtäneet perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestämisvastuun yhteistoiminta-alueelle, jolloin palvelut järjestetään kahden tai useamman kunnan kanssa yhteistyössä (esim. kuntayhtymässä).
Jotta kunta voi järjestää erikoissairaanhoidon palveluita, sen on kuuluttava johonkin niistä kunnista, jotka kuuluvat siihen kuntayhtymään, joka sairaanhoitopiirin alueella on.
Hyvinvointialueille siirtymisen jälkeen hyvinvointialueet, jotka ovat itsehallinnollisia, usean kunnan ja kuntayhtymän muodostamia alueita, vastaavat terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujen järjestämisestä itse. Silloin järjestämisvastuu siirtyy niille ja ne saavat itse päättää, minkälaisin järjestelyin palvelut tuotetaan.
Kansaneläkelaitos (Kela)
Valtion laitos, jonka tehtävänä on edistää Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvien ihmisten perusturvan toteutumista eri elämäntilanteissa. Kelalta voi hakea ja se myöntää ihmisten yksilöllisten tarpeiden mukaan erilaisia etuuksia ja tukia, joilla ihmisten jokapäiväistä elämää voidaan tukea. Kelasta voi hakea esimerkiksi toimeentulotukea. Täydentävä (niin sanottu harkinnanvarainen) toimeentulotuki haetaan hyvinvointialueelta.
Kantelu
Keino, jota voidaan käyttää, kun viranomaisen epäillään tai tiedetään toimineen lainvastaisesti. Kantelu voi koskea yksittäistä työntekijää tai koko virastoa tai laitosta. Lastensuojelun osalta kantelun voi tehdä aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Kirjaaminen
Sosiaalihuollon asiakastyössä kirjaamisella tarkoitetaan sitä, kun ammattihenkilö vie asiakasta koskevia tietoja sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin. Se voi olla esimerkiksi kirjoittamista, nauhoittamista, videoimista tai kuvaamista. Kirjaamisesta käytetään myös sanaa dokumentaatio tai dokumentointi.
Kuuleminen
Hallintolaissa määritelty toimenpide, jossa asianosaiselle tai asiaan osalliselle annetaan tilaisuus ilmaista mielipiteensä tai selityksensä asiaan, jota viranomainen käsittelee. Lisäksi kuultava henkilö voi muutenkin antaa asian ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavia tietoja.
Kuulemisasiakirja
Asiakirja, johon kirjataan kuultavan mielipide käsiteltävään asiaan. Mielipide selvitetään yleensä erikseen pidettävässä kuulemistilaisuudessa. Lastensuojelussa 12 vuotta täyttänyttä lasta pitää kuulla hallintolaissa määrätyllä tavalla (vrt. kuuleminen), mutta kaiken ikäisten lasten mielipide pitää selvittää.
Kokemusasiantuntija
Kokemusasiantuntijat ovat lapsia, nuoria ja aikuisia, joilla on omakohtaista kokemusta lastensuojelun palveluista. Kokemusasiantuntijat ovat halukkaita kehittämään lastensuojelua ja valmiita jakamaan tarinaansa, mutta osaavat myös itse rajata kertomaansa. Lastensuojelussa kokemusasiantuntijoita toimii erilaisissa järjestöissä ja yhdistyksissä. He osallistuvat monipuolisesti lastensuojelutoiminnan kehittämiseen.
Kokemusasiantuntijajärjestö
Suomessa on erilaisia kokemusasiantuntijajärjestöjä, jotka kokoavat kokemusasiantuntijoita ja sellaisena toimimisesta kiinnostuneita yhteen. Järjestöt tekevät tiivistä yhteistyötä eri palvelunantajien ja yhteiskunnallisten päättäjien kanssa.
Suomessa eräänä lastensuojelun kokemusasiantuntijajärjestönä toimii Osallisuuden Aika ry.
Osallisuuden Aika ry
Lisäksi eri lastensuojelun organisaatioilla ja toimijoilla on kattavia kokemusasiantuntijaverkostoja ja kehittäjäryhmiä, esimerkiksi:
Laillistettu sosiaalityöntekijä
Henkilö, joka on suorittanut sosiaalitieteiden kandidaatti- ja maisteritutkinnot, jotka sisältävät sosiaalityön pääaineopinnot. Hän saa toimia lainmukaisena sosiaalityöntekijänä sekä sosiaalityön johto- ja valvontatehtävissä.
Lakimies
Oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittanut asiantuntija. Juristi ja lakimies ovat samaa tarkoittavia sanoja eli synonyymejä toisilleen. Kaikki lakimiehet eivät kuitenkaan voi toimia asianajajina.
Lapsen etu
Lapsen oikeuksien yleissopimuksessa tunnustettu arvo ja periaate, joka tulee asettaa etusijalle kaikessa sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten ja lainsäädäntöelimien toiminnassa. Lapsen edun merkitys korostuu lastensuojeluasioissa. Viranomaisten on aina pystyttävä osoittamaan, miten lapsen edun arviointi on toteutettu ja perusteltava, miten ratkaisu tai toimi on lapsen edun mukainen.
Lapsen edun selvittämiseksi on selvitettävä lapsen oma mielipide, näkemykset ja kokemukset häntä koskevaan asiaan lapsen ikä- ja kehitystason mukaisilla tavoilla. Lapsen etua arvioitaessa on aina otettava huomioon lapsen oma identiteetti, tausta, perhe- ja muut läheissuhteet sekä lapsen huoltoa, suojaamista ja turvallisuutta koskevat kysymykset.
Lapsen osallisuus
Lapsen oikeuksien yleissopimuksessa tunnustettu arvo ja periaate, jota tulee toteuttaa kaikessa sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten ja lainsäädäntöelimien toiminnassa. Lapsen osallisuuden merkitys korostuu lastensuojeluasioissa, sillä viranomaisilla on velvoite kohdella lapsia yhdenvertaisesti, tasa-arvoisina yksilöinä ja antaa heille mahdollisuus tuoda omat mielipiteensä ja näkemyksensä ilmi.
Lapsiasiavaltuutettu
Itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävä on yleisesti yhteiskunnassa edistää lasten oikeuksien ja edun toteutumista. Hän seuraa lasten ja nuorten elinoloja, tekee tunnetuksi YK:n lapsen oikeuksien sopimusta sekä osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä lasten hyvinvointia edistävään kehittämistyöhön. Toimii oikeusministeriön yhteydessä.
Lastensuojelu
Hyvinvointialueen järjestettäväksi kuuluvaa toimintaa, jonka tehtävänä on varmistaa jokaisen lapsen oikeus terveelliseen ja turvalliseen lapsuuteen. Lastensuojelun tarkoitus on edistää lasten kasvua, kehitystä, arkipäiväistä elämää, oppimista ja suhteita lapsen läheisiin ihmisiin. Lastensuojelun toimimiseksi yhteiskunnan tulee taata sille riittävästi taloudellisia varoja, koulutettua henkilöstöä, toimivat yhteistyörakenteet muiden toimijoiden kanssa sekä muut tarvittavat toimintaedellytykset.
Lastensuojeluhakemus
Hakemus, jolla pyydetään tai vaaditaan sosiaalihuollon palvelujen alle kuuluvia lastensuojelun erityisiä palveluita tai tukitoimia. Hakemuksen voi tehdä 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen laillinen edustajansa. Myös nuorempi lapsi voi ottaa itse yhteyttä lastensuojeluun, kun kokee että tarvitsee tukea.
Lastensuojeluilmoitus
Ilmoitus, joka tehdään kunnan tai hyvinvointialueen sosiaalitoimeen kun arvellaan, että lapsen suojelun tarve pitäisi mahdollisesti selvittää. Syitä voi olla erilaisia, kuten se, että lapsen huoltajat laiminlyövät lapsen hoidon ja huolenpidon, lasta kohdellaan kaltoin, perheessä tai lapsen lähipiirissä tapahtuu väkivaltaa tai lapsen oma käyttäytyminen vaarantaa hänen terveytensä ja turvallisuutensa. Ilmoituksen tekemiseen ovat velvollisia useat eri tahot ja ammattilaiset. Myös muut henkilöt voivat tehdä ilmoituksen. Ilmoituksen esteenä ei ole salassapitovelvollisuus.
Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on lastensuojeluilmoitus, joka tehdään jo ennen kuin lapsi on syntynyt eli äidin raskauden aikana. Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekeminen on perusteltua silloin, kun on syytä epäillä, että lapsi tarvitsee lastensuojelun tukitoimia heti syntymästään alkaen. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi, kun ilmoittajalla on tiedossa lapsen äidin tai isän vakava päihdeongelma tai, vakava mielenterveyden häiriö tai vapausrangaistus.
Lastensuojelulaitos
Laitos, jossa järjestetään sijoitetun lapsen hoitoa, huolenpitoa ja kasvatusta. Lastensuojelun laitoshoitoa järjestetään vain, jos perhehoito ei tule kyseeseen. Lastensuojelulaitokset ovat lastenkoteja, nuorisokoteja ja koulukoteja. Lisäksi laitokset voivat olla perhekoteja, perheryhmäkoteja, tukikoteja, peruskuntoutuskoteja, turva- ja hoitokoteja, pienryhmäkoteja tai palvelukoteja. Laitosten ylläpidosta ja toiminnasta vastaavat pääasiassa valtio, kunnat tai hyvinvointialueet ja yksityiset toimijat.
Lastensuojelulaitoksen ohjaaja
Lastensuojelulaitoksessa työskentelevä henkilö, joka on suorittanut sosiaalialalle soveltuvan tutkinnon, kuten sosionomin tai lähihoitajan tutkinnon.
Lastensuojelun asiakassuunnitelma
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa yhteistyössä laadittava suunnitelma, joka kertoo, mistä asiakkaan tilanteessa on kyse ja miten siinä edetään. Suunnitelmassa kuvataan, minkälaista tuen tarvetta asiakkaalla on ja minkälaisilla palveluilla ja tukitoimilla niihin pyritään vastaamaan. Siinä kuvataan myös tavoitteet, joita tukitoimien avulla pyritään saavuttamaan.
Lastensuojelun perustehtävät
Lain velvoittamat perustehtävät, jolle lastensuojelun toiminta perustuu:
- Lasten yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen
- Vanhempien tukeminen heidän omassa kasvatustehtävässään
- Varsinainen lasten suojelutehtävä (ks. suojelutehtävä).
Lastenvalvoja
Ammattihenkilö, joka hyvinvointialueella huolehtii vanhemmuuden selvittämisestä sekä avustaa lapsen huolto- ja tapaamisoikeutta ja elatusapua koskevien sopimusten laatimisessa ja vahvistaa niitä. Yleensä lastenvalvojat ovat sosiaalityöntekijöitä, mutta he voivat olla myös muun korkeakoulututkinnon suorittaneita, tehtävään soveltuvia henkilöitä. Lastenvalvoja ei voi antaa määräyksiä lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta tai elatusavusta, vaan jos sopimusta ei synny, voi asian viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Mielenterveyspalvelut
Mielenterveyspalveluissa tarjotaan mielenterveyden häiriöitä ehkäiseviä tukitoimia sekä mielenterveydellisten häiriöiden kuntoutusta ja hoitoa. Palvelut sisältävät ohjausta, neuvontaa, psykososiaalista tukea, kriisitilanteiden tukea sekä mielenterveydenhäiriöiden tutkimuksia, hoitoa ja kuntoutusta.
Mielipide
Henkilön oma näkemys jostakin asiasta. Mielipiteen ilmaisemisen vapaus ja oikeus on kaikille kuuluva perusoikeus.
Mielipiteen selvittäminen
Esimerkiksi, kun aikuiset tekevät töitä lasten kanssa, on aikuisten tehtävä ja velvollisuus selvittää lasten mielipide lapsia itseään koskeviin asioihin. Lapsen mielipiteen selvittämisellä on oikeudellisia ja hallinnollisia merkityksiä sekä lapsen arkielämään liittyviin toimintoihin, kohtaamisiin ja turvallisten ihmissuhteiden rakentamiseen liittyviä merkityksiä.
Aikuisen velvollisuus on kuulla lasta sellaisilla tavoilla, kuin se lapselle on mielekästä ja mahdollista, silloin, kun lapsi on siihen valmis. Aikuisen tulee tukea lasta mielipiteensä muodostamisessa ja esittämisessä. Tämä lapsen oikeus ulottuu niin kotiin, päiväkotiin, kouluun, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kuin lapsen läheis- ja kaverisuhteisiin sekä harrastustoimintaan.
Mielipiteiden esiin tuominen ja niiden selvittäminen onkin erityisen tärkeää siksi, että ne luovat pohjan yhteistyölle, neuvottelemiselle ja yhteisymmärryksen sekä sovun löytämiselle.
Moniammatillinen tuki
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä kasvatus- ja opetusalojen ammattilaisten muodostama asiantuntijajoukko, joka pyrkii yhdessä tarjoamaan omaan erityiseen ammatilliseen osaamiseensa perustuvaa tukea lapselle ja perheelle heidän tarpeidensa mukaan.
Moniammatillista tukea voi saada esimerkiksi lastensuojelun asioissa, varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen koulutuksessa tai terveydenhuollon asioissa.
Muistutus
Oikeusturvakeino, jolla voidaan reagoida koettuun huonoon hoitoon tai kohteluun tai epäoikeudenmukaiseksi koettuun toimintaan sosiaali- tai terveydenhuollossa. Muistutuksessa tulee kertoa mahdollisimman yksityiskohtaisesti, mihin asiaan tai toimintaan on tyytymätön, sekä tarvittaessa nimetä henkilöt, joiden tapaan hoitaa asioita on tyytymätön. Muistutusta ei tarvitse tehdä yksin, vaan siinä auttaa tarpeen mukaan sosiaaliasiamies tai potilasasiamies.
Oikeudenkäyntiavustaja
Pääsääntöisesti asianajaja tai vaihtoehtoisesti juristi, joka on saanut luvan toimia oikeudenkäyntiavustajana. Avustaja auttaa asianosaista henkilöä oikeudessa käsiteltävässä asiassaan niin, että on hän läsnä oikeudenkäynnissä, paikan päällä.
Oikeudenmukaisuus
Tarkoittaa oikeamielisyyttä: sitä, että yleisen käsityksen mukaan käytetyt toimintatavat ja menettely ovat hyväksyttäviä ja reiluja. Oikeudenmukaisuutta voi tarkastella esimerkiksi seuraavista näkökulmista:
Toimiiko sosiaalinen järjestelmä, kuten yhteiskunta oikeudenmukaisesti? Toimivatko ihmiset toisiaan kohtaan oikeudenmukaisesti? Miten eri ihmisten erilaiset tarpeet, toiveet ja toimintavalmiudet voidaan ottaa huomioon niin, että päätöksenteko ja toiminta olisi mahdollisimman oikeudenmukaista?
Opintotuki
Kelan myöntämä etuus, jonka tarkoituksena on turvata opiskelijan toimeentulo sillä aikaa, kun hänen päätoiminen tehtävänsä on opiskeleminen. Opintotuki myönnetään henkilökohtaisesti ja siihen vaikuttavat esimerkiksi etuuden saajan muut ansiotulot, kuten töistä saatava palkka, ja etuudet.
Opiskeluhuolto
Oppilaan ja opiskelijan hyvää oppimista, koulussa viihtymistä ja kouluhyvinvointia, terveyttä edistävä sekä hyvinvointia ja osallisuutta vahvistava järjestelmä kouluissa ja oppilaitoksissa. Järjestetään kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa.
Oppimisen tuki
Jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle turvattu oikeus, jonka tarkoituksena on auttaa ja tukea häntä hänen oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä tuen tarpeissaan. Suomessa oppimisen tukea järjestetään kolmiportaisen tuen mallin mukaisesti yleisellä, tehostetulla sekä erityisen tuen tasoilla.
Palvelutarpeen arviointi
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tehtävä arvio, joka tehdään esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen saapumisen vuoksi. Lastensuojeluilmoitus käsitellään seitsemän arkipäivän kuluessa ilmoituksen saapumisesta ja päätetään, tarvitseeko tehdä palvelutarpeen arviointi ja lastensuojelun tarpeen selvittäminen. Arvion tulee valmistua kolmen kuukauden kuluessa tiedon tai ilmoituksen saapumisesta. Selvityksen aikana lapsi ei aina vielä ole lastensuojelun asiakas.
Perhekoti
Yksityisen perheen koti, jossa annetaan perhehoitoa. Perhehoitajalla on tällöin toimeksiantosopimus kunnan tai hyvinvointialueen kanssa ja siten sitova oikeus ja velvollisuus järjestää lapsen perhehoito omassa kodissaan, kunnes toisin sovitaan. Perhekodissa voi olla samanaikaisesti enintään neljä henkilöä, joille hoitoa tarjotaan. Perhehoidosta käytetään myös usein sanaa sijaisperhe. Perhehoitajasta käytetään joskus nimitystä ”sijaisvanhempi”.
Katso myös: Ammatillinen perhekoti
Peruspäiväraha
Kelan myöntämä etuus, jota voidaan maksaa silloin, kun henkilö on jäänyt työttömäksi, mutta hän on ennen työttömyyttään ehtinyt olla työelämässä ja hän täyttää palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon. Peruspäivärahaa maksetaan kaikilta arkipäiviltä (myös arkipyhiltä).
Poliklinikka
Tyypillisesti sairaalan osastona toimiva sairaanhoitoyksikkö, joka toimii jatkuvaan päivystykseen perustuen. Poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan potilaita, joiden ei ole välttämätöntä olla sairaanhoidossa yön yli. Poliklinikat ovat osa terveydenhuollossa järjestettävää avohoitoa.
Potilasasiamies
Henkilö, joka edistää potilaan oikeuksia tarjoamalla ohjausta, neuvontaa ja apua terveydenhuollon asiakkaan eli potilaan kohteluun liittyvissä kysymyksissä. Terveydenhuollon yksikön potilasasiahenkilöltä voi kysyä neuvoa, jos kokee, että on tullut huonosti kohdelluksi tai hoidetuksi.
Päihdekuntoutus
Kunnan tai hyvinvointialueen järjestämissä päihdepalveluissa tarjottavaa apua, tukea ja kuntoutusta, jonka tavoitteena on auttaa henkilöä toipumaan päihderiippuvaisuudesta sekä selviytymään päihteiden käytöstä aiheutuneista muiden elämän osa-alueiden haasteista. Päihdekuntoutus on usein pitkäaikainen prosessi, jossa voivat tarpeen mukaan auttaa myös muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä mielenterveyspalvelut.
Lasten ja nuorten päihdekuntoutusta järjestetään esimerkiksi nuorisoasemilla ja vastaavissa avohoitoa tarjoavissa päihdehuollon yksiköissä, perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluissa sekä erikoissairaanhoidon psykiatrian yksiköissä.
Lasten ja nuorten päihdekuntoutuksen yhteydessä on huomioitava lapsen etu sekä hänen oikeutensa ilmaista mielipiteensä ja kertoa omista kokemuksistaan, sekä ylläpitää läheissuhteita, käydä koulua ja saada tukea oppimiseen sekä riittävään lepoon ja vapaa-aikaan, yksityisyydensuojaan.
Päihdetyö
Päihteiden aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisemiseen ja vähentämiseen tähtäävää työtä sekä tunnistetun päihdeongelman hoitoa ja kuntoutusta, jota tehdään päihdepalveluissa sekä muussa sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Ratifiointi
Sopimuksen lopullinen hyväksyminen, vahvistaminen ja voimaansaattaminen. Ratifiointia käytetään erityisesti valtioiden välisissä valtiosopimuksissa sekä kansainvälisissä sopimuksissa, ja niiden voimaansaattaminen edellyttää Suomessa eduskunnan vahvistusta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on esimerkki sopimuksesta, joka on Suomessa ratifioitu.
Sairauspäiväraha
Kelan myöntämä etuus tilanteessa, jossa henkilö on ollut työkyvytön alle vuoden ajan ja on lääkärin lausunnon perusteella oikeutettu saamaan korvausta työkyvyttömyydestä aiheutuneen ansionmenetyksen vuoksi.
Selvitys
Sosiaalihuollosta tai tuomioistuimesta pyydetään selvitys asiakkaan tai asianosaisen näkemys käsiteltävänä olevaan asiaan.
Sijaishuolto
Kiireellisesti sijoitetun, huostaanotetun tai hallinto-oikeuden väliaikaismääräyksen perusteella sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen toteuttaumista perhe- tai laitoshoidossa tai muulla lapsen tarpeiden mukaisella tavalla.
Sosiaali- ja terveydenhuolto
Kansalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi tarkoitetut palvelut, joiden järjestäminen on lain velvoittamaa. Kun puhutaan sosiaali- ja terveydenhuollosta, käytetään usein lyhennettä "sote".
Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin kuuluu myös suojata jokaisen oikeus riittävään toimeentuloon ja huolenpitoon, mikäli henkilö ei itse kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellytyksiä sekä turvaa (ks. myös sosiaaliturva). Palveluita järjestävät kunnat, kuntayhtymät ja vuodesta 2023 alkaen hyvinvointialueet.
Sosiaalinen luototus
Pienituloisen ja vähävaraisen sosiaalihuollon asiakkaan ja hänen perheensä itsenäistä arjesta suoriutumista taloudellisesti tukeva sosiaalipalvelu. Lisäksi sosiaalisella luototuksella pyritään ennalta ehkäisemään ylivelkaantumista ja taloudellista syrjäytymistä myöntämällä hänelle laina, joka on kunnan määrittelemien perusteiden ja lakien mukainen. Henkilöllä tulee olla sen verran maksukykyä, että hän voi suoriutua lainan takaisinmaksusta laadittavien sopimusten mukaisesti.
Sosiaaliasiamies
Sosiaaliasiamies on henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana. Jokaisen kunnan (vuoden 2023 alusta jokaisen hyvinvointialueen) tulee nimetä sosiaaliasiamies. Hän neuvoo ja ohjaa asiakkaita heidän oikeuksissaan ja auttaa kantelun, muistutuksen tai valituksen tekemisessä. Hän ei voi muuttaa tehtyjä päätöksiä.
Sosiaalihuolto
Sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluva toiminta, jota organisoivat viranomaiset tarkoituksenaan järjestää jokaiselle yhteiskunnan jäsenelle hänen tarvitsemansa sosiaalipalvelut ja niihin liittyvä taloudellinen tuki.
Palvelunjärjestäjä on taho, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu (kuten kunta tai hyvinvointialue) tai joka myy sosiaali- ja/tai terveyspalveluita suoraan asiakkaalle. Palvelunjärjestäjä siis koordinoi ja järjestelee asiakkaan tarvitsemia palveluita.
Palveluntuottaja on taho, joka tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita tai niiden yhteisiä palveluita. Se voi toimia itse palveluntuottajana tai tilata ne toiselta palveluntuottajalta.
Palveluntoteuttaja toteuttaa palvelut, joita asiakas tarvitsee joko olemalla itse palveluntuottaja tai myymällä palveluntuottajalle sosiaali- ja/tai terveyspalveluita. Palveluntoteuttaja on siis se, jonka kanssa sinä asiakkaana asioit ja jolta saat tarvitsemasi palvelut.
Yksityiset palveluntuottajat sosiaalihuollossa tekevät sosiaalihuollon tehtäviä silloin, kun ne tuottavat tarvitsemiasi sosiaalihuollon palveluja saamasi päätöksen mukaisesti.
Palveluprosessi tarkoittaa toimintoja ja vaiheita, jonka tuloksena sinä saat tarvitsemaasi apua, tukea, ohjausta, neuvontaa tai hoitoa. Palveluprosessiin kuuluu vähintään palvelun aloittaminen, sen toteuttaminen sekä lopettaminen.
Palvelutehtävä tarkoittaa palvelujen erilaisia, tarkasti määritettyjä tehtäviä. Esimerkiksi lastensuojelu on sosiaalihuollon erityispalvelua, jonka palvelutehtävä on lasten edun, terveyden ja turvallisuuden takaaminen.
Sosiaalihuollon ammattihenkilö
Henkilö, jolle on myönnetty ammatinharjoittamisoikeus tai oikeus käyttää suojattua sosiaalihuollon ammattilaisen ammattinimikettä (esim. lähihoitaja). Nimikesuojatun ammattihenkilön tehtävissä voi toimia myös muu henkilö, jolla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito.
Katso myös: Laillistettu sosiaalityöntekijä
Sosiaaliturva
Yhteiskunnan ja julkisen vallan keinot, joilla ihmisille pyritään takaamaan toimeentulo ja huolenpito, jota ihmisarvoinen elämä edellyttää. Sosiaaliturva on jokaiselle Suomessa asuskelevalle ja oleskelevalle kuuluva perusoikeus. Se koostuu toimeentuloturvasta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.
Sosiaaliturvan avulla tuetaan ihmisiä silloin, kun heidän toimeentulonsa on uhattuna työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden, vanhuuden ja lapsen syntymän aikana sekä tilanteissa, joissa henkilö on menettänyt huoltajansa.
Sosiaalivakuutus
Toimeentuloturvaan kuuluva vakuutus, jonka tarkoituksena on turvata vakuutetun toimeentulo tiettyjen elämänmuutosten ja vahinkotapahtumien sattuessa. Sosiaalivakuutus on iso kokonaisuus, johon kuuluvat esimerkiksi työeläke, työtapaturma- ja ammattitautivakuutus, sairausvakuutus, työttömyysvakuutus sekä takuu- ja kansaneläkkeet.
Sosiaalivakuutus on tärkeä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: työttömyys, työkyvyttömyys, sairaus, vanhuus ja huoltajan kuolema.
Sosionomi
Henkilö, joka on suorittanut sosiaalialalle soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon Suomessa, ja jolle Valvira on myöntänyt oikeuden harjoittaa sosionomin ammattia laillistetusti. Sosionomit työskentelevät usein sosiaalihuollon, lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen palveluissa.
Tasa-arvoisuus
Kaikkien ihmisten samanlainen arvo niin yksilönä kuin yhteiskunnan jäsenenä. Lastensuojelussa tasa-arvon toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja siksi sitä ohjaa erityinen, oma lainsäädäntönsä. Lastensuojelussa tasa-arvoa pyritään edistämään ennen kaikkea sillä, että haavoittuvassa asemassa ja kuormittavassa tilanteessa olevalle lapselle tarjotaan yhteiskunnan järjestämä hoito, huolenpito ja turvallinen kasvuympäristö, mikäli ne eivät toteudu riittävissä määrin lapsen kotona.
Tietosuoja
Jokaiselle ihmiselle kuuluva perusoikeus, joka turvaa rekisteröidyn henkilön oikeuksien ja vapauksien toteutumisen, kun hänen henkilötietojaan käsitellään. Sen tarkoitus on kertoa, milloin henkilötietojasi voidaan käsitellä ja minkälaisin edellytyksin.
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Tietoturva
Hallinnolliset ja tekniset toimet, joilla varmistetaan tiedon luotettavuus, eheys ja käytettävyys. Eri toimijoille on säädetty tiettyjä velvoitteita, joiden mukaisesti niiden pitää huolehtia käyttämiensä verkkojen ja palvelujen tietoturvasta. Samalla toimijoille säädetään oikeuksia näiden velvollisuuksiensa toteuttamiseen.
Lastensuojelussa asiakasta ja hänen saamiaan palveluja koskevat tiedot ovat erityisin tietoturvan toimin suojattuja. Tietojen luovuttamisesta, vastaanottamisesta sekä välittämisestä on säädetty erikseen lastensuojelulaissa, sosiaalihuoltolaissa sekä esim. perusopetuslaissa.
Toimeentulo
Tulot, joita käytetään päivittäisen elämän edellytyksiin, kuten riittävään ruokaan, asumiseen, terveydenhoitomenoihin ja vaatteisiin. Jos henkilöllä ei ole kykyä tai mahdollisuutta turvata omaa toimeentuloaan, voi hän hakea toimeentulotukea Kelalta.
Toimeentulotuki
Viimesijainen etuus, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja hänen perheensä toimeentulo silloin, kun henkilöllä on katsottu olevan riittämättömät tulot tai varallisuus välttämättömiin asumis- ja elämismenoihin, kuten asumiseen ja ruokaan. Toimeentulotukea voi hakea, kun henkilö ei voi saada toimeentuloa ansiotyöllä, toimeentuloturvan ensisijaisilla etuuksilla, elatusvelvollisen huolenpidolla tai muulla tavoin.
Toimeentulotukea voivat hakea kaikki, myös alle 18-vuotiaat. Tukea voi hakea myös silloin, kun asuu vanhemmillaan. Ennen tämän viimesijaisen etuuden hakemista on hyvä selvittää, mitä muita tukia ja etuuksia voisi hakea.
Toimintayksikkö
Paikat, jotka tuottavat julkisia ja yksityisiä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluita, ja joilla on aluehallintoviraston tai Valviran myöntämä lupa harjoittaa toimintaa. Lastensuojelun toimintayksiköitä ovat esimerkiksi lastensuojelulaitokset, ammatilliset perhekodit ja koulukodit.
Valitus
Oikeusturvakeino, jota voi käyttää valituskelpoisissa asioissa, ja joilla osoitetaan viranomaisen tekemä virheellinen päätös. Useimmista kunnan, hyvinvointialueen ja valtion viranomaisten tekemistä päätöksistä on mahdollista valittaa. Valittamalla voidaan hakea muutosta tehtyyn päätökseen.
Alaikäisellä on oikeus valittaa viranomaisen tekemistä päätöksistä, jotka koskevat hänen tulojaan, varallisuuttaan tai henkilökohtaista etuaan. Alaikäinen voi käyttää valituksen tekemisessä apunaan asiamiestä, kuten asianajajaa tai oikeudenkäyntiavustajaa. Lastensuojeluasiassa 12 vuotta täyttänyt lapsi voi valittaa päätöksestä, muissa hallintoasioissa 15 vuotta täyttänyt lapsi.
Valvira
Lyhenne, jota käytetään Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta. Se on valtion keskusvirasto, jota hallinnoi sosiaali- ja terveysministeriö. Valvira esimerkiksi myöntää luvan lastensuojelutoiminnan harjoittamiselle, valvoo lastensuojelutoimijoiden toimintaa sekä käsittelee muistutuksia ja kanteluita.
Viimesijainen
Vaihtoehto tai menettelytapa, jota käytetään, kun ensi- ja toissijaiset keinot on jo todettu toimimattomiksi.
Viranhaltija
Virkaan nimetty, kunnalla tai hyvinvointialueella virkasuhteessa oleva henkilö.
Viranomainen
Valtion, hyvinvointialueen tai kunnan elin, jolle on säädetty toimivalta ja velvollisuus hoitaa tiettyjä tehtäviä omalla toimialallaan. Viranomaisella voidaan tarkoittaa joko yksittäistä virkamiestä tai useita virkamiehiä, joita kutsutaan yhteisesti virastoksi tai laitokseksi.
Yhdenvertaisuus
Tarkoittaa ihmisten keskinäistä samanarvoisuutta: sitä, että kukaan ei ole toista ylempi- tai alempiarvoinen sukupuoleen, ikään, etniseen tai kansalliseen taustaan, uskontoon, vakaumukseen, kieleen, mielipiteeseen, vammaan, terveydentilaan, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn katsomatta.
