Lastensuojelun edunvalvonta

 

Digi- ja väestötietovirasto aloitti toimintansa vuoden 2020 alusta alkaen. Virasto syntyi, kun Väestörekisterikeskus, maistraatit ja Itä-Suomen aluehallintovirastossa toimiva maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö yhdistyivät yhdeksi virastoksi.
Digi- ja väestötietovirasto

Lastensuojelun edunvalvontaa on haettava tilanteessa, jossa huoltaja ei voi puolueettomasti toimia lapsen edunvalvojana lastensuojelusasiassa. Erotuksena taloudellisten asioiden edunvalvonnasta puhutaan lapsen henkilöön liittyvästä edunvalvonnasta lastensuojeluprosessissa.

Lapsen oikeus osallistua ja tulla kuulluksi

Lastensuojelun edunvalvonnassa on kyse YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen ja kansalliseen lainsäädäntöön liittyvästä ja viranomaisia velvoittavasta lapsen oikeudesta osallisuuteen, tulla kuulluksi ja ilmaista mielipiteensä kaikissa lasta koskevissa viranomaistoimissa.

Edunvalvojan hakemisen ja määräämisen kannalta keskeiset lainkohdat ovat: 

Lastensuojelun edunvalvonta lastensuojelulaissa

Lastensuojeluasiassa lapsen henkilöön liittyvän edunvalvonnan hakeminen perustuu lastensuojelulakiin. Edunvalvojaa haetaan lastensuojeluasioissa ensisijaisesti lastensuojelulain 22 §:n nojalla. Säännöksen mukaan lapselle on tarvittaessa haettava edunvalvojaa käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa lastensuojeluasiassa.
Lastensuojelulaki 22 § (Finlex)

Muilta osin hakemisessa sovelletaan holhoustoimilain säännöksiä. Lapsen henkilöön liittyvä edunvalvonta mainitaan myös laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Lapsella on aina oma oikeudellinen asemansa häntä koskevassa päätöksenteossa. Lapsen huoltajan tai tämän sijaan määrätyn edunvalvojan tehtävä on turvata lapsen asianmukainen ja tosiasiallinen edustaminen lastensuojeluprosessissa.

Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on velvollisuus huolehtia, että edunvalvojaa haetaan tarvittaessa. Lisäksi lapsella on mahdollisuus saada oikeusavustaja oikeuskäsittelyyn.
Lastensuojelulaki 24 § (Finlex)
Lastensuojelulaki 87 § (Finlex)

lapsen edunvalvoja lastensuojelun päätöksenteossa

Kuva 1. Edunvalvoja lastensuojelun päätöksenteossa (Pelastakaa Lapset ja THL)
 

Useissa Euroopan maissa edunvalvojia on jo pitkään käytetty myös muissa kuin taloudellisissa asioissa. Suomessa edunvalvojan käyttäminen sosiaalihuollon asiassa ja siten myös lastensuojeluasiassa tuli mahdolliseksi vuonna 2001 voimaan tulleen sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain myötä.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (Finlex)

Lastensuojelun edunvalvojan määräämisen edellytykset

Lastensuojelulain 22 §:n mukaan lapselle tulee määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa, jos on perusteltu syy olettaa:

  1. ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja
  2. edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.

Perusteltu syy on olemassa silloin, kun voidaan objektiivisesti arvioiden olettaa, että huoltaja joutuu lojaliteettiristiriitaan tai on ilmeinen eturistiriita niin, että hänen puolueettomuutensa vaarantuu.

Esimerkkejä ilmeisestä eturistiriitatilanteesta huoltajan ja lapsen välillä:

  • Huoltajaa tai hänelle läheistä henkilöä epäillään lapsen pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
  • Huoltaja ei terveydentilansa vuoksi kykene käyttämään puolueettomasti lapsen puhevaltaa.
  • Huoltajat eivät kykene esim. asiakassuunnitelmaa tarkistettaessa erottamaan riittävästi toisistaan omia ja lasten tarpeita ja siten puolueettomasti valvomaan lapsen etua.
    KKO 2004: 44 (Finlex)
  • Huoltajan passiivisuus käyttää lapsen puhevaltaa
  • Lapsen yksityisyyden suojaan liittyvät kiistatilanteet 

Erimielisyys huoltajan ja lapsen tai huoltajan ja sosiaalityöntekijän välillä ei riitä perusteeksi edunvalvojan määräämiselle.

Lisäksi tulee harkita ja perustella erikseen, millä tavoin edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.

Lastensuojelun edunvalvojan hakeminen ja määrääminen

Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä holhousviranomaisena toimiva Digi- ja väestötietovirasto, hyvinvointialue tai lapsen huoltaja.  Sosiaalityöntekijän velvollisuus on huolehtia siitä, että edunvalvojaa haetaan tarvittaessa. 

Edunvalvojan määrää tuomioistuin. Myös holhousviranomainen voi määrätä edunvalvojan, jos huoltaja ja hyvinvointialue yhdessä sitä hakevat.

Lastensuojelulaki 22 § 2-3 momentti ja 24 § (Finlex)

Lastensuojelun edunvalvojan ammattitaito

Lastensuojelun edunvalvojan pätevyydestä ei ole olemassa erityissäännöksiä. Holhoustoimilain 5 §:n mukaan edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään soveltuva henkilö, joka antaa tähän suostumuksensa. Sopivuutta arvioitaessa on otettava huomioon edunvalvojaksi esitetyn henkilön taito ja kokemus sekä tehtävän laajuus ja laatu.
Laki holhoustoimesta 5 § (Finlex)

Merkitystä on myös sillä, että edunvalvojaksi esitetty voi puolueettomasti arvioida asiassa lapsen etua. Lastensuojelun edunvalvojan tehtävä on vaativa, minkä vuoksi edunvalvojalla tulee olla vankkaa kokemusta työskentelystä lasten kanssa, lastensuojeluprosessin tuntemusta sekä kykyä arvioida lapsen kehitystarpeita. 

Lastensuojeluasiassa edunvalvojana voi toimia joko lapsen asioihin perehtynyt asiantuntija tai asianajaja tai muu lainopillisen koulutuksen saanut henkilö. Edunvalvojaa valittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota asian laatuun ja sen merkitykseen lapsen kannalta.

Lastensuojeluasiassa edunvalvojan määräämiseen sovelletaan, mitä holhoustoimilaissa säädetään sijaisen määräämisestä edunvalvojalle.
Lastensuojelulaki 22 § 3 momentti (Finlex)

Lastensuojelun edunvalvojan tehtävä

Lastensuojelun edunvalvojan tehtävä on toimia lapsen puolueettomana edustajana käyttäen lapsen puhevaltaa määrätyssä asiassa. Edunvalvontamääräys määrittää edunvalvojan tehtävän ja toimivallan rajat. Lastensuojelun edunvalvojan tehtävät, määräyksen kesto ja laajuus ilmenevät annetusta päätöksestä.

Edunvalvojamääräys voi koskea tiettyä lastensuojeluasiaa hyvinvointialueella tai tuomioistuimessa. Määräykseen on voitu kirjata kestoksi esimerkiksi "huostaanottoprosessin ajan", jolloin edunvalvojan toimivalta päättyy, kun huostaanottoprosessi on valituksineen käsitelty. Määräys voi kattaa myös koko lapsen lastensuojelun asiakkuuden. Lastensuojelulain nojalla määrätty edunvalvoja käyttää kuitenkin lapsen puhevaltaa vain lastensuojeluasiassa eikä esimerkiksi terveydenhuollossa tai kouluasioissa.

Edunvalvoja tapaa lasta ja tutustuu tämän elämäntilanteeseen. Edunvalvoja huolehtii siitä, että lapsen mielipiteet ja toivomukset tulevat esille lastensuojelun työskentelyssä ja päätöksenteossa sellaisina, kuin lapsi itse tuo ne esiin silloin, kun se on lapsen iän ja ilmaisukyvyn puolesta mahdollista.

Lisäksi edunvalvoja tuo esille oman näkemyksensä siitä, mikä olisi lapsen edun kannalta paras ratkaisu. Edunvalvojan näkemys lapsen edusta voi poiketa lapsen, hyvinvointialueen tai huoltajien näkemyksistä. Edunvalvoja pitää lapsen ajan tasalla prosessin etenemisestä.

Lapsen edunvalvonta rikosasiassa

Kun lapsen huoltajaa tai tälle läheistä henkilöä epäillään lapseen kohdistuneesta rikoksesta tulee lapselle määrätä edunvalvoja huoltajan sijaiseksi. Edunvalvojaa saatetaan tarvita silloinkin, kun huoltajalla on läheinen suhde epäiltyyn (avio- tai avopuoliso). Epäiltäessa vanhempaa tai muuta huoltajaa käynnistyy rikosprosessin lisäksi yleensä myös lastensuojeluprosessi. On tarkoituksenmukaista, että sama edunvalvoja edustaa lasta sekä lastensuojeluasiassa että rikosasiassa.

