Perhehoitajana toimiminen

Kuka voi toimia perhehoitajana?

Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka

Perhehoitajan kelpoisuutta tulee arvioida hoidettavan henkilön kannalta kokonaisvaltaisesti. Mitä vaativampi hoidettavan tilanne on, sitä enemmän huomiota tulee kiinnittää perhehoitajien ammattitaitoon ja työssään tarvitsemaan tukeen.
Ammatilliset perhekodit

Perhehoitajan tulee

  • suojella lasta
  • hoivata lasta
  • tukea lasta
  • seurata lapsen kehitystä
  • tukea lapsen yhteydenpitoaan läheisiin ihmisiin ja
  • sitoutua lapseen.

Perhehoitajalla täytyy olla kyky ja mahdollisuus toimia yhteistyössä sijoittavan tahon ja lapselle läheisten henkilöiden kanssa.
Lastensuojelulaki 52 § (Finlex)

Perhehoitajan tehtävä

Perhehoitajan tehtävänä on vastata sijaishuollossa olevan lapsen arjessa tämän tosiasiallisesta hoidosta ja kasvatuksesta sijaishuollon aikana, noudattaen hyvinvointialueen ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ohjeita ja päätöksiä.

Perhehoitajista on yleisesti puhuttu myös sijaisvanhempina. On tärkeä muistaa, että sijaishuolto ei tarkoita sitä, että perhehoitaja olisi lapsen huoltajan asemassa vanhemman sijasta tai tämän ohella. Lapsen sijoittaminen sijaishuoltoon ei vaikuta siihen, ketkä ovat hänen huoltajiaan. Lapsen huoltajuudesta päätetään tai sovitaan lapsenhuoltolaissa säädetyllä tavalla.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän sekä lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sijaishuollossa vastaavan työntekijän tulee olla yhteistyössä sijaishuoltoon sijoitetun lapsen ja hänen vanhempansa ja huoltajansa sekä sijaishuoltopaikan edustajan kanssa lapsen huollon jatkuvuuden turvaamiseksi. Lapsen ollessa perhehoidossa sijaishuoltopaikan edustajalla tarkoitetaan perhehoitajaa eli henkilöä, jonka kanssa hyvinvointialue on tehnyt perhehoitolain mukaisen toimeksiantosopimuksen. Tämän mukaisesti lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lapsen kanssa työskentelevän lastensuojelun työntekijän on arvioitava yhdessä lapsen, lapsen vanhemman ja perhehoitajan kanssa lapselle annettavan hoidon ja kasvatuksen sisältöä. Yhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi lapsen terveydenhuollosta tai kodin säännöistä keskustelemista.
Lastensuojelulaki 52 § (Finlex)

Sijaishuollossa olevalla lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä sekä pitää heihin muuten yhteyttä. Lapsen asiakassuunnitelmaan kirjataan, miten yhteydenpito toteutetaan. Lapsen ja tämän vanhempien ja muiden lapselle läheisten henkilöiden yhteydenpidon rajoittamisesta päättää sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai tämän määräämä virkasuhteessa oleva viranhaltija. Perhehoitajan on osaltaan tuettava ja edistettävä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä muiden läheistensä yhteydenpitoa lapsen asiakassuunnitelman tai mahdollisen rajoituspäätöksen puitteissa.
Lapsen oikeus tavata läheisiään

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on todennut ratkaisussaan 29.12.2022 ( EOAK/3166/2021):
Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on velvollisuus huolehtia siitä, että sovitut tapaamiset ja muu yhteydenpito voidaan toteuttaa. Lapsen sijaishuoltopaikka ei voi omin päin poiketa tehdystä suunnitelmasta eikä päättää yhteydenpidosta tai muuttaa jo sovittua yhteydenpitoa. Jos suunnitelmaa joudutaan muuttamaan tai sovittuja tapaamisia peruuttamaan tai siirtämään, on yhteydenpidon järjestelyistä ja muista toimenpiteistä vastuussa lapsen sosiaalityöntekijä. – – Kun lapsi on sijoitettu perhehoitoon, sitoutuu perhehoitaja kunnan kanssa tekemällään sopimuksella huolehtimaan sijoittajakunnan toimeksiannosta perheeseen sijoitetun lapsen päivittäisestä hoidosta ja huolenpidosta. Tähän sisältyy myös se, miten lapsen oikeutta pitää yhteyttä läheisiinsä käytännössä toteutetaan. Perhehoidon luonteeseen kuuluu, että perheessä voi olla myös omia lapsia ja perheellä on omia muita läheisiä henkilöitä elämässään (esimerkiksi isovanhempia). Perhehoitajan on kuitenkin tehdessään sopimuksen oltava valmis sopeuttamaan perheensä päivittäistä elämää ja rutiineja siten, että perheeseen sijoitetun lapsen laissa turvatut oikeudet toteutuvat myös käytännössä.

Ennen perhehoitajaksi ryhtymistä

Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta.
Perhehoitolaki 6 § 2 momentti (Finlex)

Ennen perhehoidon toimeksiantosopimuksen tekemistä tulee hyvinvointialueen pyytää perhehoitajalta nähtäväksi rikostaustaote. Rikostaustaote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Rikostaustaote palautetaan sen esittäneelle perhehoitajalle välittömästi ja siitä ei saa ottaa kopiota.
Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002 (Finlex)
Tiedon hankkiminen perhehoitajasta

Perhekodin olosuhteet

Perhekodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Harkinnassa kiinnitetään erityistä huomiota

  • kodin ihmissuhteisiin ja
  • perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja tyydyttää sijoitettavan lapsen tarpeet hänen etunsa mukaisesti.

On myös huomioitava, että sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada hyvää sosiaalihuoltoa ja kohtelua.

Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman.
Perhehoitolaki 5 § (Finlex)

Perhehoitoa voidaan järjestää perhehoitajan kodissa tai hoidettavan kotona. Esimerkiksi harkittaessa perheen jälleenyhdistämistä ja lapsen palaamista syntymävanhempansa tai -vanhempiensa luokse voidaan perhehoitajan tukea järjestää myös lapsen ja vanhemman kotiin ennen huostaanoton purkamista.
Perheen itsemääräämisoikeus ja jälleenyhdistäminen

Perhekodin tilat

Perhehoidossa käytettävien tilojen on oltava rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan sopivat annettavan hoidon kannalta. Jokaisella perhehoitoon tulevalla lapsella tulee olla mahdollisuus yksityisyyteen ja omaan rauhaan.
Perhehoitolaki 5 § (Finlex)

Sijoitettavien lasten ja nuorten lukumäärä

Perhehoidossa saadaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä. Mukaan lasketaan hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt. Jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille, voi perhekodissa olla samanaikaisesti hoidettavana useampi henkilö.
Perhehoitolaki 7 ja 9 § (Finlex)

Perhekodissa saadaan kuitenkin hoitaa samanaikaisesti enintään kuutta henkilöä, jos hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista

  • ainakin toisella on perhehoitolain 6 § 1 momentissa säädetty kelpoisuus (henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa) ja
  • toisella perhehoitolain 6 § 3 momentissa säädetty kelpoisuus (tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä).

Enimmäismäärästä on mahdollisuus poiketa erityisestä syystä. Kyse on lähinnä tilanteesta, jossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismäärästä.
Perhehoitolaki 9 § 2 momentti (Finlex)

Hoidettavien määrä on kuitenkin suhteutettava

Toiminnan luonteella tarkoitetaan sitä, että toiminta on sovitettu asiakkaiden tarpeisiin nähden. Esimerkiksi ennalta sovittuja, lyhytaikaisia perhehoidon jaksoja ikäihmisille tarjoavalla perhekodilla on erilainen toiminnan luonne kuin pitkäaikaista lastensuojelun sijaishuoltoa tarjoavalla perhekodilla.

Ennen perhehoitolain (263/2015) voimaantuloa 1.4.2015 tehtyyn sopimukseen perustuva perhehoito voi hoidettavien määrän osalta jatkua niin pitkään kuin hoidettavan hoidon tarve sitä edellyttää.

Valmennus ja rekrytointi

Perhehoitajien rekrytointi tehdään suunnitelmallisesti ja heidät valmennetaan tehtäväänsä. Perhehoidon järjestämisestä vastaava hyvinvointialue vastaa perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta. Sen keskeinen tavoite on selvittää perhehoitajaksi aikovan henkilön valmiudet toimia perhehoitajana.
Perhehoitolaki 15 § (Finlex)

Kun hyvinvointialue ostaa perhehoidon yksityiseltä palveluntuottajalta, perhehoitajan koulutuksesta ja tuesta sovitaan sopimuksessa perhehoidon järjestämisestä.
Perhehoitolaki 11 § (Finlex)

Ennakkovalmennus on pakollinen. Kuitenkin lapsen edun mukaista voi joskus olla, että hänet sijoitetaan hyvin nopeasti läheisperheeseen, esimerkiksi sukulaisen luokse. Sen vuoksi perhehoitolaissa on mahdollistettu, että ennakkovalmennus erityisistä syistä suoritetaan vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Lapsen läheisverkostoon kuuluva perhehoitaja voi siis toimia perhehoitajana jo ennen ennakkovalmennuksen suorittamista.
Perhehoitolaki 6 § 2 momentti (Finlex)

PRIDE-valmennus

Jokaisella sijais- tai adoptioperhettä tarvitsevalla lapsella on oikeus päästä valmennettuun perheeseen. Perhehoidon tulee tarjota lapselle hänen yksilöllisiä tarpeitaan vastaavaa hoitoa ja huolenpitoa.

PRIDE-valmennuksessa on mahdollisuus harkita sijais- tai adoptiovanhemmuutta yksilö-, perhe- ja ryhmäkohtaisessa prosessissa.  Valmennus sisältää tietoa, elämyksellisiä harjoituksia ja keskusteluja valmennusryhmässä, valmentajien kanssa ja perheen kesken sekä asioiden pohtimista itsekseen.

Valmennuksessa on yhdeksän ryhmätapaamista. Kuuteen ryhmätapaamiseen liittyy jokaiselle osallistujalle tarkoitetut yksilökohtaiset tehtävät. Perhekohtaisia tapaamisia valmennusprosessiin sisältyy vähintään neljä. Valmennuksen kokonaiskesto on noin kuusi kuukautta.

Ennakkovalmennuksessa yhdistyvät sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevien valmennus ja yhteinen arviointi, joka perustuu viiteen valmiuteen:

  1. Suojella ja hoivata lasta
  2. Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä
  3. Tukea lapsen suhteita vanhempiinsa ja muihin lapselle tärkeisiin ihmisiin
  4. Sitoutua lapseen sekä edistää ennakoitavuutta ja jatkuvuutta lapsen elämässä
  5. Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa.

PRIDE-valmennusta järjestävät hyvinvointialueet, lastensuojelujärjestöt ja yksityiset toimijat. PRIDE-valmentajina toimivat valmentajakoulutuksen käyneet sijais- tai adoptiovanhempi ja sosiaalityöntekijä.

PRIDE-valmentajien koulutuksesta ja materiaalista vastaa Pesäpuu ry. Valmentajakoulutuksia järjestetään vuosittain.
Lisätietoa PRIDE-valmennuksesta (Pesäpuu ry)

Tiedon hankkiminen perhehoitajasta

Apulaistietosuojavaltuutettu on antanut ratkaisuja, joissa on ollut kyse EU:n tietosuoja-asetuksen soveltamisesta pyydettäessä tietoja perhehoitajaksi tai vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi hakeutuvasta henkilöstä. Ratkaisuissa käsiteltiin tietojen pyytämistä tietosuoja-asetuksen kannalta, mutta osassa todettiin, ettei sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000, ”asiakaslaki”, Finlex) 20 §:n 1 momentti sovellu tilanteisiin, joissa ei ole vielä syntynyt asiakassuhdetta. (Asiakaslain 20 § on kumottu 1.1.2024 alkaen. Vastaava säännös sosiaalihuollon viranomaisen tiedonsaantioikeudesta on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §). Siten tämän säännöksen nojalla ei voida pyytää tietoja esimerkiksi perhehoidon valmennukseen hakeutuvista henkilöistä, joille ei olla vielä sijoittamassa asiakasta. Perhehoitajaksi hakeutuvien osalta apulaistietosuojavaltuutettu totesi päätöksessään, että ensisijainen menettely on pyytää nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002, Finlex) 5 §:n mukainen rikostaustaote.

Helsingin hallinto-oikeus antoi 23.9.2022 ratkaisun H5259/2022, joka koski valitusta apulaistietosuojavaltuutetun päätöksestä tukihenkilötoimintaan hakeutuvan tietojen selvittämisestä poliisin rekistereistä. Hallinto-oikeus totesi, että ensisijainen menettely on tietojen pyytäminen lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä annetun lain (148/2014) 5 §:n nojalla. Hallinto-oikeus katsoi kuitenkin myös, että viranomaisen lakisääteisen tehtävän hoitamiseksi saattaa yksittäisissä tapauksissa olla peruste tietojen pyytämiseen muiltakin tahoilta. Lisäksi hallinto-oikeus viittasi perusteluissaan edellytykseen rajata tietopyyntö välttämättömiin tietoihin.

Asiakaslain 20 §:n 1 momentissa (nykyisin asiakastietolain 64 §:ssä) käytetty sanamuoto ”sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset” on herättänyt kysymyksiä siitä, onko hyvinvointialueella oikeus saada tietoja muistakin henkilöistä kuin asiakkaasta itsestään. Asiakaslain esitöissä on tiedon saamisen välttämättömyydestä annettu esimerkkeinä lastensuojelun toimenpiteiden tarpeen arvioiminen sekä tuomioistuimelle annettava selvitys lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa. Tietojen antamiseen velvollisten piirin laajentamista perusteltiin sillä, että lastensuojelun tarvetta tai huolto- ja tapaamiskiistaa selvitettäessä voi olla tarpeen saada tietoa myös yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajalta, kun lapsi tai vanhemmat ovat käyttäneet sen palveluita.
Hallituksen esitys eduskunnalle HE 137/1999 vp., 36 (Eduskunta)

Asiakaslain 20 § on kumottu 1.1.2024 alkaen. Vastaava sääntely on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:ssä.

Lastensuojelun toteuttaminen muodostuisi lähes mahdottomaksi, jos oikeus saada tietoa rajoittuisi pelkästään lapseen itseensä. Lastensuojelussa on aina asiakkaana vain lapsi, eikä hänen kasvuolosuhteitaan ole mahdollista selvittää ilman, että saadaan tietoa myös hänen huolenpidostaan vastaavista aikuisista. Joissakin tilanteissa voi olla tarpeen saada tietoa myös muista henkilöistä.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa takaamaan jokaiselle lapselle hänen tarvitsemansa suojelun (19 ja 20 artikla). Lisäksi lapsen etu on asetettava etusijalle esimerkiksi viranomaisten ja sosiaalihuollon toimissa (3 artikla).
YK:n lapsen oikeuksien sopimus (SopS 60/1991, Finlex)

Oikeuskirjallisuudessa on esitetty tulkinta, jonka mukaan tiedonsaantioikeus voi kohdistua myös muuhun kuin itse lastensuojelun asiakkaana olevaan lapseen. Näin esimerkiksi teoksessa Tapio Räty: Uusi lastensuojelulaki. Käytäntö ja soveltaminen. (Edita 2019, 385), jossa selostetaan Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisua 24.10.2008 nro 08/1202/2. Sen mukaan lapsen uuden asuinkunnan lastensuojelulla oli oikeus saada tietoa entisen asuinkunnan lastensuojelun asiakkaana edelleen olleen lapsen asiakirjoista, koska niillä saattoi olla huomattava merkitys arvioitaessa lapsen lastensuojelun tarvetta.

Oikeus pyytää tietoja asiakastietolain 64 §:n nojalla lapselle sopivaksi arvioidusta perhehoitajasta ennen kuin lapsi tosiasiallisesti sijoitetaan perheeseen, on välttämätöntä lapsen edun ja suojelun näkökulmasta sekä sijaishuollon järjestämisen kannalta. Lapsen edun mukaisena ja lasta suojelevana tulkintana voidaan pitää sitä, että sijoitettaessa lasta perhehoitoon voidaan pyytää tietoja perhehoitajasta jo ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä. Edellytyksenä tiedon pyytämiselle on kuitenkin aina se, että lastensuojelun asiakkaana olevaa lasta ollaan tosiasiallisesti sijoittamassa kyseiseen perheeseen. On edelleen muistettava, että tietopyyntö tulee rajata vain lapsen edun mukaisen hoidon ja kasvatuksen järjestämisen kannalta välttämättömiin tietoihin.

Sosiaalihuollon viranomaisen oikeus saada salassa pidettäviä tietoja asiakastietolain 64 §:n nojalla

Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus

Perhehoitajalla on velvollisuus ilmoittaa perhehoidossa tapahtuneista muutoksista sijoittajahyvinvointialueen nimeämälle vastuutyöntekijälle ja sijoitushyvinvointialueelle. Muutokseksi katsotaan esimerkiksi se, että perhekotiin tulee uusi hoidettava, tai aiemmin tilapäisessä hoidossa ollut muuttaa perhekotiin jatkuvasti läsnä olevaksi.
Perhehoitolaki 21 § (Finlex)

Perhehoitajan vaitiolovelvollisuus

Perhehoitajaa sitoo

  • salassapitovelvollisuus
    • perhehoitajan saamaa, hoidettavaa koskevaa asiakirjaa, sen kopiota tai tulostetta ei saa näyttää, luovuttaa tai antaa muulla tavoin sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi.
  • vaitiolovelvollisuus
    • perhehoitaja ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää tietoa eikä mitään tehtävässä toimiessaan tietoonsa saamaansa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus
    • tietoja ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toimeksianto päättyy.
  • hyväksikäyttökielto

Jo yksin se tieto, että lapsi on lastensuojelun asiakkaana, on pidettävä salassa. Sitä ei siis saa ilmaista sivullisille. Sivullisia ovat kaikki, joilla ei ole oikeutta saada salassa pidettävää tietoa. Esimerkiksi toinen perhehoitaja on sivullinen.

Salassapitovelvollisuus on huomioitava myös sosiaalisessa mediassa. Lapsen lastensuojelun asiakkuus on arkaluonteinen tieto, ja se voidaan päätellä julkaistavista kuvista. Sen vuoksi tulee pidättäytyä lapsen kuvien julkaisemisesta esim. sosiaalisessa mediassa. Lasten yhdenvertaisen kohtelun kannalta voi joskus olla perusteltua julkaista kuva esim. harrastustoiminnassa tai sijaisperheen tai perhekodin yhteisissä toiminnoissa, joissa näkyy myös sijoitettu lapsi. Julkaisuun on kuitenkin oltava lapsen, huoltajan sekä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän lupa.

Perhehoitajan on säilytettävä salassa pidettävät asiakirjat siten, ettei niihin ole sivullisilla pääsyä. Asiakirjat tulee säilyttää lukitussa kaapissa ja asiakaskohtaisissa kansioissa. Perhehoidon päättyessä asiakirjat palautetaan lapsen sijoittaneelle kunnalle.

Lisätietoa ja kirjallisuutta

Päivitetty: