Perhehoidon prosessi

• Sijoittaminen perhehoitoon
• Perhehoidon tuki
• Perhehoidon valvonta
• Perhehoidon päättyminen
• Jälkihuolto perhehoidossa

Sijoittaminen perhehoitoon

Alla olevassa taulukossa on kuvattuna lapsen tai nuoren sijoittaminen perhehoitoon yleispiirteissään. Lapsen siirtymistä sijaishuoltoon ja sen valmistelua on kuvattu tarkemmin kohdissa sijaishuoltoon siirtyminen ja sijoituspaikan valinta.

• Sijoituspaikan valinta
• Sijaishuoltoon siirtyminen ja yhteistyö vanhempien kanssa

Perhehoidon tuki

Perhehoidon onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää on oikea-aikainen ja oikeanlainen tuki. Tuen ja yhteistyön ollessa riittävää ja sujuvaa helpottuu myös sijoituksen arviointi ja seuranta sekä perhehoidon laadun varmistaminen. Perhehoidon tukeen sisältyy perhehoitajan ja hänen perheensä tukeminen sekä tuki ja yhteistyö perhehoitoon sijoitetun ja hänen läheistensä kanssa. Yhteistyön ja tuen perustana on luottamus, arvostus sekä halu ja kyky yhteistyöhön ja avoimeen vuorovaikutukseen.

Perhehoidon näkökulmasta haasteita tuovat mm. vaikeasti oireilevat lapset ja nuoret sekä yhteistyötilanteissa haastavat biologiset vanhemmat. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on erityisesti huolehdittava siitä, että luodaan edellytykset rakentavalle yhteistyölle biologisen perheen ja sijaisvanhempien välillä. Tämä on edellytyksenä sijoituksen onnistumiselle ja sille, että lapsi voi kiinnittyä sijaisperheeseen.

Perhehoitajan tarvitsema tuki määräytyy pitkälle hoidettavan tarpeista, mikä korostaa asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelman merkitystä. Hyvin laaditut asiakassuunnitelmat (lapselle, nuorelle ja vanhemmille) sekä hoito- ja kasvatussuunnitelmat ovat suureksi avuksi sekä tuen järjestämisessä että kirjaamisessa toimeksiantosopimukseen. Mikäli perheessä on useamman hyvinvointialueen sijoittamia hoidettavia, tulee vastuutyöntekijöiden tehdä yhteistyötä. Vastaavasti, jos lapsen tai nuoren asioista vastaava työntekijä on eri kuin sijaisvanhemman vastuutyöntekijä, on yhteistyö heidän kesken välttämätöntä.
Perhehoitajan asema

Perhehoidon valvonta

Sijoittajahyvinvointialueen tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu perhehoitolain mukaisesti ja lapsi tai nuori saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, joita sijoitushyvinvointialue järjestää. Sekä sijoittaja- että sijoitushyvinvointialue voivat tarkastaa perhehoitopaikan toiminnan ja tilat, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. 
Perhehoitolaki 22 § 1-2 momentti (Finlex)

Perusteltuja syitä tarkastuksen tekemiselle ovat esimerkiksi

• lapsen tai nuoren oma pyyntö tehdä tarkastuskäynti tai
• hyvinvointialueelle tullut ilmoitus, jossa epäillään perhekodissa olevan tarkastusta vaativia epäkohtia.

Valvonnan tulee noudattaa suhteellisuusperiaatetta siten, että valvontamenetelmät valitaan tapaus- ja tilannekohtaisesti.

Jos perhekoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, tulee pyrkiä saamaan korjaus asiassa ohjauksen avulla. Jollei korjausta tapahdu asetetussa määräajassa, tulee huolehtia että hoidettavien hoito järjestetään heidän etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Tarvittaessa heidät on siirrettävä heidän tarpeitaan vastaavaan muuhun hoitopaikkaan.
Perhehoitolaki 22 § 3 momentti (Finlex)

Jos lapsen sijoittanut hyvinvointialue havaitsee sijaishuoltopaikan toiminnassa epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa sijoitettujen lasten hoitoon tai huolenpitoon, sen tulee salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa asiasta välittömästi lapsen sijoitushyvinvointialueelle. Tämän lisäksi tulee epäkohdista ilmoittaa aluehallintovirastolle ja tiedossa oleville muille lapsia kyseiseen paikkaan sijoittaneille hyvinvointialueille.
Lastensuojelulaki 79 § (Finlex)

Perhehoidon päättyminen

Jälkihuolto perhehoidossa

Tässä käsitellään tilannetta, jossa huostaanotto ja sijaishuolto päättyvät perhehoidossa olevan nuoren täyttäessä 18 vuotta.
Jälkihuolto

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee ottaa puheeksi nuoren oikeus jälkihuoltoon perhehoidossa kasvavan lapsen ja sijaisperheen kanssa. Jälkihuolto otetaan puheeksi ja lapsen itsenäisen elämän valmiuksia aletaan kartoittaa lapsen yksilöllisen tilanteen mukaan mutta kuitenkin viimeistään vuosi ennen huostaanoton päättymistä. Peruskoulun päättämisvuosi on hyvä ajankohta, silloinhan nuori tekee oman elämänsä suunnitelmia. Olennaista on ennakoida verkostoa, joka nuorella on hänen tullessaan täysi-ikäiseksi.
Lastensuojelulaki 53 § (Finlex)

Samalla tulee tehdä suunnitelma, miten ja millä tuella nuori hankkii puuttuvat valmiudet, missä hän tarvitsee erityisesti tukea ja mitkä ovat hänen vahvuuksiaan.

• Lastensuojelulaki 30 § 4 momentti (Finlex)
• Lastensuojelulaki 76 § (Finlex)
• Muistilista lastensuojelun asiakassuunnitelman tekoa varten

Usein sijaisperheet ovat sitoutuneet nuoreen ja valmiita jatkamaan hänen tukenaan tavalla, joka on verrattavissa biologisiin lapsiin. Aina ei näin kuitenkaan ole ja erityisesti silloin on rakennettava tukiverkkoa lapsen muista läheisistä. Jos nuoren verkostosta ei löydy ketään, yhtenä vaihtoehtona on tukihenkilösuhteen luominen sijaishuollon vielä jatkuessa.

Nuoren jatkaessa asumistaan sijaisperheessä jälkihuollonkin aikana, tulee tehdä jälkihuoltosuunnitelman lisäksi uusi toimeksiantosopimus tai sopimus perhehoidon järjestämisestä. Mikäli nuoren tilanteessa ei tule muutoksia, sopimus voi olla samansisältöinen kuin huostaanoton aikainen sopimus.
Perhehoitajan asema

Jos nuori asuu enää osittain sijaisperheessä, esimerkiksi opiskelee toisella paikkakunnalla, määritellään nuoren tuen tarve yhdessä nuoren ja sijaisperheen kanssa ja sen perusteella tehdään sopimus palkkiosta ja kulukorvauksesta sekä esim. taloudellisen tuen myöntämisestä matkakuluihin. On tärkeää tukea pysyvyyttä nuoren ihmissuhteissa.