Alle 18-vuotiaalle rikoksen uhrille, rikoksesta epäillylle tai todistajalle tuomioistuimen on määrättävä esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten edunvalvoja valtion varoin, jollei huoltaja tai muu laillinen edustaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja jos edunvalvojan määrääminen ei ole selvästi tarpeetonta. Kyseessä voi olla esimerkiksi juuri tilanne, jossa huoltajaa epäillään lapseen kohdistuneesta rikoksesta.
Esitutkintalaki 4 luvun 8 § (Finlex)

Tutkinnanjohtajan on tarvittaessa tehtävä tuomioistuimelle hakemus edunvalvojan määräämisestä. Hakemuksen voi tehdä myös syyttäjä, Digi- ja väestötietovirasto tai hyvinvointialue. Edunvalvojan määräys on voimassa sen rikosasian käsittelyn loppuun asti, jonka esitutkintaa varten määräys on annettu. Edunvalvojan määräämisestä aiheutuneet kustannukset sekä edunvalvojan palkkio ja kustannukset maksetaan valtion varoista.

Rikosasiassa lapsi tarvitsee myös oikeusavustajan, jonka edunvalvoja voi hänelle hakea. Kun lapsella on sekä edunvalvoja että oikeusavustaja, tulee heidän tehdä tiivistä yhteistyötä jotta lapsen mielipide ja etu tulisivat huomioiduksi parhaalla mahdollisella tavalla myös oikeudessa.

Kun lapsella on asiassa puhevalta, oikeusavustaja on edustamaansa lasta kohtaan lojaliteettivelvollinen ja voi siksi tuoda esille vain sen, mitä lapsi itse on asiassa tuonut esille. Edunvalvojan mielipide voi poiketa lapsen mielipiteestä. 

Lastensuojelun edunvalvojan tehtävä suhteessa sosiaalityöntekijään

On tärkeää muistaa, että edunvalvoja määrätään tiettyyn asiaan nimenomaan huoltajan sijaan käyttämään lapsen puhevaltaa, ei sosiaalityöntekijän tilalle. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä johtaa lastensuojeluprosessia. Edunvalvojan määrääminen ei vaikuta millään tavalla sosiaalityöntekijän lakisääteisiin velvoitteisiin suhteessa lapseen, tämän tapaamiseen, kuulemiseen ja mielipiteen selvittämiseen.

Myös sosiaalityöntekijän tehtävänä on valvoa lapsen etua, mutta hän ei voi käyttää tämän puhevaltaa. Edunvalvojalla on asiassa johon hänet on määrätty, samat asianosaisen oikeudet kuin huoltajalla on yleensä. Niinpä hänellä on oikeus saada lasta koskevat asiakirjat ja käyttää lapsen puhevaltaa tämän asiassa. Edunvalvojaa tulee kuulla lasta koskevia päätöksiä tehtäessä.

Lapsen oikeus ilmaista mielipiteensä

Lapsella on oikeus mielipiteensä ilmaisemiseen, mutta hänellä on myös oikeus olla esittämättä mielipidettään. Lapsen kanssa työskentely vaatii edunvalvojalta kokemusta ja kykyä kuunnella ja havainnoida. Lapsen kanssa työskentelyyn on kehitetty erilaisia menetelmiä, tärkeintä on kuitenkin tilanteen luonnollisuus ja lapselle luontainen tapa olla vuorovaikutuksessa.

Edunvalvojan palkkio

Edunvalvojan palkkion maksaa se hyvinvointialue, jolla on lastensuojelun järjestämisvastuu. Oikeusavustajan ja rikosasiaan määrätyn edunvalvojan sijaisen palkkion maksaa valtio.
Lastensuojelulaki 16 - 17 § ja 23 § (Finlex)

Edunvalvojan toiminnan valvonta

Holhousviranomaisena toimiva Digi- ja väestötietovirasto valvoo ensisijaisesti edunvalvojien toimintaa. Virastolle voi tehdä epäkohtailmoituksen, jos edunvalvojan toiminnasta herää huolta tai huomautettavaa. Tarvittaessa voi olla yhteydessä myös lasten asioista vastaavan sosiaalityöntekijään, jonka tehtävänä on valvoa lapsen edun toteutumista.
Laki holhoustoimesta 46 § ja 84 § (Finlex)

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia

Lapsen asema huollosta ja tapaamisoikeudesta päätettäessä on monesti hyvin vaikea ja edunvalvojan käyttämismahdollisuutta on kaivattu erityisesti vaikeiden huoltoriitojen yhteydessä. Lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvissä kysymyksissä lapsi ei kuitenkaan ole juridisesti asianosainen, vaan kyseessä on hänen huoltajiensa välinen asia. Tästä johtuen lapselle ei näissä tilanteissa voida määrätä edunvalvojaa, ellei huoltoriitaan liity myös lastensuojeluprosessia, jolloin lastensuojelulakia voidaan soveltaa.

Kirjallisuutta

Päivitetty: